Tietoa vedestä
Veden laatu
Vedenlaadun viranomaisvalvontaa toteuttaa Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto yhteistyössä Seinäjoen Veden kanssa. Veden laatua tarkkaillaan talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaisesti. Seinäjoen Veden jakama vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Viranomaisvalvonnan lisäksi tehdään omavalvontaa verkostosta otettavilla näytteillä ja tarkkaillaan laitoksilta verkostoon johdettavan veden laatua osana laitosten käyttötarkkailua.
| Veden laatu vuonna 2024 | Yksikkö | Seinäjoki, Nurmo | Ylistaro | Peräseinäjoki | Pasto-Ylijoki | Raja-arvo* |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Escherichia coli | pmy/ 100 ml | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Enterokokit | pmy/ 100 m | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Koliformiset bakteerit | pmy/100 ml | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Pesäkkeiden lukumäärä | pmy/ ml | 5 | 17 | 2,6 | 0 | ei epätavallisia muutoksia |
| Mangaani | µg/l | 2,6 | 1,2 | 1,3 | <1,1 | 50 |
| pH | 8,2 | 8,1 | 8,3 | 8,2 | 6,9-9,5 | |
| Kloori, aktiivinen kokonais | mg/l | 0,12 | 0,06 | 0,06 | 0,11 | ei raja-arvoa |
| Kloori, aktiivinen vapaa | mg/l | 0,09 | 0,05 | <0,05 | <0,05 | ei raja-arvoa |
| Rauta, Fe | µg/l | 13 | 58 | 9 | <3 | 200 |
| Alkaliteetti | mmol/l | 0,97 | 0,84 | 0,98 | 0,85 | ei raja-arvoa |
| Kokonaiskovuus | mmol/l | 0,44 | 0,43 | 0,45 | 0,40 | ei raja-arvoa |
| Kalsium | mg/l | 13,5 | 14 | 12,1 | 12 | ei raja-arvoa |
| Magnesium | mg/l | 2,6 | 1,97 | 4,1 | 2,3 | ei raja-arvoa |
| Kalium | mg/l | 1,15 | 1,15 | 1,2 | 1,25 | ei raja-arvoa |
| *talousvesiasetuksen 1352/2015 mukainen laatuvaatimus tai laatutavoite | ||||||
Lisää veden laadun tuloksia vuodelta 2024
Veden kovuus
Veden kovuus kuvaa veden sisältämän kalsiumin ja magnesiumin yhteismäärää. Veden kovuuden yksikkönä käytetään usein yksikköä mmol/l (1 mmol/l = 5,6 °dH).
Seinäjoen kaikilla alueilla vesi on hyvin pehmeää ja kovuuden vaihteluväli on ollut keskimäärin alueittain 0,40-0,45 mmol/l. Vesi luokitellaan hyvin pehmeäksi kun se on alle 0,5 mmol/l. Tällöin veden pehmentäminen ei ole tarpeellista esimerkiksi astianpesukoneissa.
Vedenkulutus
Suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus on 120 litraa per henkilö vuorokaudessa. Peseytymiseen kuluu vettä 45 %, keittiössä 17,5 %, WC:ssä 15 % ja pyykinpesussa 15 %, lisäksi muuta vedenkulutusta on noin 7,5 %. Nämä tiedot käyvät ilmi Motivan ja Työtehoseuran vuosina 2019−2020 toteutetuista vedenkäyttötutkimuksista. Voit lukea aiheesta lisää Motivan verkkosivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kotitalouksien välillä on suuria eroja vedenkulutuksessa. Siinä missä toiset pärjäävät hieman vajaalla 50 litralla per henkilö vuorokaudessa, voi toisilla kulua vettä vuorokauden aikana lähemmäs 300 litraa tai ylikin.
Voit verrata talousveden käyttöäsi oheisissa taulukoissa näkyvien mallikiinteistöjen vuositason keskiarvokulutukseen. Taulukoiden tiedot perustuvat Motivan laskelmiin keskimääräisestä vedenkulutuksesta per henkilö.
| Omakotitalo | |
|---|---|
| Asukkaita | Vedenkulutus m³/vuosi |
| 1 | 44 |
| 2 | 88 |
| 3 | 131 |
| 4 | 175 |
| 5 | 219 |
| Rivitalo | |
|---|---|
| Asukkaita | Vedenkulutus m³/vuosi |
| 10 | 438 |
| 20 | 876 |
| 30 | 1 314 |
| 40 | 1 752 |
| 50 | 2 190 |
| Kerrostalo | |
|---|---|
| Asukkaita | Vedenkulutus m³/vuosi |
| 60 | 2 628 |
| 70 | 3 066 |
| 80 | 3 504 |
| 90 | 3 942 |
| 100 | 4 380 |
Seuraa veden kulutusta
Jokaisen kiinteistönhaltijan kannattaa tarkkailla kiinteistönsä vedenkulutusta esimerkiksi kirjaamalla vesimittarin lukemat muistiin ajoittain sekä laskemalla näistä lukemista kiinteistön normaali vuorokausikulutus pitkän aikavälin keskiarvona. Vesimittaria kannattaa seurata säännöllisesti. Vesimittarin tulisi pysähtyä kokonaan silloin, kun vettä ei käytetä. Jos mittari ei pysähdy tai vedenkulutus poikkeaa huomattavasti keskiarvomäärästä, on syytä epäillä vesijohtovuotoa.
Mitä vuotovesi maksaa?
Alla olevasta taulukosta saa käsityksen siitä, mitä erikokoiset vuodot maksavat vuodessa. Hinnat on laskettu Seinäjoen Veden nykyisen hinnaston mukaan. 1 m³ = 1 000 l = n. 150 sangollista.
| Havaittava vuoto | Vuotokohdan koko | Vuotava määrä/vuosi | Euroa/vuosi |
|---|---|---|---|
| Tiheä tippavuoto | Ompelulanka | 30 m³ | 150 € |
| Ohut vesivirta | Parsinneula | 300 m³ | 1 500 € |
| WC:n jatkuva vuoto | Tulitikku | 3 000 m³ | 15 000 € |
| Jatkuva vesivirta | Lyijykynä | 30 000 m³ | 150 000 € |
Vedensäästövinkkejä
Vesivuodot ovat usein korjattavissa pienin kustannuksin esimerkiksi vaihtamalla hanojen tai WC:n huuhtelusäiliön tiivisteet. Vesi- ja jätevesimaksujen lisäksi vesivuodoista voi tulla kustannuksia rakenteille aiheutuneiden vaurioiden korjauksista sekä mahdollisista homevaurioista. Lämpimän veden vuotaminen voi moninkertaistaa kustannukset. Lämmin vesi maksaa kaksi kertaa niin paljon kuin kylmä vesi johtuen lämmitykseen kuluvasta energiasta.
Suihkussa
Sammuta suihku aina saippuoinnin ajaksi. Asenna vakiopainesäädin suihkuusi, niin suihkuttelet pienemmällä vesimäärällä käyttömukavuudesta tinkimättä.
Keittiössä
Älä tiskaa juoksevan hanan alla, vaan täytä altaat tiskaamista ja huuhtelua varten. Astianpesukonetta käytettäessä älä huuhtele astioita ennakkoon, vaan kaavi irtotähteet roskikseen. Kun keittiöhanaa käytetään paljon esim. astioiden tai vihannesten huuhtelussa, kannattaa siihen asentaa vedensäästösuutin.
Kylpyhuoneessa
Tarkkaile mahdollisia vuotoja wc-pytyssä, sillä niistä kertyy helposti merkittävä lisälasku. Vuoto ilmenee yleensä jatkuvana sihisevänä äänenä tai vesivanana pöntön allasosan takareunassa. Käsienpesuhanaan kannattaa asentaa säästösuutin. Uusi vesikalusteet vähän vettä kuluttaviin. Uudet wc-pöntöt kuluttavat vettä vain 3-6 litraa yhdellä huuhtelukerralla, kun vastaavasti vanhan mallisten wc-pönttöjen huuhteluun voi kulua jopa 9 litraa vettä.
Pihalla
Hyödynnä sadevesi mahdollisuuksien mukaan niin istutusten kasteluun kuin autonkin pesuun.
Mitä ei saa laittaa viemäriin?
Viemäriin sopimattomat jätteet, nesteet ja vieraat esineet aiheuttavat usein tukoksia ja jopa viemäritulvia kiinteistön omissa putkistoissa ja yleisessä viemäriverkostossa. Haitalliset ja vaarallisiksi luokiteltavat aineet aiheuttavat myös käyttöhäiriöitä jätevedenpuhdistamolla ja heikentävät puhdistustulosta. Viemäriin saa laittaa ainoastaan pesuvedet, wc-paperit ja se mikä on ensin syöty ja juotu.
Viemäriin eivät kuulu esimerkiksi:
- vanupuikot
- vessapaperin hylsyt
- käsipyyhepaperit
- hygieniatuotteet
- kinkunpaisto- ja muut rasvat
- ruuantähteet
- tulitikut ja tupakantumpit
- hiekka
Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia tai vaarallisia sekä ihmisille että ympäristölle. Vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi:
- lääkkeet
- jäteöljyt
- akut ja paristot
- liuottimet, liimat ja lakat
- maalijätteet
- torjunta-aineet
- painekyllästetty puu
- energiansäästölamput
- loisteputket
Vaarallisten jätteiden keräyspaikoista voit etsiä tietoa osoitteesta www.kierratys.info.
Seinäjoen Vesi osallistuu Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n (VVY) Pytty-kampanjaan. Kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristölle vaarallisten aineiden ja kemikaalien käyttöä kotitalouksissa. Kampanjasta lisää osoitteessa www.pytty.fi.