Tietoa vedestä
Veden laatu
Vedenlaadun viranomaisvalvontaa toteuttaa Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto yhteistyössä Seinäjoen Veden kanssa. Veden laatua tarkkaillaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (683/2017) mukaisesti. Seinäjoen Veden jakama vesi täyttää kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Viranomaisvalvonnan lisäksi tehdään omavalvontaa verkostosta otettavilla näytteillä ja tarkkaillaan laitoksilta verkostoon johdettavan veden laatua osana laitosten käyttötarkkailua.
Seinäjoen vesijohtoveden kokonaiskovuus on noin 3⁰dH (0,5 mmol/l). Ylistarossa vesijohtoveden kovuus on n. 4-5⁰dH (0,7 – 0,8 mmol/l) ja Peräseinäjoella n. 2-3⁰dH (0,4-0,5 mmol/l). Vesi on hyvin pehmeää tai pehmeää, eikä astianpesukoneessa tarvitse käyttää lisäsuoloja. Laitevalmistajan ohjeita on kuitenkin noudatettava.
| Veden laatu vuonna 2022 | Yksikkö | Seinäjoki, Nurmo | Ylistaro | Peräseinäjoki | Laatutavoite/ -vaatimus |
|---|---|---|---|---|---|
| Escherichia coli | pmy/ 100 ml | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Enterokokit | pmy/ 100 m | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Pesäkkeiden lukumäärä (22oC) | pmy/ ml | 0 | 8 | 1 | ei epätavallisia muutoksia |
| Haju | hajuton | hajuton | hajuton | ei epätavallisia muutoksia | |
| Maku | mauton | mauton | mauton | ei epätavallisia muutoksia | |
| Sameus | FNU | 0,3 | 1,1 | 0,3 | ei epätavallisia muutoksia |
| Väriluku, Pt | mg/l | <10 | <10 | <10 | ei epätavallisia muutoksia |
| pH | 8,2 | 8,1 | 8,4 | 6,5 - 9,5 | |
| Kloori, aktiivinen kokonais | mg/l | 0,2 | 0,1 | 0,1 | |
| Kloori, aktiivinen vapaa | mg/l | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |
| Alkaliteetti | mmol/l | ||||
| Alumiini, Al | µg/l | <20* | <20* | <20* | 200 |
| Ammonium, NH4+ | mg/l | 0,06 | <0,01 | <0,01 | |
| Hiilidioksidi, CO2 | mg/l | ||||
| Kokonaiskovuus | mmol/l | 0,44 | 0,41 | 0,37* | |
| Mangaani, Mn | µg/l | 2,5 | 1,5 | 1,3 | 50 |
| Nitriitti, NO2- | mg/l | <0,01* | <0,01* | <0,01* | 0,5 |
| Nitraatti, NO3- | mg/l | <1* | <1* | <1* | 50 |
| Rauta, Fe | µg/l | 15 | 69 | 12 | 200 |
| Sähkönjohtavuus (25oC) | µS/cm | 161 | 159 | 154 | 2500 |
| TOC | mg/l | 1,2 | 2,2 | 1,1 | ei epätavallisia muutoksia |
| * vuosi 2020. Lukema määritetään joka 2. vuosi. | |||||
| Vedenlaatu on kunkin alueen vedenlaatututkimusten vuosikeskiarvo | |||||
Veden käyttö
Suomalaisissa kotitalouksissa veden ominaiskulutus oli asukasta kohden 128 litraa vuorokaudessa vuonna 2010. Kotitalouksien käyttämästä vedestä noin kolmannes kuluu peseytymiseen. WC:n huuhteluun käytetään vettä noin 40 l/vrk. Muu osa kuluu pyykin- ja astioiden pesuun sekä ruoanlaittoon ja siivoukseen. Veden kokonaiskulutus yhtä asukasta kohden on noin 226 litraa vuorokaudessa. Kokonaiskulutus vaihtelee eri vesihuoltolaitosten välillä riippuen muun muassa palveluiden ja suurten teollisuusasiakkaiden määrästä. Vesilaitosyhdistyksen (VVY) julkaisu Välttämätön Vesi sisältää mielenkiintoista tietoa esimerkiksi veden käytöstä ja laadusta.Lue lisää aiheesta: https://www.vvy.fi/site/assets/files/1088/valttamaton_vesi_vvy_2016_netti.pdf
Seuraa veden kulutusta
Jokaisen kiinteistönhaltijan kannattaa tarkkailla kiinteistönsä vedenkulutusta esimerkiksi kirjaamalla vesimittarin lukemat muistiin ajoittain sekä laskemalla näistä lukemista kiinteistön normaali vuorokausikulutus pitkän aikavälin keskiarvona. Vesimittaria kannattaa seurata säännöllisesti. Vesimittarin tulisi pysähtyä kokonaan silloin, kun vettä ei käytetä. Jos mittari ei pysähdy tai vedenkulutus poikkeaa huomattavasti keskiarvomäärästä, on syytä epäillä vesijohtovuotoa.
Mitä vuotovesi maksaa?
Alla olevasta taulukosta saa käsityksen siitä, mitä erikokoiset vuodot maksavat vuodessa. Hinnat on laskettu Seinäjoen Veden nykyisen käyttömaksun mukaan. 1 m³ = 1 000 l = n. 150 sangollista
| Havaittava vuoto | Vuotokohdan koko | Vuotava määrä/vuosi | Euroa/vuosi |
|---|---|---|---|
| Tiheä tippavuoto | Ompelulanka | 30m³ | 125€ |
| Ohut vesivirta | Parsinneula | 300m³ | 1 215€ |
| WC:n jatkuva vuoto | Tulitikku | 3 000m³ | 12 510€ |
| Jatkuva vesivirta | Lyijykynä | 30 000m³ | 125 100€ |
Vedensäästövinkkejä:
Vesivuodot ovat usein korjattavissa pienin kustannuksin esimerkiksi vaihtamalla hanojen tai WC:n huuhtelusäiliön tiivisteet. Vesi – ja jätevesimaksujen lisäksi vesivuodoista voi tulla kustannuksia rakenteille aiheutuneiden vaurioiden korjauksista sekä mahdollisista homevaurioista. Lämpimän veden vuotaminen voi moninkertaistaa kustannukset. Lämmin vesi maksaa kaksi kertaa niin paljon kuin kylmä vesi johtuen lämmitykseen kuluvasta energiasta.
Suihkussa
Sammuta suihku aina saippuoinnin ajaksi. Asenna vakiopainesäädin suihkuusi, niin suihkuttelet pienemmällä vesimäärällä käyttömukavuudesta tinkimättä.
Keittiössä
Älä tiskaa juoksevan hanan alla, vaan täytä altaat tiskaamista ja huuhtelua varten. Astianpesukonetta käytettäessä älä huuhtele astioita ennakkoon, vaan kaavi irtotähteet roskikseen. Kun keittiöhanaa käytetään paljon esim. astioiden tai vihannesten huuhtelussa, kannattaa siihen asentaa vedensäästösuutin.
Kylpyhuoneessa
Tarkkaile mahdollisia vuotoja wc-pytyssä, sillä niistä kertyy helposti merkittävä lisälasku. Vuoto ilmenee yleensä jatkuvana sihisevänä äänenä tai vesivanana pöntön allasosan takareunassa. Käsienpesuhanaan kannattaa asentaa säästösuutin. Uusi vesikalusteet vähän vettä kuluttaviin. Uudet wc-pöntöt kuluttavat vettä vain 3-6 litraa yhdellä huuhtelukerralla, kun vastaavasti vanhan mallisten wc-pönttöjen huuhteluun voi kulua jopa 9 litraa vettä.
Pihalla
Hyödynnä sadevesi mahdollisuuksien mukaan niin istutusten kasteluun kuin autonkin pesuun.
Mitä ei saa laittaa viemäriin?
Viemäriin sopimattomat jätteet, nesteet ja vieraat esineet aiheuttavat usein tukoksia ja jopa viemäritulvia kiinteistön omissa putkistoissa ja yleisessä viemäriverkostossa. Haitallliset ja vaarallisiksi luokiteltavat aineet aiheuttavat myös käyttöhäiriöitä jätevedenpuhdistamolla ja heikentävät puhdistustulosta. Viemäriin saa laittaa ainoastaan pesuvedet, wc-paperit ja se mikä on ensin syöty ja juotu.
Viemäriin eivät kuulu esimerkiksi:
- vanupuikot
- vessapaperin hylsyt
- käsipyyhepaperit
- hygieniatuotteet
- kinkunpaisto- ja muut rasvat
- ruuantähteet
- tulitikut ja tupakantumpit
- hiekka
Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia tai vaarallisia sekä ihmisille että ympäristölle. Vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi:
- lääkkeet
- jäteöljyt
- akut ja paristot
- liuottimet, liimat ja lakat
- maalijätteet
- torjunta-aineet
- painekyllästetty puu
- energiansäästölamput
- loisteputket
Vaarallisten jäteiden keräyspaikoista voit etsiä tietoa www.kierratys.info.
Seinäjoen Vesi osallistuu Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n (VVY) Pytty-kampanjaan. Kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristölle vaarallisten aineiden ja kemikaalien käyttöä kotitalouksissa. Kampanjasta lisää osoitteessa www.pytty.fi.