Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

23.9.2021 | Ajankohtaista | Ajankohtainen, Blogi, Lämpö,

23.9.2021 Klo: 12:30

Julkaistu kuntarahoituksen kotisivuilla 22.9.2021  kuntarahoitus.fi

Jäähyväiset turpeelle – Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Seinäjoen Energia tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Jos hyvin käy, yhtiö on lähellä sitä jo parin vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa Seinäjoki lämpenee biopolttoaineilla ja hukkalämmöllä. Turve on pian historiaa.

Seinäjoella oli pitkään selvitetty erilaisia voimalaitosratkaisuja. Kaupungin kaukolämmön tuotanto on ollut pitkään yhden laitoksen ja turpeen varassa. Turpeen käyttö on kallistunut kallistumistaan ja aiheuttanut kaukolämmön hintaan nostopaineita. Tämä sai Seinäjoen Energian pohtimaan uusia vaihtoehtoja. Erilaisia jätepolttokattiloita ja isompia voimalaitosratkaisuja vertailtiin. Vuonna 2018 tehtiin päätös tuotannon hajauttamisesta useaan pienempään laitokseen yhden suuren laitoksen sijaan. Syksyllä 2022 aletaan koekäyttää noin puolet kaupungista lämmittävää, Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitettua biopolttolaitosta.

– Päätimme, ettemme laita kaikkia munia samaan koriin. Uusi laitos turvaa luotettavan uusiutuvan energian tuotannon, mutta jättää tilaa myös muille ratkaisuille, Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula kertoo.  Vuosi hajauttamispäätöksen jälkeen yhtiö päivitti strategiansa. Tavoitteeksi asetettiin hiilineutraalius vuonna 2030. – Tuolloin meillä ei ollut Kapernaumin uuden laitoksen lisäksi sen enempää konkretiaa tavoitteeseen pääsemisestä kuin tietoa turpeen polton vähentämisen aikataulustakaan, Mursula kuvailee.

Kapernaumin uusi laitos käyttää polttoaineena erilaisia sahojen sivutuotteita ja metsähakkuiden tähteitä kuten puun kuorta, sahanpurua tai metsähaketta. Poikkeuksellista laitoksessa on, että se pystyy hyödyntämään hyvinkin kosteaa puuta – poltettavan puun vesipitoisuus voi olla jopa 65 prosenttia. Puuta ei tarvitse kuivatella kasoissa, kun tuorekin puu palaa tehokkaasti laitoksen uumenissa. Savukaasujen lämmöt otetaan talteen. – Tämä ei ole alalla uutta, mutta meille savukaasujen lämmön talteenotto tulee käyttöön nyt ensimmäistä kertaa. Teknologia on kehittynyt, taivaalle nousee 40-asteista savukaasua aiemman 150-asteisen sijaan. Uusi lämpökattilahanke on yli 30 miljoonan euron investointi, siihen kuuluvat myös jo valmistuneet polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä. Se palvelee myös vanhaa turvekattilaa. – Uuden logistiikkajärjestelmän myötä olemme jo kesällä saaneet säästöä aikaan, kun olemme polttaneet vanhassa kattilassa turpeen sijaan puuta.

Lämpöpumput suuressa roolissa

Uusi lämpökattila ei yksin tee Seinäjoen Energiasta lähes hiilineutraalia. Sen lisäksi Hanneksenrinteen öljyä pelletillä korvaava vara- ja huippulaitos valmistui 2020. Yhteensä investointeja on nyt tehty ja tullaan tekemään lähiaikoina noin 60 miljoonalla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen on arvioitu putoavan vuoden 2018 lähes 660 000 tonnista alle 14 000 tonniin vuoteen 2023 mennessä. Asiakkaille investoinnit tarkoittavat vakaahintaista ja puhdasta, uusiutuvaa energiaa. – Olemme selvitelleet kaikkea mahdollista ja tavoitteemme on lisätä kaikkea muuta kuin polttamalla tehtyä tuotantoa. Edes hiilidioksidivapaa polttamalla tehty energia ei välttämättä ole tulevaisuudessa kovin hyväksyttävää, Mursula pohtii.

Seinäjoelle rakennettava datakeskus tulee toteutuessaan tuottamaan noin 10 prosenttia kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta. Se on suurin piirtein kaupungin kaikkien pientalojen vuotuinen kaukolämmön tarve. Jatkossa datakeskus voi lämmittää noin kolmanneksen Seinäjoesta, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla. Datakeskushanke on ollut vireillä jo kymmenisen vuotta, energiayhtiö on ollut mukana suunnittelussa muutaman vuoden. – Datakeskuksen on tarkoitus toimia uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Datakeskuksen lämpö otetaan talteen lämpöpumpuilla ja siirretään kaukolämpöveteen. Vihreää sähköä sisään ja vihreää lämpöä ulos, Mursula selvittää.

Lämpöpumpuilla on muutenkin suuri rooli Seinäjoen Energian pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Lämmön talteenottoa ja hukkalämmön laajempaa hyödyntämistä selvitellään. Lämmön talteenotto jätevesistä voisi tulevaisuudessa kattaa jopa 10 % kaupungin energiantarpeesta. Vuonna 2022 valmistuu Seinäjoen voimalaitosalueelle EPV Energian toteuttama kaukolämpöakku- ja sähkökattilahanke. EPV:n kautta Seinäjoen Energialla on myös omaa tuulivoimaa. – Energia-ala ja sähkömarkkina ovat melkoisessa myllerryksessä. Tuulivoimaa on tulossa paljon lisää. Välillä sähköstä on ylitarjontaa ja välillä pulaa. Pakkaspäivinä Seinäjoen energiantarve voi kaksinkertaistua. Kaukolämpöakkuun voimme varastoida energiaa silloin, kun siitä on ylitarjontaa, Mursula kuvailee suunnitelmia.

Valtion tuki- ja veropolitiikka kannustaa vihreään siirtymään ja lämpöpumppuinvestointeihin. – Aiemmin lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on mietityttänyt. Investointituet vauhdittavat investointeja ja pienentävät niihin liittyviä riskejä. Tällä hetkellä investoiminen kannattaa myös alhaisten korkojen takia, Mursula jatkaa.

Teksti: Hannele Borra

 

 

 

Kirjoittanut 23.9.2021
Seinäjoen Energia

Ajankohtaista

5.3.2024 | Lämpö

Työntekijä kaukolämmön käyttö- ja kunnossapitotehtäviin

26.3.2024 | Ajankohtainen

Asiakaspalvelun aukioloajat pääsiäisenä

26.3.2024 | Ajankohtainen

Olemme mukana Pytinkimessuilla 5.-6.4.2024

22.3.2024 | Vesi

Vesi on meidän yhteinen asia

Kaikki uutiset