Blogi

​Onnistunut IT-hanke?

IT-järjestelmän pystyttäminenhän on helppoa. Tilaaja vain määrittelee, mitä haluaa ja valvoo, että toimitus on sen mukainen. Mutta miksi vain kolmasosa it-hankkeista onnistuu? Halusin pohtia dilemmaa yleisellä tasolla, sillä olenhan ollut monessa järjestelmän käyttöönotossa mukanakin eri rooleissa.

Järjestelmähanke mielletään useasti monimutkaisen työkalun hankinnaksi tai rakennusprojektiksi. Kyse on kuitenkin ennen muuta organisaation kehittämisestä ja sen toiminnan muutoksesta. Ei järjestelmähanketta ilman muutosta. Vaikutukset ovat tällöin monimutkaisempia ja näkymättömämpiä: miten vastuut ja tehtäväkuvaukset muuttuvat, miten se vaikuttaa yrityskulttuuriin.

Määrittelyvaihe on tärkeä, siinä speksataan onnistumisen avaimet. Määrittely konkretisoi tavoitteet IT-hankkeelle. Usein käy vain niin, vaikka määrittelydokumenttia on työstetty huolella niin tilaajalla ja toimittajalla on tiukan paikan tullen eri kuva tahtotilasta ja määrittelyitä tulkitaan omalla tavallaan. En ole vielä osallistunut määrittelyvaiheeseen, jossa toimittaja ohjeistaisi tilaajaa kiinnittämään määrittelyvaiheessa huomiota tiettyihin asioihin. Päätelmäni onkin, että mitään ei määrittelyvaiheessa kannata pitää itsestäänselvyytenä. Se, joka on toiminut joskus ei automaattisesti ole ominaisuutena uudessa järjestelmässä. Myöskin toimintaympäristö saattaa muuttua käyttöönottoprojektin aikana. Tai tilaaja ei määritellessään keksi järjestelmän kaikkia hienoja ominaisuuksia. Määrittelydokumenttia ei yleensä päivitetä uudestaan käyttöönottoprojektin aikana. Kannattaako kuitenkaan lukittautua siihen, mitä projektin alussa on sovittu? Olisiko sittenkin mahdollista siirtyä jatkuvan kehittämisen malliin – tehdä osa-alue ja tarkastella sen toimivuutta, viestiä heti muutostarpeista ja korjata aikatauluja, jos ne oli laadittu liian kunnianhimoisiksi?

Määrittely on siis tavoiteasetantaa. Tämä pitää sisällään myös sen, mikä projektissa määritellään laadukkaaksi toimitukseksi. Onko toimitus sovitun kaltainen, skaalautuva, yhdistettävissä organisaation muuhun tuotantoympäristöön? Onko resurssointi ollut riittävää ja tasapainoista? Resurssointia kannattaa ajatella muunakin kuin kustannustekijänä: kun ihmisiä ottaa varhaisessa vaiheessa projektiin mukaan, tulee sitouttaneeksi heidät ja opetettua järjestelmän kieleen ja ajatusmaailmaan. Niin siinä se tuli sanottua: jokainen järjestelmä tuo toimintaympäristöömme oman ajatusmallinsa.

Järjestelmän mukana muuttuu yleensä myös toimintatapa. Tämä voi tulevista käyttäjistä tuntua hypyltä tuntemattomaan. Kaikki eivät ole kiinnostuneita “laskuvarjohypyistä.” Esimiehen rooli korostuu tällöin kuuntelijana ja ohjaajana. Muutoksen mahdollistaminenkin on siten kohtaamista ja aitoa näkemistä, yhteistyön mahdollistamista ja hengen luomista. Pahin pelko, mitä työntekijällä voi olla on se, että työ katoaa muutoksessa.

Työt eivät katoa, sillä työ on ongelmien ratkaisemista.

Kirjoittajana Merja Rintamäki, IT- ja rahoitusjohtaja

Artikkeli on osa “Tunnetko Kauko Lämmön” – valtakunnallista kampanjaa.

Kaukolämmön älykkäät ratkaisut kehittyvät jatkuvasti, mikä edistää muun muassa erilaisten energiajärjestelmien tehokkaan yhteistyön. Integroituminen mahdollistaa paitsi vihreämmän kaukolämmön tuotannon, myös kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoamista alemmilla kustannuksilla.

“Tällä hetkellä elämme niin sanotun energiamurroksen aikaa. Kun uusiutuvien energiamuotojen tuotanto on alkanut kasvaa, kaukolämpö ei ole saanut kovin trendikästä imagoa muutoksen varrella – vaikka syytä olisikin. Kun tämä murros jatkaa etenemistään ja esimerkiksi energian varastointi luo haasteita, kaukolämpö on merkittävässä roolissa.”

Näin Kai-Kristian Koskinen, Valkeakosken Energia Oy:n energiajohtaja, summaa ajatuksensa energia-alan muutoksista viime vuosina. Enegiantuotanto on muuttunut monin tavoin, ja se näkyy myös kaukolämmön tuotannossa. Silti hiukan vanhentunut ajattelutapa kaukolämmöstä on myös Eero Niemitalolle, Pori Energia Oy:n energiapalveluiden johtajalle, tuttu ilmiö. “Kaukolämpö mielletään vielä usein vähän vanhanaikaiseksi lämmitysmuodoksi, mutta todellisuudessa se on hieno, pohjoismainen “keksintö”. Kaukolämpö mahdollistaa monia asioita, jotka muissa maissa eivät olisi mahdollisia. Kun älykkäät järjestelmät lisääntyvät ja sääriippuvaisen sähkön käyttö lisääntyy, kaukolämpöjärjestelmät auttavat ohjaamaan edullista ja ympäristöystävällistä sähköä tehokkaasti lämmöntuotantoon”, Niemitalo sanoo.

Tarkkailussa kustannustehokkain lämmöntuotantotapa

Miten kaukolämmön älykkäät ratkaisut ja uusiutuvilla tavoilla tuotettu sähkö sitten tarkalleen ottaen liittyvät toisiinsa – ja miksi niiden tuominen yhteen on tärkeää?

Eri järjestelmien integroitumisen keskiössä on lämmön tuotannon energiatehokkuus sekä samalla kustannuksissa säästäminen. Kaukolämpö muun muassa mahdollistaa energian varastoinnin lämpönä silloin, kun esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotanto ylittää kysynnän. Siten kaukolämpöverkko itsessään toimii ikään kuin akkuna. Älykkäät ominaisuudet myös mahdollistavat sähkön ja lämmön tuotannon kannalta tärkeiden seikkojen mittaamisen ja ennakoinnin. Esimerkiksi sääolosuhteiden mukaan voidaan ennakoida kiinteistöjen lämmöntarvetta ja optimoida kaukolämmön tuotantotapaa. “Kun esimerkiksi tuulivoimalla tehdään sähköä ja samalla varastoidaan ylimääräistä energiaa lämmöksi, tarvitaan älykkäitä ominaisuuksia ja ratkaisuja, joilla näitä tekijöitä ohjataan. Muun muassa sääennusteiden tarkkailun ja tuulen voimakkuuden selvittämisen avulla voidaan arvioida, kuinka paljon energiaa saadaan”, Koskinen kertoo.

Enemmän tietoa, parempaa kaukolämpöä

Nykyään kaukolämmön tuotanto on yhä enemmän olosuhdepalveluiden tarjoamista, ei pelkästään kotien tai kiinteistöjen lämmittämistä.

Olosuhdepalveluiden kehittäminen tarkoittaa asiakkaalle enemmän hyötyjä: kustannustehokkaampi kaukolämmön tuotanto näkyy paitsi pienempänä lämmityslaskuna, myös aina tasaisena ja mukavana lämpötilana. “Kartoitamme jatkuvasti, mitä erilaisia teknologioita ja älykkäitä ratkaisuja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannon ja olosuhdepalveluiden kehityksessä. Kun tietoa kerätään jatkuvasti enemmän ja tehokkaammin, sitä voidaan myös hyödyntää paremmin”, Niemitalo kertoo.“Kaiken keskiössä on rakentaa asiakkaille palveluita, jotka hyödyttävät heitä eniten. Älykkäät ominaisuudet ovat tässä avainasemassa.”

Kauko Lämmön tärpit:

“Jos joku vielä ajattelee, että kaukolämpö on jotenkin vanhanaikainen lämmitystapa, on jo hyvä aika tarkastella aihetta uusin silmin. Jos jokin nimittäin tänä päivänä kehittyy nopeasti, niin se on kaukolämpö.

• Kun kaukolämmön tuotanto ja uusiutuvilla lähteillä tuotettava sähkö tekevät yhteistyötä, on tuloksena tehokas ja ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöä.
• Eri asioiden mittaaminen on kaiken a ja o. Jos esimerkiksi sääriippuvainen tuulivoiman tuotanto ylittää hetkittäin sähkön kysynnän, älykkäällä ohjauksella energia voidaan käyttää tai varastoida lämpönä kaukolämpöjärjestelmässä.
• Älykkäät ratkaisut lisääntyvät kaukolämmön tuotannossa koko ajan, ja ne mahdollistavat parempien olosuhdepalveluiden tarjoamisen. Se on asiakkaalle iso juttu: älykkyyden lisääntyessä myös itse palvelukin on paljon parempaa kuin joitain vuosia sitten.”

Artikkeli on osa valtakunnallista “Tunnetko Kauko Lämmön”- kampanjaa https://tunnetkokaukolammon.fi/

Älykäs kaukoenergia on nykyään yhä tavallisempi puheenaihe kahvipöydissä, kun aiheena on kotien ja kiinteistöjen lämmitys. Olosuhteiden mittaamiseen kehitetään jatkuvasti uusia tapoja, ja hyödynnettävän datan määrä kasvaa jatkuvasti. Älykkyys herättää terminä monenlaisia ajatuksia – mutta mitä se käytännössä oikeastaan tarkoittaa?

Kun ennen kaukolämmön tarjoaminen tarkoitti vain lämmön toimitusta putkia pitkin esimerkiksi kotiin, nyt huomiota kiinnitetään entistä enemmän kokonaisuuteen aina pieniäkin yksityiskohtia myöten. Uusien palvelukokonaisuuksien keskiössä on kerättävän datan fiksu hyödyntäminen.

Esimerkiksi Lahti Energia Oy:lle on tärkeää auttaa asiakkaita valitsemaan juuri omaan tarpeeseen sopivat oikeat lämmityspalvelut.

“Älykkyyden lisäämisen tavoitteena on tarjota mahdollisimman mukavat ja tasaiset asuinolosuhteet. Näiden asioiden tarkkailu on tärkeää niin taloudellisessa mielessä kuin myös ympäristön säästämisen näkökulmasta. Potentiaalia viedä kaukolämpöä kohti vieläkin älykkäämpiä ominaisuuksia on paljon”, kertoo Jarmo Virtanen, Lahti Energian tuotepäällikkö.

“Älykkäiden ominaisuuksien kehittämisen ensisijaisia hyötyjä ovat ennakointi ja oikea-aikaisuus. Erilaisilla mittareilla ja lämmön jakelun älykkäällä tarkkailulla voidaan mahdollistaa esimerkiksi korkeiden lämpöpiikkien leikkaus, jolloin lämpöä menee huomattavasti vähemmän hukkaan”, jatkaa Mikko Väisänen, Lahti Energian tekninen tuotepäällikkö.

Mittaaminen mahdollistaa nopean reagoinnin

Kaukolämmön älykkyyden lisääntyessä energiayhtiöiden ja lämmönjakokeskuksien yhteistyö on tärkeässä roolissa.

Kaukolämmön lämmönjakokeskuksia tarjoava Cetetherm keskittyy älykkään tuote- ja sovellusosaamisen tarjoamiseen, jotta energiayhtiöt voivat tarjota edelleen omille asiakkailleen parempia laitteistoja ja palvelukokonaisuuksia.

“Älykäs lämmönjakokeskus on perusta energiayhtiön omalle, uudelle palveluliiketoiminnalle. Kun lämmönjakokeskuksen toimittamaa dataa jalostetaan tehokkaasti, lämpöyhtiöt ovat jatkuvasti perillä, mitä lämmitettävissä kohteissa tapahtuu. Samalla energiansäästöllisiin asioihin, kuten yleisiin olosuhteisiin, tasaiseen lämpötilaan ja esimerkiksi ilmankosteuteen, voidaan vaikuttaa nopeasti”, sanoo Teijo Aaltonen, Cetethermin myyntipäällikkö.

Datan hyödyntäminen mahdollistaa lämpötilojen säätämisen lisäksi myös paremman huoltovarmuuden sekä huolettoman kokemuksen asiakkaille.

“Esimerkiksi pattereiden vedenpaineen mittaamisen avulla on mahdollista huomata hyvissä ajoin, jos jokin on vialla. Mahdollisiin ongelmiin voidaan siten reagoida heti. Lisäksi lämpöjohtopumppujen virtaamaa voidaan automaattisesti säätää, jolloin saavutetaan oikeat kiinteistön sisäolosuhteet ja mahdollistetaan energiansäästö”, Aaltonen jatkaa.

Älykkäät ominaisuudet arjen helpottajina

Palveluiden kehittyminen aiempaa älykkäimmiksi koskee myös kaukojäähdytystä, jota voidaan käyttää aiempaa tehokkaammin samanlaisissa verkoissa kuin kaukolämpöäkin. Kaiken keskiössä on tavoite säästää energiantuotannossa mahdollisimman paljon.

“Tulevaisuudessa voi olla mahdollista esimerkiksi yhdistää lämmitys- ja jäähdytysverkot niin, että jäähdytyksen hukkalämpöä voidaan käyttää lämmitykseen”, Väisänen kertoo.

Kaukolämmön palvelukokonaisuuksien koukeroita tuntemattomalle lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistäminen tai uusien älyominaisuuksien tuominen kotiin voi tuntua vieraalta. Siksi koko lämmitysprosessin läpi kulkeva tehokas viestintä ja datan jakaminen myös asiakkaille on tärkeää.

“Kun puhutaan esimerkiksi kulutusjoustosta ja sanotaan, että lämpöä leikataan ajoittain, saattaa syntyä mielikuva kodin äkillisestä jäähtymisestä. Siksi on tärkeää viestiä selkeästi, että kyse on hetkellisestä muutoksesta, jota asiakas ei tule huomaamaan lainkaan, mutta jolla on iso energiansäästöllinen merkitys”, Väisänen sanoo.

“Kaikki eivät myöskään tiedä, että jos älykkäissä ominaisuuksissa tapahtuu jokin virhe tai esimerkiksi yhteys pilvipalveluun ja siten tarvittavaan dataan katkeaa, lämmitys palaa automaattisesti niin sanottuun ei-älykkääseen, normaaliin tilaan. Lämmitys ei siis katkea, vaan älykkäät ja energiansäästöä tukevat ominaisuudet ovat vain hetkellisesti pois käytöstä”, Virtanen jatkaa.

“Kauko Lämmön tärpit:

Kaikenlaisia älyvehkeitä on tänä päivänä mielin määrin, ja onhan se älykkyys löytänyt tiensä myös kaukolämmön luokse. Älykkäitä ominaisuuksia pystytään hyödyntämään jo nyt paljon, ja tulevaisuudessa vain koko ajan enemmän.

• Älykkäiden ominaisuuksien ytimessä on datan kerääminen ja hyödyntäminen. Mitä enemmän tiedetään, sitä enemmän voidaan myös vaikuttaa lämmityksen eri osa-alueisiin.
• Kun lämpöyhtiöt ovat älykkäiden lämmönjakokeskuksien avulla koko ajan perillä, mitä missäkin lämmityskohteessa tapahtuu, voidaan ongelmiin vaikuttaa nopeasti.
• Tulevaisuuden suunnitelmia älykkäiden ominaisuuksien hyödyntämiseen on jo paljon: energiansäästöä saadaan tarkkailulla ja ennakoinnilla lisää, ja yhä useammin kaukolämpöverkko hoitaa myös jäähdytyksen.”

Kohti uusiutuvia polttoaineita

Olen toiminut Seinäjoen Energialla ympäristöinsinöörinä vuodesta 2017. Toimenkuvaani kuuluvat Seinäjoen Energian kaukolämmön ympäristölupien mukaisen toiminnan ja tuotannon seuraaminen ja lupien päivittäminen tarpeen mukaan. Työhön kuuluu olennaisena osana ympäristölainsäädännön seuraaminen.

Tällä hetkellä energiantuotannosta puhuttaessa aiheina pyörivät tuotannon hiilineutraalisuus, turpeen käytön alasajo, biomassapolttoaineiden kestävyys ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja sen keinot. Suomi on luvannut olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, Seinäjoen kaupunki on liittynyt HINKU-kuntiin ja Seinäjoen Energia (monien muiden energiayhtiöiden tavoin) on luvannut olla hiilineutraali sähkön ja lämmön tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Seinäjoen Energialle tämä tarkoittaa käytännössä kaukolämmön tuotannon nopeaa uudistamista hiilineutraaleihin energianlähteisiin, kuten hukkalämpöön ja biomassapolttoaineisiin. Asioita onkin jo tehty paljon kohti hiilineutraalia tuotantoa, kun Hanneksenrinteen öljykattiloiden polttoaineeksi on vaihdettu puupelletti, Kapernaumin lämpölaitokselle rakennetaan uusi kiinteän polttoaineen kattila ja hukkalämpökohteita on otettu käyttöön ja uusia kohteita pohditaan edelleen.

Polttoaineiden kestävyys

Viime aikoina biomassapolttoaineiden käyttö lämmön tuotannossa on kasvanut merkittävästi. Käytön yleistymiseen on monia syitä, mutta muutamana esimerkkinä päästöoikeuden hinnan merkittävä nousu, kivihiilestä ja turpeesta luopuminen eli päästötavoitteiden ja hiilineutraalisuus tavoitteen saavuttaminen.  Biomassapolttoaineiden käytön kasvu on huomioitu lainsäädännössä niin Euroopan Unionissa kuin Suomessakin. Lainsäädäntö edellyttää, että sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettyjen biomassapolttoaineiden on oltava kestäviä. Kestävyyden osoittaminen on edellytyksenä nolla-päästökertoimelle päästökaupassa vuoden 2022 alusta alkaen. Lisäksi kestävyyden osoittaminen on edellytyksenä, että biomassapolttoaineella tuotettu energia laskettaisiin kansalliseen uusiutuvan energian osuuteen. Suomessa biomassapolttoaineiden kestävyys pitää pystyä osoittamaan vuoden 2021 alusta alkaen, ennen kuin sillä on vielä edes vaikutusta päästökauppaan, ja kestävyyskriteerijärjestelmään tulee hakeutua kesällä 2021.

Kestävyyskriteerijärjestelmään tulee määrittää kaikki lämpölaitoksella käytettävät biomassapolttoaineet eli maa- ja metsätaloudesta peräisin olevat biomassat. Käytettävien polttoaineiden alkuperä tulee olla jäljitettävissä. Polttoaineen alkuperän jäljitettävyydessä Seinäjoen Energia tekee yhteistyötä polttoainetoimittajan kanssa.

Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan lämmöntuotanto, polttoaineiden verotus ja päästöoikeuden hinnat menevät.

-Sanna Niinisalo, ympäristöinsinööri, Seinäjoen Energia Oy

Asiakaslehtemme virtaa ilmestyy 27.5 postiluukuista Seinäjoen alueella ja on luettavissa tästä myös digitaalisesti

http://view.24mags.com/kirjapaino/virtaa-1-2021

Oikein energisiä & mukavia lukuhetkiä!

Seiverkot Oy, tiedote 17.5.2021

Laskemme verkkopalvelumaksuja 1.7.2021 alkaen jakelualueellamme Seinä­joella.
Seiverkot Oy on vastannut kasvavan kaupungin tarpeisiin ja toimitus­varmuuteen tekemällä merkittäviä investointeja.
Verkkopalvelumaksujen alennuksen taustalla ovat valmiiksi saadut isot investoinnit. Edellisen kerran verkkopalvelumaksut muuttuivat 1.7.2018.

Verkkopalvelumaksun alennukset vaihtelevat energiankäytön ja verkkopalve­lun mukaan

Verkkopalvelulaskun arvonlisäverollinen loppusumma alenee pienkuluttajilla keskimäärin 11 prosenttia ja tehoasiakkailla kuusi prosenttia kulutuksesta ja verkkopalvelusta riippuen.

Esimerkiksi kerrostaloasukkaan, jonka sähkönkulutus on noin 2500 kWh vuo­dessa, verkkopalvelumaksu laskee vuodessa noin 35 euroa. Pientaloasukkaal­le, jolla on varaava sähkölämmitys ja vuosikulutus noin 19 000 kWh, vuosittai­nen vaikutus verkkopalvelumaksuun on noin 110 euroa. Teollisuusasiakkaalla, jonka vuosikulutus on noin 1 000 000 kWh, alennuksen vuosittainen vaikutus on noin 3 650 euroa.

Verkkopalvelumaksun alentamisen vaikutukset eri asiakasryhmille (sis. sähkövero ja alv 24%)

Tavoitteena kestävä ja kohtuullinen liiketoiminta

Seiverkot Oy:n tehtävä on toimittaa sähköä luotettavasti, toimitusvarmasti ja kustannustehokkaasti noudattaen sähkömarkkinalain vaatimuksia.

Tavoitteidemme mukaisesti keskitymme tulevaisuudessakin kestävään ja asiakkaita kohtaan kohtuulliseen liiketoimintaan. Asiakkaamme saavat tiedotteen hinnanalennuksesta myös kirjeitse.

Lisätietoja asiasta:

Toimitusjohtaja Vesa Hätilä p. 040 726 8666

Seiverkot Oy on osa Seinäjoen Energia- konsernia. Seinäjoen kaupungin omistama konserni koostuu Seiverkot Oy:stä ja Seinäjoen Energia Oy:stä ja se työllistää 112 henkilöä.