Matkailun solmukohta, työpaikka, palvelukeskittymä ja koti. Kaikkea tätä remontoidusta Seinäjoen asema-alueesta on tulossa. Seiverkot on mukana vastuullisen tulevaisuuden rakentamisessa.
Kun työmaa sulkeutuu ja väki hipsii työpäivän jälkeen koteihinsa, Seiverkkojen työ vasta toden teolla alkaa. Sähköjä on vedetty jopa öisin.
– Työmaa on päivisin niin täynnä ihmisiä, työkoneita ja tavaraa, ettei meidän työmme oikein onnistu samaan aikaan. Kaivuutöihin ja sähkökaapeleiden vetoon tarvitaan tyhjää tilaa, joten sen takia teemme työt suurimmaksi osaksi silloin, kun työmaan muut hommat eivät ole aktiivisimmillaan, sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen kunnossapitoinsinööri Ilari Favorin sanoo.
– Hyvin me tänne olemme kaikki mahtuneet sulassa sovussa. Meillä on hyvä henki työmaalla ollut koko ajan, hankkeen projektipäällikkö Jonna Kulmala rakentamisesta vastaavasta YIT:stä vakuuttaa.
Olemme Seinäjoen asemanseudun rakennushankkeen ytimessä, uuden asemahallin pääovien edessä, tulevaa asema-aukiota katsellen. Veturikortteliksi nimetyn kokonaisuuden on määrä valmistua syksyllä 2024.
Kuhinaa on riittänyt, sillä pelkästään hankkeen pääpaikalla kaupungin ydinkeskustassa on työskennellyt puolentoista sataa ammattilaista.
– Siihen lisäksi tietenkin kaikki yhteistyökumppanit, jotka tekevät töitä hankkeen eteen työmaa-aitojen ulkopuolella. Maakunnassa on onneksi paljon erilaista osaamista, joten projekti on tarjonnut alueella työtä monelle, Jonna Kulmala sanoo.
Osa työmaasta tosiaan sijoittuu kauemmas, ja se on näkynyt katukuvassa myös varsinaisen rakentamisalueen ulkopuolella. Sähkökaapeleita varten on pitänyt kaivaa katuosuuksia auki.
– Joustamista tämä on vaatinut kaikin puolin, mutta tosi hyvin esimerkiksi ympäristön ravintolat ovat asian ottaneet. Vaikka on ollut tilanne, että terassialue on pitänyt kaivaa, Ilari Favorin sanoo.
Astumme Ilari Favorinin “valtakuntaan”, kuten Jonna Kulmala sitä nimittää eli asemarakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevaan muuntamoon. Kojeisto on maallikon silmään järeä, ja sitä se on todellisestikin.
– Tähän tulee 20 kilovoltin sähkökaapelit ja täällä on muuntaja, joka muuntaa tuon jännitteen normisähköksi, jota sitten jaetaan talokaapeleilla sitä mukaa, kun tarve on, Favorin selvittää.
Muuntamosta pystytään tekemään kytkentämuutoksia kaukokäytöllä ja manuaalisesti.
Myös mahdollisiin vikatilanteisiin on varauduttu. Turvallisuus on ykkösasia.
Vastuullisuusperiaate ohjaa tekemistä
Asemanseudun rakentaminen on jaettu eri vaiheisiin, ja ensimmäinen niistä tulee päätinkiinsä tänä syksynä. Sen maamerkit näkee jo kaukaa: perhepalvelukeskus Aallokko, toimisto- ja liiketiloja sisälleen kätkevä asemahalli ja asuinkerrostalo. Samalla valmistuu pysäköintitalo autoille ja lukittava polkupyöräsäilytys 120 pyörälle.
Rakentamisessa tavoitellaan LEED Gold -ympäristösertifikaatin mukaisia käytäntöjä.
Se tarkoittaa hiilijalanjäljen minimointia muun muassa käyttämällä työmaalla tuulisähköä ja valitsemalla ympäristöä vähemmän kuormittavia materiaaleja.
Ympäristötietoisuus on niin ikään vaikuttanut myös arkkitehtitoimisto OOPEAAn suunnittelutyötä.
– Vastuullisuudesta kertoo myös se, että kaikessa pyritään ennakointiin. Seiverkot on suunnitellut ja toteuttanut alueen sähköt niin, että paljon on jo valmiina, kun hanke etenee seuraavaan vaiheeseen, Jonna Kulmala kertoo.
Tulevien vuosien aikana asemanseudun kokonaisuuden on tarkoitus rakentua kaikkiaan 18 hehtaarin alueelle. Ilari Favorin kertoo:
– Olemme varautuneet tulevaan tässä keskustan alueella siten, että jos esimerkiksi vanha asemahalli puretaan ja sen muuntamo samalla ja tilalle tulee uusia rakennuksia, saamme täältä muuntamosta tarvittavan työmaasähkön ilman, että pitää uudelleen ryhtyä kaivuutöihin.
Jonna Kulmala kertoo myös, että asemahallirakennuksen ja asuinkerrostalon katoille asennetaan aurinkopaneelisto talojen yleissähkön tuottamiseksi. Esimerkiksi hissit ja ilmastointi saavat sähkönsä auringosta.
Seinäjoen keskustan alueen näivettymisestä on puhuttu pitkään, kun hieman etäämmällä sijaitseva Ideapark ja muut automarketit houkuttelevat väkeä. Veturikorttelin tulevine palveluineen voi kuitenkin ennakoida lisäävän keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Seinäjoen sijainti junaliikenteen solmukohtana saa nyt ansaitsemansa puitteet. Asema-alueella liikkuu yli 2 miljoonaa matkailijaa vuodessa.
Artikkeli on julkaistu Virtaa-lehden numerossa 1/2024. Tutustu lehteen ja muihin artikkeleihin täältä.
