Ajankohtainen

Tunnetko jo Seiverkot?

Seiverkot Oy on Seinäjoen Energian omistama sähköverkkoyhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja sähköverkosta Seinäjoen kantakaupungin alueella. Seiverkoille kuuluu myös katuvalojen kunnossapito ja rakentaminen koko Seinäjoen alueella. Vaikka Seiverkot Oy toimii ihan Seinäjoen kaupungin ytimessä ja näkyy kaupunkilaisille monin eri toiminnoin katukuvassa, voi yritys olla silti monelle vielä melko tuntematon.

Seiverkot Oy:n kehityspäällikkö Marja Lotta Syrjälä tunnistaa tämän asian ja heitti idean tunnettavuuskampanjasta – Kun olen kertonut olevani Seiverkoilla töissä, on yleensä vastassa ihmetys, eikä yritystä heti tunnisteta. Heräsi ajatus, että voisimme toki kertoa laaja-alaisesta osaamisestamme ja toiminnastamme enemmän ulospäin, Syrjälä kertoo.

– Haluamme tuoda paikallista ”kantakaupungin timanttia” esiin ja lähemmäksi kaupunkilaisia uudella tavalla. “Tunnetko jo Seiverkot?” kampanjan tavoitteena on ennen kaikkea asiakaslähtöinen ajattelutapa. Meidän ammattilaisemme ovat asiakkaita varten, olemme ketterä ja paikallinen toimija, tuumaa Seinäjoen Energia Oy:n viestintäpäällikkö Teija Ahtiainen kampanjan alkuvaiheessa. Tulette varmasti tuntemaan meidät paremmin seuraavan vuoden aikana, vinkkaavat Syrjälä ja Ahtiainen.

Seuraa kampanjaa kanavillamme #tunnetkojoseiverkot #kantakaupungintimantti #seiverkot

Kiertotalousratkaisut ovat tärkeä osa kaukolämpöalan ilmastotoimia. Kaukolämpöjärjestelmät mahdollistavat myös muiden toimijoiden, kuten kuntien ja teollisuuden, kiertotaloutta, ja ratkaisut syntyvät usein toimialarajat ylittävistä oivalluksista. Niiden avulla materiaali- ja energiakiertoja voidaan optimoida laajemmin kuin vain oman toiminnan puitteissa.

Kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonvarojen säästämisessä on iso aihe, joka on saanut paljon ansaitsemaansa huomiota viime vuosina niin Suomessa kuin maailmallakin. Tehokasta kiertotaloutta voidaan edistää monilla eri tavoilla, ja siksi kiertotaloustoimien mittakaava vaihtelee aina pienistä teoista laajempiin teollisen ja yhteiskunnallisen tason toimiin ja ratkaisuihin.

Kaukolämmön tapauksessa kiertotalous tarkoittaa muun muassa hukkalämpöjen käyttämistä, materiaalien kierrättämistä, pitkäikäisten laitteiden ja laitoksien rakentamista sekä niiden huoltoa ja kunnostusta pitkällä aikavälillä.

Hyvinkään Lämpövoimalla on jo pitkään nojauduttu voimakkaasti kiertotalouden mahdollisuuksiin kaukolämmön tuotannossa. Niistä yksi tärkeimmistä on jätteiden energiahyötykäyttö: Suomessa ei käytännössä enää viedä yhdyskuntajätteitä kaatopaikoille, vaan kierrätyskelvottomat jätejakeet käsitellään termisesti eli poltetaan.

Jätteenpoltossa syntyvä lämpö otetaan puolestaan talteen kaukolämmöksi.

“Jätteenpoltto ja kierrätys eivät ole toistensa vastakohtia eivätkä ne sulje toisiaan pois. Tosiasiassa ne toimivat tehokkaasti yhdessä silloin, kun jätteitä ei ole mahdollista tehokkaasti kierrättää”, kertoo Sami Pesonen, Hyvinkään Lämpövoiman asiakkuus- ja verkostopäällikkö.

Osaa materiaaleista ei voida erotella tai ne eivät sovellu uudelleen käytettäväksi, mutta polttamisesta syntyvä lämpö voidaan ottaa talteen kaukolämmöksi. Vastaavasti kaukolämmön tuotantoon ei tällöin tarvitse käyttää polttoainetta.

“Jätteitä poltettaessa ylimääräinen energia ei häviä taivaan tuuliin, vaan hukkalämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tällaisen hukkalämmön käyttämiselle on lukemattomia hyviä syitä aina luonnonvarojen säästämisestä ja hiilineutraaliudesta merkittäviin kustannussäästöihin”, Pesonen summaa.

Kierrätetyissä putkissa ympäristöystävällistä kaukolämpöä

Myös kaukolämpöverkon laitteistoilla on tärkeä rooli kaukolämpöjärjestelmän kiertotaloudessa.

Muun muassa kaukolämmön käyttöön tarkoitettuja putkijärjestelmiä ja muita osia tarjoavan Logstor Finland Oy:n toiminnan ytimessä on kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Samalla hiilineutraaliuteen pyritään myös tuotteiden tuotantoprosessien kaikissa eri vaiheissa.

“Vihreys tarkoittaa meille sitä, että kierrätysmateriaaleja käytetään aina mahdollisuuksien mukaan ja kierrätys on osana kaikkea toimintaa. Esimerkiksi kaukolämpöputkissa hyödynnetään mahdollisimman paljon hukkamuovia, jota jää yli valmistusprosessin eri vaiheissa”, kertoo Ville Pekkarinen, Logstorin myyntipäällikkö.

“Myös oman tehtaan koneiden hukkalämpöä hyödynnetään tehokkaasti. Tuotantoprosesseissa syntyvä ylimääräinen lämpö ohjataan takaisin prosesseihin sekä kiinteistön lämmitykseen.”

Kiertotaloudesta hyötyvät sekä asiakkaat että ympäristö

Kiertotalouden taustalla vaikuttaa ennen kaikkea oikea asenne. Kun ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kiertotaloudesta ottaa aidosti vastuuta, vihreämpien valintojen tekeminen on mahdollista lukemattomissa eri tilanteissa – ja pienilläkin ratkaisuilla on iso merkitys.

“Kaukolämmön valinnan yksi parhaimmista puolista on se, että lämpöyhtiöt investoivat aktiivisesti hiilineutraaleihin ratkaisuihin asiakkaiden puolesta. Erilaisia vaihtoehtoja etsitään ja suunnitellaan aina pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo Sanna Kytömäki, Hyvinkään Lämpövoiman toimitusjohtaja.

”Yhteistyö asiakkaiden kanssa sekä uusien palveluiden kehittäminen asiakkaille niin energiatehokkuuden kuin kiinteistöjen käytön parantamiseksi ovat avainasemassa. Hinnan pitäminen vakaana on myös tärkeää sen lisäksi, että kaukolämpö tuotetaan hiilineutraalisti ja vastuullisesti.”

Samoihin arvoihin keskittyvä yhteistyö lämpölaitteiden tuottajien kanssa mahdollistaa parhaan kaukolämmön tarjoamisen asiakkaille.

“Kaukolämpöputkethan eivät ulkonäöllisesti ole muuttuneet mihinkään vuosiin, mutta niiden valmistuksen tapoihin voidaan vaikuttaa todella paljon. Kun sekä tuotteet että energiayhtiöiden ratkaisut ovat ekologisia ja vastuullisia, saavat lämpöyhtiöiden asiakkaat parasta vastinetta rahoilleen”, Pekkarinen summaa.

Kauko Lämmön tärpit:

“Kuluttaako jo kuunnella, miten kierrättäminen on kauhean tärkeää? Tottahan se vain on, mutta se ei ehkä ole vielä käynyt mielessä, että kiertotalous on paljon muutakin kuin vain kierrättämistä.

• Kaukolämmössä kiertotalous näkyy lämmöntuotannossa ja -jakelussa, laitteissa sekä palveluissa – eli oikeastaan ihan koko prosessissa.
• Lämpöyhtiöt ovat sitoutuneet alan hiilineutraaliustavoitteisiin, joita kiertotaloustoimet tukevat. Materiaaleja kierrätetään, hukkalämmöt hyödynnetään ja uusia kiertotalousajattelun mukaisia palveluita kehitetään koko ajan. Jopa tuhkatkin kierrätetään maarakennukseen ja lannoitteiksi.
• Kaukolämpökodissa ei tarvitse miettiä lämmityksen kiertotaloutta, vaan lämpöyhtiö optimoi sitä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin mihin me omilla toimillamme voisimme vaikuttaa. Vastuullisella lämmöllä asiakas saa eittämättä parasta vastinetta rahalleen.”

​Onnistunut IT-hanke?

IT-järjestelmän pystyttäminenhän on helppoa. Tilaaja vain määrittelee, mitä haluaa ja valvoo, että toimitus on sen mukainen. Mutta miksi vain kolmasosa it-hankkeista onnistuu? Halusin pohtia dilemmaa yleisellä tasolla, sillä olenhan ollut monessa järjestelmän käyttöönotossa mukanakin eri rooleissa.

Järjestelmähanke mielletään useasti monimutkaisen työkalun hankinnaksi tai rakennusprojektiksi. Kyse on kuitenkin ennen muuta organisaation kehittämisestä ja sen toiminnan muutoksesta. Ei järjestelmähanketta ilman muutosta. Vaikutukset ovat tällöin monimutkaisempia ja näkymättömämpiä: miten vastuut ja tehtäväkuvaukset muuttuvat, miten se vaikuttaa yrityskulttuuriin.

Määrittelyvaihe on tärkeä, siinä speksataan onnistumisen avaimet. Määrittely konkretisoi tavoitteet IT-hankkeelle. Usein käy vain niin, vaikka määrittelydokumenttia on työstetty huolella niin tilaajalla ja toimittajalla on tiukan paikan tullen eri kuva tahtotilasta ja määrittelyitä tulkitaan omalla tavallaan. En ole vielä osallistunut määrittelyvaiheeseen, jossa toimittaja ohjeistaisi tilaajaa kiinnittämään määrittelyvaiheessa huomiota tiettyihin asioihin. Päätelmäni onkin, että mitään ei määrittelyvaiheessa kannata pitää itsestäänselvyytenä. Se, joka on toiminut joskus ei automaattisesti ole ominaisuutena uudessa järjestelmässä. Myöskin toimintaympäristö saattaa muuttua käyttöönottoprojektin aikana. Tai tilaaja ei määritellessään keksi järjestelmän kaikkia hienoja ominaisuuksia. Määrittelydokumenttia ei yleensä päivitetä uudestaan käyttöönottoprojektin aikana. Kannattaako kuitenkaan lukittautua siihen, mitä projektin alussa on sovittu? Olisiko sittenkin mahdollista siirtyä jatkuvan kehittämisen malliin – tehdä osa-alue ja tarkastella sen toimivuutta, viestiä heti muutostarpeista ja korjata aikatauluja, jos ne oli laadittu liian kunnianhimoisiksi?

Määrittely on siis tavoiteasetantaa. Tämä pitää sisällään myös sen, mikä projektissa määritellään laadukkaaksi toimitukseksi. Onko toimitus sovitun kaltainen, skaalautuva, yhdistettävissä organisaation muuhun tuotantoympäristöön? Onko resurssointi ollut riittävää ja tasapainoista? Resurssointia kannattaa ajatella muunakin kuin kustannustekijänä: kun ihmisiä ottaa varhaisessa vaiheessa projektiin mukaan, tulee sitouttaneeksi heidät ja opetettua järjestelmän kieleen ja ajatusmaailmaan. Niin siinä se tuli sanottua: jokainen järjestelmä tuo toimintaympäristöömme oman ajatusmallinsa.

Järjestelmän mukana muuttuu yleensä myös toimintatapa. Tämä voi tulevista käyttäjistä tuntua hypyltä tuntemattomaan. Kaikki eivät ole kiinnostuneita “laskuvarjohypyistä.” Esimiehen rooli korostuu tällöin kuuntelijana ja ohjaajana. Muutoksen mahdollistaminenkin on siten kohtaamista ja aitoa näkemistä, yhteistyön mahdollistamista ja hengen luomista. Pahin pelko, mitä työntekijällä voi olla on se, että työ katoaa muutoksessa.

Työt eivät katoa, sillä työ on ongelmien ratkaisemista.

Kirjoittajana Merja Rintamäki, IT- ja rahoitusjohtaja

Artikkeli on osa “Tunnetko Kauko Lämmön” – valtakunnallista kampanjaa.

Kaukolämmön älykkäät ratkaisut kehittyvät jatkuvasti, mikä edistää muun muassa erilaisten energiajärjestelmien tehokkaan yhteistyön. Integroituminen mahdollistaa paitsi vihreämmän kaukolämmön tuotannon, myös kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoamista alemmilla kustannuksilla.

“Tällä hetkellä elämme niin sanotun energiamurroksen aikaa. Kun uusiutuvien energiamuotojen tuotanto on alkanut kasvaa, kaukolämpö ei ole saanut kovin trendikästä imagoa muutoksen varrella – vaikka syytä olisikin. Kun tämä murros jatkaa etenemistään ja esimerkiksi energian varastointi luo haasteita, kaukolämpö on merkittävässä roolissa.”

Näin Kai-Kristian Koskinen, Valkeakosken Energia Oy:n energiajohtaja, summaa ajatuksensa energia-alan muutoksista viime vuosina. Enegiantuotanto on muuttunut monin tavoin, ja se näkyy myös kaukolämmön tuotannossa. Silti hiukan vanhentunut ajattelutapa kaukolämmöstä on myös Eero Niemitalolle, Pori Energia Oy:n energiapalveluiden johtajalle, tuttu ilmiö. “Kaukolämpö mielletään vielä usein vähän vanhanaikaiseksi lämmitysmuodoksi, mutta todellisuudessa se on hieno, pohjoismainen “keksintö”. Kaukolämpö mahdollistaa monia asioita, jotka muissa maissa eivät olisi mahdollisia. Kun älykkäät järjestelmät lisääntyvät ja sääriippuvaisen sähkön käyttö lisääntyy, kaukolämpöjärjestelmät auttavat ohjaamaan edullista ja ympäristöystävällistä sähköä tehokkaasti lämmöntuotantoon”, Niemitalo sanoo.

Tarkkailussa kustannustehokkain lämmöntuotantotapa

Miten kaukolämmön älykkäät ratkaisut ja uusiutuvilla tavoilla tuotettu sähkö sitten tarkalleen ottaen liittyvät toisiinsa – ja miksi niiden tuominen yhteen on tärkeää?

Eri järjestelmien integroitumisen keskiössä on lämmön tuotannon energiatehokkuus sekä samalla kustannuksissa säästäminen. Kaukolämpö muun muassa mahdollistaa energian varastoinnin lämpönä silloin, kun esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotanto ylittää kysynnän. Siten kaukolämpöverkko itsessään toimii ikään kuin akkuna. Älykkäät ominaisuudet myös mahdollistavat sähkön ja lämmön tuotannon kannalta tärkeiden seikkojen mittaamisen ja ennakoinnin. Esimerkiksi sääolosuhteiden mukaan voidaan ennakoida kiinteistöjen lämmöntarvetta ja optimoida kaukolämmön tuotantotapaa. “Kun esimerkiksi tuulivoimalla tehdään sähköä ja samalla varastoidaan ylimääräistä energiaa lämmöksi, tarvitaan älykkäitä ominaisuuksia ja ratkaisuja, joilla näitä tekijöitä ohjataan. Muun muassa sääennusteiden tarkkailun ja tuulen voimakkuuden selvittämisen avulla voidaan arvioida, kuinka paljon energiaa saadaan”, Koskinen kertoo.

Enemmän tietoa, parempaa kaukolämpöä

Nykyään kaukolämmön tuotanto on yhä enemmän olosuhdepalveluiden tarjoamista, ei pelkästään kotien tai kiinteistöjen lämmittämistä.

Olosuhdepalveluiden kehittäminen tarkoittaa asiakkaalle enemmän hyötyjä: kustannustehokkaampi kaukolämmön tuotanto näkyy paitsi pienempänä lämmityslaskuna, myös aina tasaisena ja mukavana lämpötilana. “Kartoitamme jatkuvasti, mitä erilaisia teknologioita ja älykkäitä ratkaisuja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannon ja olosuhdepalveluiden kehityksessä. Kun tietoa kerätään jatkuvasti enemmän ja tehokkaammin, sitä voidaan myös hyödyntää paremmin”, Niemitalo kertoo.“Kaiken keskiössä on rakentaa asiakkaille palveluita, jotka hyödyttävät heitä eniten. Älykkäät ominaisuudet ovat tässä avainasemassa.”

Kauko Lämmön tärpit:

“Jos joku vielä ajattelee, että kaukolämpö on jotenkin vanhanaikainen lämmitystapa, on jo hyvä aika tarkastella aihetta uusin silmin. Jos jokin nimittäin tänä päivänä kehittyy nopeasti, niin se on kaukolämpö.

• Kun kaukolämmön tuotanto ja uusiutuvilla lähteillä tuotettava sähkö tekevät yhteistyötä, on tuloksena tehokas ja ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöä.
• Eri asioiden mittaaminen on kaiken a ja o. Jos esimerkiksi sääriippuvainen tuulivoiman tuotanto ylittää hetkittäin sähkön kysynnän, älykkäällä ohjauksella energia voidaan käyttää tai varastoida lämpönä kaukolämpöjärjestelmässä.
• Älykkäät ratkaisut lisääntyvät kaukolämmön tuotannossa koko ajan, ja ne mahdollistavat parempien olosuhdepalveluiden tarjoamisen. Se on asiakkaalle iso juttu: älykkyyden lisääntyessä myös itse palvelukin on paljon parempaa kuin joitain vuosia sitten.”

Artikkeli on osa valtakunnallista “Tunnetko Kauko Lämmön”- kampanjaa https://tunnetkokaukolammon.fi/

Älykäs kaukoenergia on nykyään yhä tavallisempi puheenaihe kahvipöydissä, kun aiheena on kotien ja kiinteistöjen lämmitys. Olosuhteiden mittaamiseen kehitetään jatkuvasti uusia tapoja, ja hyödynnettävän datan määrä kasvaa jatkuvasti. Älykkyys herättää terminä monenlaisia ajatuksia – mutta mitä se käytännössä oikeastaan tarkoittaa?

Kun ennen kaukolämmön tarjoaminen tarkoitti vain lämmön toimitusta putkia pitkin esimerkiksi kotiin, nyt huomiota kiinnitetään entistä enemmän kokonaisuuteen aina pieniäkin yksityiskohtia myöten. Uusien palvelukokonaisuuksien keskiössä on kerättävän datan fiksu hyödyntäminen.

Esimerkiksi Lahti Energia Oy:lle on tärkeää auttaa asiakkaita valitsemaan juuri omaan tarpeeseen sopivat oikeat lämmityspalvelut.

“Älykkyyden lisäämisen tavoitteena on tarjota mahdollisimman mukavat ja tasaiset asuinolosuhteet. Näiden asioiden tarkkailu on tärkeää niin taloudellisessa mielessä kuin myös ympäristön säästämisen näkökulmasta. Potentiaalia viedä kaukolämpöä kohti vieläkin älykkäämpiä ominaisuuksia on paljon”, kertoo Jarmo Virtanen, Lahti Energian tuotepäällikkö.

“Älykkäiden ominaisuuksien kehittämisen ensisijaisia hyötyjä ovat ennakointi ja oikea-aikaisuus. Erilaisilla mittareilla ja lämmön jakelun älykkäällä tarkkailulla voidaan mahdollistaa esimerkiksi korkeiden lämpöpiikkien leikkaus, jolloin lämpöä menee huomattavasti vähemmän hukkaan”, jatkaa Mikko Väisänen, Lahti Energian tekninen tuotepäällikkö.

Mittaaminen mahdollistaa nopean reagoinnin

Kaukolämmön älykkyyden lisääntyessä energiayhtiöiden ja lämmönjakokeskuksien yhteistyö on tärkeässä roolissa.

Kaukolämmön lämmönjakokeskuksia tarjoava Cetetherm keskittyy älykkään tuote- ja sovellusosaamisen tarjoamiseen, jotta energiayhtiöt voivat tarjota edelleen omille asiakkailleen parempia laitteistoja ja palvelukokonaisuuksia.

“Älykäs lämmönjakokeskus on perusta energiayhtiön omalle, uudelle palveluliiketoiminnalle. Kun lämmönjakokeskuksen toimittamaa dataa jalostetaan tehokkaasti, lämpöyhtiöt ovat jatkuvasti perillä, mitä lämmitettävissä kohteissa tapahtuu. Samalla energiansäästöllisiin asioihin, kuten yleisiin olosuhteisiin, tasaiseen lämpötilaan ja esimerkiksi ilmankosteuteen, voidaan vaikuttaa nopeasti”, sanoo Teijo Aaltonen, Cetethermin myyntipäällikkö.

Datan hyödyntäminen mahdollistaa lämpötilojen säätämisen lisäksi myös paremman huoltovarmuuden sekä huolettoman kokemuksen asiakkaille.

“Esimerkiksi pattereiden vedenpaineen mittaamisen avulla on mahdollista huomata hyvissä ajoin, jos jokin on vialla. Mahdollisiin ongelmiin voidaan siten reagoida heti. Lisäksi lämpöjohtopumppujen virtaamaa voidaan automaattisesti säätää, jolloin saavutetaan oikeat kiinteistön sisäolosuhteet ja mahdollistetaan energiansäästö”, Aaltonen jatkaa.

Älykkäät ominaisuudet arjen helpottajina

Palveluiden kehittyminen aiempaa älykkäimmiksi koskee myös kaukojäähdytystä, jota voidaan käyttää aiempaa tehokkaammin samanlaisissa verkoissa kuin kaukolämpöäkin. Kaiken keskiössä on tavoite säästää energiantuotannossa mahdollisimman paljon.

“Tulevaisuudessa voi olla mahdollista esimerkiksi yhdistää lämmitys- ja jäähdytysverkot niin, että jäähdytyksen hukkalämpöä voidaan käyttää lämmitykseen”, Väisänen kertoo.

Kaukolämmön palvelukokonaisuuksien koukeroita tuntemattomalle lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistäminen tai uusien älyominaisuuksien tuominen kotiin voi tuntua vieraalta. Siksi koko lämmitysprosessin läpi kulkeva tehokas viestintä ja datan jakaminen myös asiakkaille on tärkeää.

“Kun puhutaan esimerkiksi kulutusjoustosta ja sanotaan, että lämpöä leikataan ajoittain, saattaa syntyä mielikuva kodin äkillisestä jäähtymisestä. Siksi on tärkeää viestiä selkeästi, että kyse on hetkellisestä muutoksesta, jota asiakas ei tule huomaamaan lainkaan, mutta jolla on iso energiansäästöllinen merkitys”, Väisänen sanoo.

“Kaikki eivät myöskään tiedä, että jos älykkäissä ominaisuuksissa tapahtuu jokin virhe tai esimerkiksi yhteys pilvipalveluun ja siten tarvittavaan dataan katkeaa, lämmitys palaa automaattisesti niin sanottuun ei-älykkääseen, normaaliin tilaan. Lämmitys ei siis katkea, vaan älykkäät ja energiansäästöä tukevat ominaisuudet ovat vain hetkellisesti pois käytöstä”, Virtanen jatkaa.

“Kauko Lämmön tärpit:

Kaikenlaisia älyvehkeitä on tänä päivänä mielin määrin, ja onhan se älykkyys löytänyt tiensä myös kaukolämmön luokse. Älykkäitä ominaisuuksia pystytään hyödyntämään jo nyt paljon, ja tulevaisuudessa vain koko ajan enemmän.

• Älykkäiden ominaisuuksien ytimessä on datan kerääminen ja hyödyntäminen. Mitä enemmän tiedetään, sitä enemmän voidaan myös vaikuttaa lämmityksen eri osa-alueisiin.
• Kun lämpöyhtiöt ovat älykkäiden lämmönjakokeskuksien avulla koko ajan perillä, mitä missäkin lämmityskohteessa tapahtuu, voidaan ongelmiin vaikuttaa nopeasti.
• Tulevaisuuden suunnitelmia älykkäiden ominaisuuksien hyödyntämiseen on jo paljon: energiansäästöä saadaan tarkkailulla ja ennakoinnilla lisää, ja yhä useammin kaukolämpöverkko hoitaa myös jäähdytyksen.”