Usein kysyttyä

Muuttoilmoitus on hyvä tehdä kaksi viikkoa ennen muuttoa. Tarvittaessa saat kuitenkin sähköt nopeammallakin aikataululla olemalla yhteydessä asiakaspalveluumme.

Sähköjen kytkentä riippuu paikallisesta sähköverkkoyhtiöstä. Mikäli huomaat asian arkipäivänä aikavälillä 9.00-16.00, voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme, niin selvitämme asian. Muina aikoina sinun tulee olla yhteydessä paikallisen verkkoyhtiön vikanumeroon.

Vaihtaessasi sähkönmyyjää sinun ei tarvitse olla yhteydessä nykyiseen sähkönmyyjääsi. Kun uusi sähkönmyyntisopimuksesi astuu voimaan, niin edellinen sopimus päättyy samalla.

Alaikäinen ei voi tehdä sähkösopimusta omalle nimelleen. Alaikäisen sähkösopimus tehdään huoltajan nimiin, kunnes alaikäinen täyttää kahdeksantoista vuotta.

Teemme sopimuksia ainoastaan Seinäjoen alueelle, joten valitettavasti muuttaessasi pois Seinäjoelta sinun tulee tehdä sopimus toisen sähkönmyyntiyhtiön kanssa.

Sähkösopimuksen tekoon tarvitsemme nimesi, henkilötunnuksesi, yhteystietosi, uuden osoitteesi ja päivämäärän, jolloin sopimuksen tulee olla voimassa.

Voit vaihtaa pörssisähkötuotteeseen, jos sinulla ei ole ollut pörssisähkötuotetta edellisen 12 kuukauden aikana. Tee muutos ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme numeroon 0203 35 000 tai voit tehdä pörssisähkösopimuksen verkkosivuillamme täällä.

Jos pörssisähkö ei olekaan sinun juttusi,  voit vaihtaa pörssisähkösopimuksen toiseen tuotteeseen ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme numeroon 0203 35 000. Vaihto takaisin pörssisähkösopimukseen onnistuu uudelleen 12 kuukauden kuluttua.

Kaukolämpölasku muodostuu energiamaksusta ja perusmaksusta.

Yhden kylmävesikuution lämmittäminen 5 asteesta 58 asteeseen vie energiaa noin 0,06 MWh. Kaukolämpöenergian hinnalla 87,40 €/MWh (Energiamaksu Seinäjoki 1.12.2022) lämmitys maksaa siis noin 5,24 €/m³ (sis. alv 24%). Tämän lisäksi vesikuution kokonaishinnan laskennassa on otettava huomioon myös vesi- ja jätevesimaksut.

Asukkaat eivät saa omia laskuja, vaan Seinäjoen Energialta tulee yksi kaukolämpölasku liittymää kohden. Lasku on mahdollista jakaa kulutusten mukaan, mutta se vaatii asuntokohtaiset mittarit (lämmitys ja lämmin käyttövesi).

Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan 70-115°C välillä.

Jäähdytys tarkoittaa kaukolämmön meno- ja paluulämpötilan erotusta. Talvella jäähdytys on suurempi kuin kesällä. Jäähdytystä kannattaa seurata: lämpötilaeron pitäisi olla aina vähintään 15°C. Paluuveden lämpötila ei saa missään tilanteessa olla yli 70°C. Mikäli jäähdytys on alle 15°C, voi laitteisto olla vikaantunut ja syy kannattaa selvittää.

Ominaiskulutus tarkoittaa energian kulutusta rakennuskuutiometriä kohden (kWh/m³).

Vihreä vesi on kaukolämpövettä. Vesi on värjätty, jotta mahdolliset vuodot havaitaan helpommin. Mikäli hanasta tulee vihreää vettä tai näet vihreää vettä maastossa (kaukolämpövuoto), ota yhteyttä kaukolämmön päivystäjään (p. 06 423 1584). Lisätietoja vihreästä vedestä saat tästä linkistä.

Tarkista:

1. lämmönjakohuoneesta onko kaukolämmön venttiilit auki
2. kaukolämmön painemittareista kaukolämpöverkon paine
   – jos paine-ero on 0 bar, vika on kaukolämpöverkossa, muussa tapauksessa vika on asiakkaan kaukolämpölaitteistossa
3. onko alueella lämmöntoimituskatko
   -jos toimituskatkosta ei ole ilmoitettu, vika voi olla kaukolämpölaitteistossa

Lisätietoja häiriön sattuessa löydät tästä linkistä.

Putkilukko on seinään upotettava avainpesä, joka mahdollistaa lämmönmyyjän pääsyn kiinteistön tekniseen tilaan. Mikäli tekniseen tilaan/lämmönjakohuoneeseen kuljetaan ulkoa omasta ovesta, on putkilukko järjestettävä kaukolämpösopimuksen mukaisesti. Putkilukkoa ei tarvitse asentaa, mikäli lämmönjakohuoneeseen kuljetaan asuintilojen kautta (vanhat pientalot).

Kaukolämpöverkkoon liittyessä kustannukset koostuvat liittymis- ja johtomaksusta, putkitöistä ja lämpövaihtimen asennuksesta. Näiden lisäksi kustannuksia tulee kuukausittaisesta energia- ja perusmaksusta.

Kaukolämpölaskurillamme saat selville kaukolämmön liittymismaksut ja arvioidut käyttökustannukset vuodessa (vain pientaloille).

Liittyminen on yleensä mahdollista, jos kiinteistö on verkon läheisyydessä. Liittyminen vaatii tapauskohtaista tarkastelua, jos kohde ei ole ns. kaukolämpöalueella. Halutessasi voit täyttää tiedustelupyynnön kaukolämmön saatavuudesta asuinalueellasi.

Vaihtimen hinnat ovat n. 3000 eurosta ylöspäin. Hintaan vaikuttaa vaihtimen tyyppi ja koko.

1.1.2021 lähtien asiakkailla on mahdollisuus ostaa kaukolämpövaihdin myös Seinäjoen Energian kautta.

Lisätiedot Tatu Luoma p. 0207 601 371.

Seinäjoen Energia rakentaa asiakkaan tontille kaukolämmön liittymisjohdon ja veloittaa siitä hinnaston mukaisen maksun. Johtopituus mitataan tontinrajalta alkaen lyhintä reittiä mittauskeskukselle saakka. Tontinrajalla tarkoitetaan sitä tontin reunaa, missä kaukolämmön runkoputki sijaitsee.

Lämpöjohdon sijainnin saat selville soittamalla kaapelinnäytön numeroon. Numeron löydät yhteystiedoista.

Biomassan ja hukkalämmön osuus Seinäjoen ja Peräseinäjoen kaukolämmön tuotannosta oli yhteensä 60,2 prosenttia vuonna 2023. Sähkökattilan tuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta oli 19 prosenttia. Turpeen osuus aleni edellisvuoden 39 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2023 ja öljyn osuus kahdesta prosentista yhteen prosenttiin. Seinäjoen Energian tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja kaukolämmön tuotannosta löydät tästä linkistä.

Uusiutuva kaukolämpö on helppo ympäristöteko, joka vaatii sinulta vain sopimustyypin muuttamista uusiutuvaan kaukolämpöön. Valitsemalla uusiutuvan kaukolämmön voit olla varma, että kaukolämpösi on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla ja hukkalämmöllä. Valitsemalla uusiutuvan kaukolämmön pystyt myös vaikuttamaan hiilijalanjälkeesi.

Veden arvonlisäverollinen kokonaishinta on 4,99 €/m³. Hinnasta 2,13 € on talousveden ja 2,86 € jäteveden osuutta.

Perusmaksu määräytyy mittarikoon mukaan. Yleisin käytetty mittarikoko omakotitalossa on < 20 mm.

Lämpimän veden hintaan vaikuttaa kiinteistössä käytössä oleva lämmitysmuoto ja sen hinta. Seinäjoen Energia Oy/ Seinäjoen Vesi toimittaa ja laskuttaa vain kylmää vettä. 

Seinäjoen vesijohtoveden kokonaiskovuus on 2,7⁰dH tai 0,3-0,5 mmol/l. Ylistarossa kokonaiskovuus on 2,7⁰dH – 3,3 (0,48 – 0,58 mmol/l) ja Peräseinäjoella n. 1,4⁰dH (0,25 mmol/l). Vesi on hyvin pehmeää tai pehmeää, eikä astianpesukoneessa tarvitse käyttää lisäsuoloja. Valmistajan ohjeita on kuitenkin noudatettava.

Klooria on n. 0,1-0,2 mg/l .

Veden pH on noin 8,1.

Fluoridia on noin 0,2 -0,3 mg/l. Talousveteen ei lisätä fluoria, vaan fluoridipitoisuus on vedessä luonnostaan oleva pitoisuus.

Vesilaitos toimittaa yhden liittymän omakotitaloon, paritaloon sekä kerros- ja rivitaloon. Jokaista yhtä liittymää kohden tulee yksi vesimittari, jonka perusteella vesilaitos laskuttaa. Asunto-osakeyhtiöiden huoneistokohtaisten vesimittareiden laskutuksen hoitaa taloyhtiö.

Kyseessä on niin sanottu märkälasimittari, jonka lasin alla on vesivoitelun vuoksi vettä.

Vessanpönttöön ei saa laittaa wc-paperihylsyjä tai kuituliinoja, vaikka niissä olisi flushable –merkintä. Vessapaperi on valmistettu viemärissä hajoavaksi.

Veden sameus johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Ilmiö on vaaraton, ja vesi muuttuu melko nopeasti seistessään kirkkaaksi. Ilma poistuu ylöspäin jolloin vesi kirkastuu alhaalta ylös. Jos sameus painuu pohjaan, on kyseessä jokin muu häiriö. Maitomainen sameus näkyy kuumassa vedessä lähes aina.

Kuluttaja-asiakasta laskutetaan jälkikäteen neljännesvuosittain.

Lähetämme kerran vuodessa vesimittarin luentakortin, jonka jälkeen asiakas ilmoittaa kulutuslukeman kulutuswebin kautta tai postittaa mittariluentailmoituksen.

Pääsääntöisesti asiakkaalle lähetetään yksi tasauslasku, joka perustuu ilmoitettuun lukemaan. Mikäli asiakas haluaa tasauslaskun useammin, voi mittarilukeman ilmoittaa kulutuswebin kautta, esim. neljännesvuosittain.

Yllättävän suureen tasauslaskuun voi olla syynä esim. vuotavat vesikalusteet tai vuotava vesijohto kiinteistön sisällä. Jos vettä ei käytetä, vesimittarin ei kuuluisi pyöriä. Vesimittarilukema tulee ilmoittaa säännöllisesti vesihuoltolaitokselle.

Kiinteistökaupassa liittymät eivät siirry kiinteistön luovutuksen mukana uudelle omistajalle automaattisesti. Liittymäsopimusten siirrosta kannattaa mainita kauppakirjassa tai tehdä erillinen luovutuskirja. Energiayhtiölle on ilmoitettava liittymien siirrosta hyvissä ajoin, jotta liittymäsopimukset voidaan siirtää uudelle omistajalle.

Kiinteistökaupan yhteydessä Seinäjoen Energialle tulee toimittaa:

• – kauppakirja
• – hallinnanmuutospäivämäärä
• – muutospäivän vesimittarinlukema
• – uusien asukkaiden määrä
• – myyjän loppulaskuosoite

Kun kiinteistön myyjänä on kuolinpesä, tarvitsemme kauppakirjan lisäksi joko perunkirjan tai perunkirjan osakasluettelon. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän omaisuutta, joten ilman osakasselvitystä emme voi tehdä muutoksia.

Mikäli liittymien omistajuus siirtyy vain toiselle osapuolelle avioeron myötä, voi kauppakirjan sijaan toimittaa asiakaspalveluumme ositustodistuksen. Myös liittymien siirtoilmoituksella voi avioerotapauksessa ilmoittaa omistajuuden muutoksesta. Muilta osin tarvitsemme samat tiedot kuin muissakin omistajanvaihdoksissa.

Sähkösopimus ei siirry automaattisesti uudelle omistajalle kiinteistökaupan yhteydessä. Uusi omistaja voi tehdä sähkönmyyntisopimuksen valitsemansa sähkönmyyjän kanssa.

Tutustu verkkopankkisi ohjeisiin ja ota e-lasku käyttöösi omassa verkkopankissasi.

Löydät laskuttajayritystietomme verkkopankistasi seuraavin tiedoin:

• Seinäjoen Energia Oy / sähkönmyynti
• Seinäjoen Energia Oy / kaukolämpö
• Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi
• Seiverkot Oy / Verkkopalvelu

Muut tarvittavat tunnistetiedot löydät laskultasi. Halutessasi voit myös olla yhteydessä asiakaspalveluumme ja tilata meiltä e-laskuehdotuksen verkkopankkiisi, jolloin sinun tarvitsee vain käydä hyväksymässä ehdotus verkkopankissasi.  E-laskuehdotuksen voimme lähettää sähkönmyyntisopimukselta ja verkkopalvelusopimukselta.

Voit valita laskutusväliksi kuukauden tai kolmen kuukauden välein tapahtuvan laskutuksen. Laskutusvälin muutoksesta ei koidu ylimääräisiä kustannuksia. Laskutusvälin muutoksen voit tehdä tällä lomakkeella.

Pörssisähkösopimukset laskutamme aina kuukauden välein.

3 kuukauden välein laskutettaessa laskutusjaksot ovat tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu sekä loka-joulukuu.

Mikäli aikaisemmat laskusi ovat maksettuna, voit siirtää erääntymättömän laskun eräpäivää kahdella viikolla Sentti -palvelussamme tai  täyttämällä eräpäivän siirto -lomakkeen. Pidemmistä maksuajoista ja -suunnitelmista voit sopia maksunvalvontamme kanssa puhelimitse 0203 35200 tai sähköpostitse maksunvalvonta@sen.fi.

Laskujen eräpäivää ei voi valita, mutta voit aina laskun saatuasi ottaa yhteyttä meihin ja pyytää eräpäivän siirtoa. Asiakaspalvelussa voimme lykätä erääntymättömän laskun eräpäivää kahdella viikolla ja maksunvalvonnassa voitte neuvotella pidemmästä lykkäyksestä.

Lähetämme sähkö-, lämpö tai vesisopimuksen loppulaskun noin kolmen viikon kuluessa sopimuksen päättymisestä.

Sähkön verkkopalvelu ja sähkönmyynti on eriytetty toisistaan. Paikallinen verkkoyhtiösi vastaa sähkön siirrosta ja laskuttaa siitä omalla laskullaan ja valitsemasi sähkön myyjä lähettää oman laskunsa myydyn sähkön osalta.

Sähkönmyynti on vapautettu kilpailulle, mutta verkkopalvelusta vastaa paikallinen jakeluverkkoyhtiö. Näin ollen sähkön toimitukseen kuuluu aina sekä sähkönmyyntisopimus että verkkopalvelusopimus.

Verkkopalvelumaksulla eli sähkön siirtomaksulla huolehdimme sähköenergian siirtämisestä tuotantolaitokselta asiakkaalle, tarjoamme sähkönkulutuksen mittauksen ja vikapäivystyksen vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri sekä rakennamme, uudistamme ja kunnossapidämme sähköverkostoa.

Jos alkuperäinen laskusi on päässyt erääntymään, Intrum postittaa maksuhuomautuksen Seinäjoen Energia Oy:n ja Seiverkot Oy:n puolesta.

Mikäli sinulla on kysyttävää maksumuistutuksesta, perinnästä tai katkaisuvaroituksesta, sinua autetaan Intrumilla.
Intrumin asiakaspalveluun voit ottaa yhteyttä oheisen linkin kautta https://www.intrum.fi/fi/asiakaspalvelu/ota-yhteytta/

Kesäkuun 2021 ja sitä uudemmat laskutiedot löydät Sentti-palveluistamme. Sitä vanhempia laskuja ja laskukopioita voit pyytää asiakaspalvelustamme sähköpostilla asiakaspalvelu@sen.fi tai puhelimitse  0203 35 000.

Suomen vähittäismarkkinoilla on ollut käytössä keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä Datahub helmikuusta 2022 lähtien. Se mahdollistaa sen, että asiakastiedot (esim. nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja postiosoite) ovat yhtenäiset eri sähköyhtiöiden kesken. Jos olet siis ollut toiseen sähköyhtiöön yhteydessä ja asiakastietojasi on päivitetty niin ne ovat päivittyneet samalla myös meille.

Asiakasnumeron ja käyttöpaikkatunnuksen löydät sopimusvahvistukselta tai viimeisimmältä laskultasi. Voit tiedustella näitä myös asiakaspalvelustamme sähköpostitse asiakaspalvelu@sen.fi, soittamalla numeroon 0203 35 000 tai nettisivujemme chatissa.

Tarkista, että puhelinnumero alkaa +358 eikä sisällä välilyöntejä. Voi myös olla, että sähköpostiosoite tai puhelinnumero ei vastaa asiakastietojamme. Ole tällöin yhteydessä asiakaspalveluumme sähköpostitse asiakaspalvelu@sen.fi, soittamalla numeroon 0203 35 000 tai nettisivujemme chatissa.

Sähköpostiosoitteen tulee olla täsmälleen samassa muodossa kuin rekisteröityessä eli isot tai pienet kirjaimet tulee olla oikein. Jos salasana on unohtunut, voit tilata uusimislinkin sähköpostiisi kirjautumissivulta löytyvän linkin kautta. Jos et ole varma käyttäjätunnuksestasi tai salasanasi uusiminen ei onnistu, olethan yhteydessä asiakaspalveluumme.

Toisinaan mittaustietojen saamisessa on viivettä ja sen takia kulutustiedot päivittyvät palveluihin myöhemmin.

Sentti -palvelussa mittaustiedot näkyvät tunnin mittausjaksoissa. Jos verkkoyhtiösi on vaihtanut mittarin mittausjakson varttiin, voit seurata varttimittaustietoja Datahubin asiakasportaalista.

Aurinkopaneelien kokonaistuotannon määrän näet laitteiston näytöltä tai laitetoimittajasi omasta palvelusta. Tuotettu sähkö, jota itse et saa kulutettua, on ylijäämäsähköä ja sen määrää voit seurata Sentti-palvelusta.

Pientuotannon netotus tarkoittaa sitä, että saman mittausjakson aikana tuotettu sähkö ja kulutettu sähkö lasketaan yhteen. Nykyään lähes kaikissa pientuotantokohteissa on käytössä varttimittaus ja varttinetotus.

Senttipalvelussa kulutus- ja tuotantotiedot näkyvät vartin sijasta tunneittain, joten on mahdollista, että palvelussa näkyy saman tunnin aikana sekä kulutusta, että tuotantoa. Tämä johtuu siitä, että tunti pitää sisällään neljä vartin mittausjaksoa, joissa netotus on tehty.

Netotuslaskenta tapahtuu Fingridin Datahub -palvelussa ja Datahubin asiakasportaalista voit seurata varttinetotustietoja.