Blogi

Artikkeli on osa valtakunnallista Tunnetko jo Kauko Lämmön kampanjaa

Savukaasupesurit ovat erittäin yleisiä Suomessa, mutta niiden merkitys niin päästöjen rajoittamisessa kuin hukkalämmön hyödyntämisessä jää herkästi vähälle keskustelulle.

Kun teknologia ja hukkalämmön hyödyntämisen tavat kehittyvät kiihtyvällä tahdilla, kaukolämmön tuottamisen ympäristöystävällisyydestä ja fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä on turha kantaa huolta – kaukolämpöyhtiösi tekee nämä ympäristö- ja ilmastoteot puolestasi.

Savukaasupesureihin satsaaminen on yksi kaukolämpöyhtiöiden yleisimmistä keinoista saavuttaa tiukat päästörajat esimerkiksi pienhiukkasille sekä ottaa talteen muutoin hukkaan menevää energiaa. Kun savukaasujen tuottama lämpö saadaan pesurissa talteen, polttoaineiden käyttö vähenee ja energiatehokkuus paranee.

Samalla hukkalämpöjen hyödyntäminen varmistaa, että myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.

”Energiatehokkuustoimien tekemisen kannalta savukaasupesureiden käyttö on merkittävää paitsi yksittäisten polttolaitosten osalta, myös pesureiden yleisyyden näkökulmasta. Kun päästövähenemää sekä energiansäästöä saadaan aikaan lähes jokaisessa laitoksessa, ratkaisulla on Suomenkin tasolla iso merkitys”, korostaa Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC:n toiminnanjohtaja.

Teknologia kehittyy jatkuvasti, ja teknisiä ratkaisuja yhdistetään valmiina kokonaisuuksina tai räätälöidysti eri tarpeisiin. Uusilla ratkaisuilla aiemmin hukkaan menneitä lämpöjä saadaan talteen tehokkaasti. Kehittyvä teknologia vain korostaa entisestään ylimääräisen lämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Lämpöpumppu tehostaa energian talteenottoa

Esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuuden ratkaisuja tarjoava Caligo Industria on kehittänyt savukaasupesureille lämpöpumppukytkennän, joka lisää lämmön talteenoton määrää huomattavasti. Kun savukaasupesurit yhdistetään lämpöpumppuihin, lämpöä saadaan talteen savukaasuista niin paljon, että polttoaineita voidaan säästää jopa yli 30 prosenttia.

“Hukkahöyryjä on osattu hyödyntää ja käyttää kautta aikojen, mutta nyt sitä tehdään huomattavasti enemmän – ja myös huomattavasti merkittävämmässä mittakaavassa”, kertoo Ari-Matti Mattila, Caligon myyntipäällikkö.

Savukaasupesurin käytön ytimessä on veden olomuotomuutos eli prosessi, jossa vesihöyry muutetaan takaisin vedeksi. Kun höyry lauhtuu vedeksi, vapautuu samalla energiaa, jota voidaan hyödyntää lämpöpumpun avulla. Talteen otettavaa energiaa on mahdollista siirtää kaukolämmön käyttöön.

“Kun savukaasupesuriin yhdistetään lämpöpumppu, on pesurin mahdollistama hukkalämmön hyödyntäminen jopa kaksi kertaa tehokkaampaa, kuin mihin perinteiset pesurit pystyvät”, Mattila kertoo.

Yhä useampi lämpöyhtiö Suomessa pyrkii kohti hukkalämpöjen tehostettua hyödyntämistä

Lämpö- ja energiayhtiöiden kannalta lämpöpumppukytkennällä varustetut pesurit ja niiden tarjoama hukkalämmön hyödyntäminen on arvokasta niin taloudellisesta kuin ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

Esimerkiksi pääosin kotimaisilla puupolttoaineilla tuotettua kaukolämpöä tarjoava Paimion Lämpökeskus on viimeisten kolmen vuoden aikana korottanut hukkalämmön hyödyntämisen määrää jopa kolminkertaisesti.

Kauko Lämmön tärpit

On se hienoa, kun keksitään uusia härpäkkeitä, joilla puhdistaa savukaasuja ja ottaa samalla hukkalämpöä talteen. Savukaasupesurit ovat todella tavallisia Suomessa, mutta niiden hyödyistä ei kauheasti huudella kylillä – vaikka ehkä pitäisi.

• Energiantuotannon savukaasuille on melkoisen tiukat päästövaatimukset, eli ne pitää puhdistaa tehokkaasti ennen kuin niitä päästetään piipusta pihalle.
• Savukaasupesuri on laite, jolla savukaasuista puhdistetaan esimerkiksi poltossa syntyviä pienhiukkasia. Pesurissa savukaasujen vesihöyryä puolestaan lauhtuu eli muuttuu samalla vedeksi.
• Kun höyry muuttaa olomuotonsa vedeksi, vapautuu prosessissa paljon energiaa. Sitä voidaan käyttää kaukolämmössä, ja samalla polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää.”

Artikkeli on osa “Tunnetko jo Kauko Lämmön – valtakunnallista kampanjaa”

Kaukolämmön tuottamisen tavat ovat muuttuneet huomattavasti lyhyessä ajassa. Sen lisäksi, että kaukolämmön tuotannossa ei tarvitse käyttää fossiilisia polttoaineita, lämpövirtoja voidaan yhä tehokkaammin poimia ympäristöystävällisesti talteen eri lähteistä kaukolämpöverkkojen käyttöön. Hukkalämmön hyödyntämisessä on valtavasti potentiaalia.

Uudet tuotantomuodot ja niiden hajauttaminen ovat tärkeässä roolissa kaukolämmön vihertymisen ja hiilineutraaliuden tavoitteiden saavuttamisessa.

Kaukolämpöyhtiöt ovat jo tehneet merkittäviä investointeja lisätäkseen uusiutuvien energiamuotojen ja hukkalämmön käyttöä tuotannossaan. Kehitystä tukee erityisesti lämpöpumppujen teknologinen kehitys, jonka ansiosta hukkalämpöjä saadaan talteen aiempaa paremmin.
”Lämpöpumppujen avulla saadaan hyödynnettyä entistä matalamman lämpöisiä hukkalämpöjä”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Yleisin hukkalämmön hyödyntämisen keino on niin sanottu CHC-ratkaisu (combined heating and cooling) eli jäähdytyksen ja lämmityksen yhdistäminen. Kun erilaisilla laitteilla tuotetaan kiinteistöjen jäähdytystä, syntynyt ylimääräinen energia siirretään kaukolämpöyhtiöiden tarpeisiin sen sijaan, että se katoaisi taivaan tuuliin kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmien kautta.

Haaleasta hukkalämmöstä käyttökelpoista kaukolämpöä

Poltin- ja lämpöpumppuratkaisuistaan tunnettu teknologiayritys Oilon Oy edistää hukkalämmön hyödyntämistä ja hiilineutraaliuden tavoitteiden saavuttamista useiden eri kaukolämpöyhtiöiden kanssa ympäri Suomea.
”Oilonin rooli tässä yhtälössä on tarjota lämpöpumppuratkaisuja, joiden avulla niin sanotun haalean lämmön lämpötilaa voidaan nostaa kaukolämmön käyttöön sopivaksi. Koska lämpöpumput toimivat usein vihreällä sähköllä, kaukolämmön tuotanto on äärimmäisen ympäristöystävällistä”, kertoo Jussi Alpua, Oilon Oy:n myyntipäällikkö.

CHC-ratkaisujen käytön suosio kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi Kuopiossa ensimmäinen CHC-ratkaisu otettiin käyttöön vuonna 2019, ja uusia kohteita kaivataan jatkuvasti lisää.

“Kuopiosta puuttuvat isot teollisuuskohteet, joista hukkalämpöä saisi tehokkaasti talteen. Siksi CHC-ratkaisut ovat erityisen toimivia. Mahdollisuus tuottaa lämpöä ja jäähdytystä samanaikaisesti ja ympäristöystävällisesti herättää kiinnostusta”, kertoo Teemu Tirkkonen, Kuopion Energia Oy:n myyntipäällikkö.

Koska CHC-ratkaisujen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja siihen halutaan vastata nopeasti, avuksi on suunniteltu niin sanottu konttiratkaisu.

“Tuomme jäähdytystä kaipaavan kiinteistön yhteyteen CHC-laitteilla varustetun kontin, jota voidaan hyödyntää siihen asti, kunnes kiinteistö saadaan osaksi varsinaista kaukojäähdytysjärjestelmää. Siten jäähdytystä ei tarvitse tuottaa ilman hukkalämmön hyödyntämistä edes väliaikaisesti”, Tirkkonen selittää.

Paljon potentiaalia vihreän lämmöntuotannon lisäämiseksi

Käyttökelpoinen hukkalämpö voi olla peräisin monesta muustakin lähteestä kuin vain kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmistä.
Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilta käyttökelpoista hukkalämpöä syntyy puhdistusprosesseista, ja suurissa datakeskuksissa valtava sähkön tarve ja käyttö tuottavat paljon ylimääräistä lämpöä.”Vantaalla hukkalämpöä kerätään myös keskisyvästä geolämpökaivosta. Se tarkoittaa muutaman kilometrin syvyistä kallioon porattua reikää, jonka pohjalla oleva korkea lämpötila voidaan edelleen korottaa lämpöpumppujen avulla ja siirtää kaukolämmöksi”, Alpua kertoo.
Kohteita, joista haaleaa lämpöä on mahdollista ottaa talteen, on lukemattomia. Esimerkiksi isot kiinteistöt, sairaalat ja ostoskeskukset ovat paikkoja, jotka voivat tarjota huomattavia määriä ympäristöystävällistä kaukolämpöä hukkalämmöstään.

Kauko Lämmön tärpit

“Siitä, käytetäänkö kaukolämmön tuotannossa kasapäin fossiilisia polttoaineita, ei onneksi tarvitse enää kähistä – muita keinoja on vaikka kuinka. Ai mitäkö? No, tässä se selviää.

• Hukkalämpöä voidaan hyödyntää lämmittämällä sitä sähköllä toimivilla lämpöpumpuilla niin kuumaksi, että se kelpaa erinomaisesti kaukolämpökäyttöön – eikä tarvitse polttaa yhtään mitään.
• Hukkalämpöä saadaan esimerkiksi kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmistä, jäteveden puhdistamisesta, datakeskuksista ja syvälle kallioon poratuista rei’istä. Eli oikeastaan vähän sieltä sun täältä.
• Ylimääräisiä haaleita lämpöjä hyödynnetään jo nyt tehokkaasti, mutta mahdollisuuksia tehdä sitä enemmänkin on ihan mahdottomasti.”

Artikkeli on osa “Tunnetko Kauko Lämmön – valtakunnallista kampanjaa”

Kaukolämpöyhtiöt ja teollisuuden eri alat ovat tehneet yhteistyötä perinteikkäästi jo vuosikymmenien ajan. Se on merkittävää sekä kaukolämmön tuotannon että teollisuuden energiankäytön vihertymisen kannalta. Yhteistyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on hyödyntää materiaali- ja energiavirtoja mahdollisimman tehokkaasti.

Monilla paikkakunnilla Suomessa kaukolämmön tuotanto on nivoutunut tiiviisti yhteen teollisuuden kanssa, koska Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Toisin sanoen monet teollisuuden alat tarvitsevat erittäin paljon energiaa toimiakseen.

Esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseissa puusta hyödynnetään tuotantoon kelpaavat osat, ja sivuvirtana syntyy paljon kuorta ja haketta. Sitä voidaan hyödyntää erilaisten teollisuuden prosessien energiantuotannossa, kertoo Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio.

“Samalla voidaan usein tuottaa hiilineutraalia lämpöä saman paikkakunnan kaukolämpöverkkoon. Yhteistyö mahdollistaa hyvän materiaali- ja energiatehokkuuden, mikä on arvokasta niin teollisuudelle kuin kaukolämpöyhtiöillekin.”

Kaukolämmön tuotanto tukee teollisuuden materiaali- ja energiatehokkuutta

Teollisuuden eri prosesseissa syntyy myös paljon ylimääräistä lämpöä. Hukkalämpöä pyritään usein kierrättämään sisäisesti esimerkiksi samassa paikassa, jossa sitä syntyy, mutta aina lämmölle ei löydy sopivaa käyttöä. Silloin kaukolämpöverkot astuvat mukaan yhtälöön.

“Hukkalämmön hyödyntämisestä puhutaan nykyään paljon, ja kaukolämpöverkot ovat tässä keskustelussa avainroolissa. Niiden avulla hukkalämpöä voidaan siirtää paikkoihin, joissa sille on käyttöä – esimerkiksi lämmittämään lähialueen koteja. Energiaa ja polttoaineita säästyy ja päästöt pienenevät, kun hukkalämpö hyödynnetään fiksusti”, Kurki-Suonio kertoo.

Nykyisin yhä haaleampaa hukkalämpöä voidaan käyttää, kun sen lämpötilaa nostetaan ensin sähkökäyttöisillä lämpöpumpuilla korkeammaksi kaukolämpöverkkojen käyttöön. Haaleaa lämpöä on mahdollista kerätä kaukolämmöksi esimerkiksi teollisuuden jäte- ja lauhdevesistä, jotka ovat usein vielä puhdistusprosessin jälkeenkin vähintään haaleita.

Lämpöyhtiöt tarjoavat vihreää energiaa teollisuudelle

Kaukolämmön tuottamisen yhteydessä voidaan tehdä myös prosessilämpöä paikallisen teollisuuden tarpeisiin. Kun lämpöyhtiö tarjoaa prosessihöyryn, lämpimän prosessiveden sekä kiinteistön lämmitys- ja jäähdytysratkaisut, teollisuuden toimijat voivat keskittyä omien prosessiensa optimointiin.

Eri teollisuuden aloilla on jo laadittu tiekarttoja kohti ympäristöystävällisempiä tuotantoprosesseja. Hiilineutraalin lämmön saatavuus voi olla ratkaisevaa, kun teollisuuslaitos miettii tuotantonsa sijoittamista uudelle paikkakunnalle.

”Halu tehdä parempia ja ympäristöystävällisempiä valintoja on molemminpuolista. Samaan aikaan, kun lämpöyhtiöt haluavat tuottaa kaukolämpöä mahdollisimman päästöttömästi, myös teollisuudessa korostetaan yhä enemmän hiilineutraalin energian tärkeyttä”, Kurki-Suonio summaa.

Kauko Lämmön tärpit:

“Yhteistyöllä kummasti saa asioita aikaiseksi, eikä muuten kaukolämpö ole siinä mikään poikkeus. Itse en ollut edes tiennyt, että kaukolämmöllä on muitakin rooleja kuin vain rakennusten lämmitys!

• Kaikki osapuolet voittavat, kun kaukolämpöyhtiöt ja teollisuus tekevät yhteistyötä. Teollisuus saa hiilineutraalia lämpöä prosesseihinsa, ja samalla teollisuuden hukkalämpöjä voidaan hyödyntää puolestaan kaukolämpönä.
• Kaukolämmön tuotannossa voidaan käyttää myös teollisuudelta yli jääviä materiaalivirtoja, joita ei muuten aina saataisi käytettyä tai kierrätettyä.
• Hiilineutraali lämpö voi olla alueellinen elinvoimatekijä. Hieno termi, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teollisuus valitsee sijaintinsa sen mukaan, miten ympäristöystävällistä energiaa on käytettävissä.”

Tämä blogikirjoitus on osa valtakunnallista “Tunnetko Kauko Lämmön – kampanjaa”.

Kaukolämpö on paitsi vihreää, myös yllättävän lähellä tuotettua

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukolämmöstä on tullut merkittävästi ympäristöystävällisempää muun muassa päästöjen puolittamisen avulla, ja muutosvauhti kohti päästötöntä lämmöntuotantoa vain kiihtyy. Yli puolet kaukolämmöstä tuotetaan Suomessa uusiutuvalla energialla ja hukkalämmöillä, ja vihertyminen tukee sekä yksittäisten kuntien että koko Suomen ilmastotavoitteita nyt ja tulevaisuudessa.

Tiesitkö, että termi ”kaukolämpö” on saanut alkunsa hiukan harhaanjohtavasta käännöksestä?

Omaa kotia lämmittävä kaukolämpö ei todennäköisesti tule kovin kaukaa, sillä kaukolämpö tuotetaan aina paikkakuntakohtaisesti. Sen lisäksi, että lämpö tuotetaan lähellä ilman turhia ja pitkiä välimatkoja, kaukolämpöyhtiöt kaikkialla Suomessa ovat myös sitoutuneet mahdollisimman ympäristöystävällisen kaukolämmön tuottamiseen.

Jo nyt jopa 70 % Suomen kunnista tuottaa kaukolämpöä lähinnä uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä. Kehitys kohti täysin päästötöntä tuotantoa kulkee vauhdilla eteenpäin.
”Kaukolämpö kantaa turhaan imagoa runsaasti päästöjä aiheuttavana toimintana. Todellisuudessa kaukolämpöverkot ovat alusta tulevaisuuden ilmastoneutraalille energiajärjestelmälle”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Isot, mutta realistiset tavoitteet hiilineutraaliudesta

Kaukolämpö on ottanut viime vuosien aikana tärkeitä askeleita kohti lämmöntuotantoa, joka on sekä fossiilisista polttoaineista vapaata, myös mahdollisimman ympäristöystävällistä tuotannon kaikissa eri vaiheissa. Kaukolämmön päästöt onkin onnistuttu puolittamaan viimeisen 10 vuoden aikana.
Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on yli kaksinkertaistunut, ja hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön energialähteenä on yli kolminkertaistunut.
”Sen lisäksi, että päästöjen määrää on vähennetty jo nyt merkittävästi, kaikkialla Suomessa kaukolämmön tuottajat ovat sitoutuneet hiilineutraalitavoitteisiin sekä päästöjen puolittamiseen edelleen seuraavan 10 vuoden aikana. Siihen on jo tiekartat ja suunnitelmat olemassa”, Kurki-Suonio iloitsee.
”Tavoitteet ovat isoja, mutta äärimmäisen tärkeitä. On olennaista muistaa, että kaukolämmön muuttaminen vähäpäästöisemmäksi on isossa kuvassa ratkaisevampaa kuin yksittäisten kiinteistöjen erilliset ilmastoystävälliset energiaratkaisut.”

Tiedätkö, miten kotisi tai yrityksesi lämmitetään?

Vaikka kaukolämpöä ei täysin kiinteistökohtaiseksi lämmöksi voikaan kutsua, ympäristöystävällisestä aluelämmöstä tai lähilämmöstä puhuminen kuvaa kaukolämpöä hyvin.
Katja Kurki-Suoniolle on tuttua törmätä tilanteisiin, joissa oman kodin lämmön alkuperää ei tunneta juuri lainkaan. Silloin tieto siitä, että omalla paikkakunnalla tuotetaan ympäristöystävällistä kaukolämpöä, tulee usein vastaan iloisena yllätyksenä.
”Jos lämmitysmuoto tai kaukolämpö mietityttää, tokaisu ’kysy omalta lämpöyhtiöltäsi’ on usein oikein osuva”, Kurki-Suonio toteaa.
Koska Suomen kaukolämpöyhtiöistä monet ovat kuntaomisteisia, tuotannon vihertyminen tukee niin kuntien omia kuin koko Suomenkin ilmastotavoitteita.
”Vaikka lämmitys ei jatkuvasti olekaan mielessä, ei ole ollenkaan huono idea pysähtyä miettimään, mistä kodin lämpö oikeastaan tulee ja miten se on tuotettu. Kaukolämpöä ei tänä päivänä tarvitse sorsia siinä pelossa, että se tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla – monella paikkakunnalla kaukolämpö tehdään jo nyt hiilineutraalisti, ja lopuillakin täysin päästötön kaukolämpö on merkitty lähitulevaisuuden to do -listalle”, Kurki-Suonio summaa.

Kauko Lämmön tärpit:

“Jos jotakin tästä laittaa korvan taakse muistiin, niin itse suosittelisin näitä:
• Kaukolämpö ei todellisuudessa ilmesty kotiin kaukomailta, sillä joka kaupungissa ja vähän pienemmilläkin kylillä tuotetaan ihan omat kaukolämmöt.
• 10 vuodessa on tehty ihan määrättömästi hommia ympäristöystävällisyyden eteen, ja seuraavan 10 vuoden aikana tehdään sitäkin enemmän. Ei tarvitse huolehtia niistä fossiilisista polttoaineista.
• Jo nyt 70 % Suomen kunnista tehdään kaukolämpöä lähinnä uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä. Eikä muuten mene kauaa, että loputkin tekee!”