Jätevedestä lämpöä 2 000 omakotitalon verran

Lämmintä jätevettä voi hyödyntää kaukolämmöntuotannossa, ja samalla säästetään ympäristöä. Seinäjoen Energia saa jätevedestä lämpöenergiaa syksystä 2025 alkaen.

Kolmasosa kotitalouksista syntyvästä jätevedestä on lämmintä käyttövettä (Motiva, 2019). Lämpimän veden sisältämää energiaa valuu siis viemäriin. Pian tuota lämpöä voidaan hyödyntää, kun Seinäjoen Energian jätevedenpuhdistamolla aletaan tuottaa jätevedestä lämpöä kaukolämpöverkkoon.

“Menetelmän tekninen ydin on sama kuin lämpöpumpuissa. Lämpöpumppu siirtää lämpöä jätevedestä kaukolämpöverkkoon. Jätevesi on hyvä lämmönlähde, koska se on jo valmiiksi lämmintä, noin 14-asteista”, Seinäjoen Energian lämpöliiketoiminnan johtaja Mikko Mursula sanoo.

Lämmönlähteenä ei käytetä jätevettä sellaisenaan, vaan se puhdistetaan ensin.

“Puhdistusprosessi ja siihen liittyvä ilmastus on sellainen kokonaisuus, että siinä syntyy hieman lämpöä. Puhdistettu vesi on aina lämmintä. Tällä hetkellä se päästetään jokeen, mutta jatkossa lämpö saadaan hyödynnettyä”, Seinäjoen jätevedenpuhdistuslaitoksen käyttöpäällikkö Juha Korpi selvittää.

Prosessi hoidetaan siis Korven ”tontilla” Seinäjoen Puhdistamonkadulla. Uudistus vaatii jonkin verran lisärakentamista, mutta kaikki mahtuu puhdistamon ja viereisen lämpökeskuksen alueelle. Puhdistetulle vedelle rakennetaan 1 000 kuution allas. Lisäksi tulee muuntajat ja muutama sata metri putkistoa, joka vie veden lämpöpumpulle.

Toteutus tapahtuu konttiratkaisuna, jonka moduuli on noin 12 X 15 m suuruinen.

“Tämä on sijainniltaan hyvä paikka, kun kaikki tarvittava on lähellä: vedenpuhdistamo, iso kaukolämpöputki ja -laitos sekä sähköt”, Mursula tuumii.

Tuotannon pyörittäminen tuo jonkin verran lisätyötä puhdistamon alueelle. Jätevesi, puhdistettunakin, likaa lämmönsiirtopintoja, minkä vuoksi huoltotoimia eli puhdistamista tarvitaan. Likaantuminen heikentää pintojen lämmönsiirtotehoa. Puhdistus toteutetaan automaattisella vastavirtahuuhtelulla ja tarvittaessa mekaanisella pesulla.

Lämmön talteenotto jätevedestä on ollut Seinäjoen Energian tavoitteissa jo useamman vuoden.

“Nyt olosuhteet ovat sille suotuisat, kun kaikenlainen polttaminen alkaa olla kallista lainsäädännön ja päästökaupan vuoksi. Tämä sopii tietenkin myös hyvin hiilineutraaliustavoitteisiimme”, Mikko Mursula sanoo.

“Prosessi vaatii tietenkin sähköä, kuten kaikki lämpöpumput, mutta esimerkiksi tuulivoiman yleistyttyä sähkön hinta on usein matala, jolloin tämä on kannattavaa”, Juha Korpi lisää.

Molemmat miehet pitävät uudistusta positiivisena monin tavoin. Tasainen polttoaineen eli jäteveden saanti tuovat vakautta tuotantoon ja samalla säästetään ympäristöä. Hajautettu energiantuotanto on nykypäivää huoltovarmuuttakin ajatellen.

Kun lämmön talteenotto jätevedestä loppusyksystä 2025 realisoituu, tietää se merkittävää osuutta Seinäjoen Energian myymästä kaukolämmöstä. Tavoitteena on 8 % osuus koko myydystä tuotannosta, eli jätevedellä lämmitettäisiin noin 2  000 omakotitaloa vuodessa.

Hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Työ- ja elinkeinoministeriön kautta Euroopan Unionilta. Tuen avulla edistetään vihreää siirtymää unionin alueella. Tuki kattaa 25 % kustannuksista. Kokonaiskustannus investoinnille on noin 4 miljoonaa euroa.

Investointi on Seinäjoen Energian tuhannen kuution allasta lukuun ottamatta Seinäjoen Voiman, jonka omistaja EPV Energia puolestaan on osin Seinäjoen Energian omistama. Seinäjoen Energia sitten ostaa jätevedellä tuotetun lämmön Seinäjoen Voimalta, joka vastaa Seinäjoen kaukolämmön tuotannosta.

Mikko Mursula sanoo, että lämmöntuotannon lisäksi hankkeesta saataneen jatkohyötyä myös kaukokylmän tuotannossa. Prosessissa syntyy kylmää, jolle lienee kysyntää jätevedenpuhdistamon läheisyydessä, Seinäjoen keskusta alueen kiinteistöillä.

“Toteutuessaan tälle investoinnille tulisi hintaa pari miljoonaa euroa, mutta uskon, että se olisi kannattavaa. Prosessista saatavan lämmön hyödyntäminen kaukojäähdytyksessä on sekä erittäin edullinen että ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.”

Artikkeli on julkaistu Virtaa-asiakaslehden numerossa 1/2024. Tutustu lehteen tästä.