Ajankohtaista

Veden kulutuksella on väliä – etenkin helteillä

Keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 l/asukas/vrk. Vedenkäyttö on helteillä huipussaan.

Verkostossa saattaa suuren kulutuksen takia ilmentyä satunnaisia paineenvaihteluita eri puolilla toiminta-aluetta.

Vastuullinen vedenkäyttö on erittäin suositeltavaa ja samalla, ympäristökin kiittää! Pienillä arjen teoilla on iso merkitys.

Käytäthän harkiten vettä! Vinkkejä vastuulliseen vedenkulutukseen:

– Vältä nurmikkojen ja pihojen kastelua hanavedellä
– Säädä vesihanojen ja suihkujen virtaamat sopiviksi
– Ota suihku kylvyn sijaan
– Pese täysiä koneellisia
– Älä tiskaa astioita juoksevan veden alla
– Käytä sadevettä kukkien ja kasvien kasteluun

Seinäjoella rakennetaan vesihuoltoa kaavoitetun asuinalueen mukaan yhdessä Kaupunkiympäristötoimialan kanssa.

Saneerauskohteet 2024

• Pappilantie viemärin saneeraus
• Teuvankatu ja Pirinkatu vesijohdon saneeraus
• Hanneksenrinne runkovesijohdon saneeraus
• Rajatien siirtolinja vesijohdon ja jätevesiviemärin saneeraus
• Tehtaanmäen vesijohtosaneeraus
• Asemakaava-alueet Soukkajoki, Niemistö, Yli-Latikka
• Jätevesipumppaamoiden saneeraukset
• Hallilanvuoren jatke 2 – vaihe
• Pajuluoma 4 loppuosa
• Marjamäentie ja Sarvikalliontien vesijohtosaneeraus
• Kirkkokadun runkovesijohdon saneeraus välillä Ruukintie-Tuottajantie

Veden paine voi laskea tai veden tulo voi jopa loppua,vaikka kiinteistöllä olisi sähköt. Paineenkorotusasema voi olla eri sulkualueella ilman sähköä. Jäteveden pumppaamot lakkaavat toimimasta. Viemäreissä on tulvimisvaara erityisesti pumppaamolla varustetuissa kiinteistöissä. Teknisten tilojen lämmitys kannattaa tarkistaa aina sähkökatkojen jälkeen (vesijohtojen ja -mittareiden jäätymisvaara). Voimakkaat paineenvaihtelut voivat irrottaa sakkaa vesijohdoista, joka näkyy samentuma. Vesi kirkastuu juoksuttamlla.

Mihin sähköä tarvitaan vesihuollossa?

Puhtaan talousveden toimituksessa asiakkaalle tarvitaan sähköä raakavedenotossa, veden käsittelyssä ja veden pumppaamisessa vesijohtoverkoston kautta vedenkäyttäjille.

Jäteveden johtaminen pois kiinteistöiltä pyritään toteuttamaan viettoviemäröintinä, jolloin jätevesi virtaa painovoimaisesti verkostossa. Jos viettoviemäröintiä ei voida järjestää korkeuserojen tai muiden esteiden takia, jätevesi pumpataan paineviemärissä lähimpään viettoviemäriin. Jätevedenpuhdistamolla sähköä tarvitaan eri prosessien ylläpitämiseen parhaimman mahdollisen puhdistustehon saavuttamiseksi.

Miten sähkökatko vaikuttaa vesihuoltopalveluun? 

Talousveden tuottaminen on varmistettu varavoimalaitteiden avulla. Paineenkorotuspumppaamoille ja vesisäiliöille tuotetaan sähköä varavoimakoneilla tai siirrettävillä aggregaateilla. Äkillisessä lyhyessä sähkökatkossa ei välttämättä ehditä siirrettävää aggregaattia kytkeä ennen sähköjen palautumista. Talousvesipumppaamon jäädessä ilman sähköä veden paine verkostossa heikkenee tai veden tulo voi lakata kokonaan.

Viettoviemäröidyissä kiinteistöissä sähkökatkot eivät välittömästi vaikuta jäteveden johtamiseen kiinteistöiltä, mutta pitkään kestäneessä sähkökatkossa jätevesiverkoston ja linjapumppaamoiden varastokapasiteetti voi ylittyä ja jätevettä voidaan joutua johtamaan ylivuotona ojiin, puroihin ja vesistöihin viemäritulvan ehkäimiseksi.  Sähkökatkon aikana kiinteiskohtaiset jäteveden pumppaamot eivät toimi, jolloin jätevesi kerääntyy pumppaamoon. Kiinteistökohtaisen pumppaamon varastokapasiteetti on pieni ja pumppaamon täyttyessä jätevesi tulvii kiinteistön alimmasta lattiakaivosta. Jätevedenkäsittelyn biologisten ja kemiallisten prosessien puhdistusteho heikkenee, ellei puhdistamolla ole sähköjä.

Miten vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin?

Talousveden toimitus asiakkaalle on varmistettu laitoksen varavoimakoneilla ja siirrettävillä aggregaateilla.

Jätevesiverkoston valvontajärjestelmä toimii sähkökatkon aikana akuilla, jolloin päivystävä henkilökunta voi reagoida nopeasti eri ongelmatilanteissa.

Jätevesiverkoston kannalta merkittävät pumppaamot ovat varustettu varavoimakoneilla ja ulkoisen virransyötön liittimillä. Tarvittaessa jätevettä pumpataan imuautoon tai johdetaan hallitusti pumppaamon ylivuotoon.

Miten veden käyttäjän pitäisi toimia? 

Vesihuoltolaitosten varautumisesta huolimatta sähkökatkot voivat keskeyttää vedenjakelun. Kaikissa kotitalouksissa onkin hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, 6-10 l/hlö. Pitkään kestävässä vedenjakelun keskeytyksessä Seinäjoen Vesi toteuttaa väliaikaisen vedenjakelupisteen, jota varten on hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden kuljetusta ja säilytystä varten. Vessan voi vetää kerran, jos veden tulo on lakannut. Pöntön saa huuhdeltua myös ämpärillisellä sadevettä.

Sähkökatko ei vaikuta hanaveden laatuun. Vesijohtovesi on turvallista juoda sähkökatkon aikanakin, ellei veden väri tai haju poikkea tavallisesta. Mikäli vedessä on tavallisesta poikkeavaa väriä, se johtuu yleensä verkostossa tapahtuneiden virtaamamuutosten irrottamista sakoista. Ongelma poistuu juoksuttamalla vettä, kunnes sen laatu on normaali. Vesihuoltolaitos ja kunnan terveydensuojeluviranomainen tiedottavat tarvittaessa talousveden laatuun liittyvistä asioista.

Jotta viemäriverkoston kapasiteetti ei sähkökatkotilanteessa ylity ja johda jätevesiylivuotoihin tai jopa viemäreiden tulvimiseen kiinteistöillä, on tärkeää minimoida vedenkulutus sähkökatkon ajan, vaikka vedentoimitus jatkuukin. Esim. suihkussa käyntiä, kylpyä, vessanpytyn vetämistä sekä astian- ja pyykinpesua on syytä välttää. Kiinteistöillä mahdollisesti olevien tulvimisen estolaitteiden toimivuus on syytä tarkistaa ja varmistaa ennen sähkökatkoja.

Mikäli asiakkaalla on kiinteistökohtainen jätevesipumppaamo, voi vedenkäytön jatkaminen aiheuttaa nopeastikin viemärin tulvimisen kyseisellä kiinteistöllä.

Mikäli sähkökatko aiheuttaa häiriötä vedenjakeluun, niistä tiedotetaan Seinäjoen Veden verkkosivuilla, joita kannattaa seurata. Lisäksi olosuhteiden niin salliessa, pyrimme tiedottamaan asiakkaita häiriötekstiviestein. Häiriötekstiviestit voidaan lähettää tilanteessa, jossa kännykkäverkon tukiasemat ovat toimintakunnossa.

Vaikka toimitettu vesijohtovesi on hyvälaatuista, kiinteistön omistajien pitää huolehtia, että lämpimän käyttöveden järjestelmien lämpötila ei energiansäästöstä huolimatta laske niin alhaiseksi, että olosuhteet ovat suotuisat legionellabakteerien kasvulle. Jos legionellabakteerien pitoisuus nousee vesijärjestelmässä terveydelle haitalliseksi, ne voivat aiheuttaa hengitysilman kautta altistuneelle ja sairastuneelle pahimmillaan keuhkokuumeen. Legionellabakteerien kasvua putkistoissa voidaan torjua huolehtimalla, että lämpimän veden lämpötila on säännöllisesti vähintään 55 °C koko vesijärjestelmässä.

Pakkaskaudella vesijohdot ja -mittarit voivat jäätyä, jos ne ovat tilassa, jonka lämpötila pääsee laskemaan pakkaselle. Paras keino estää jäätyminen on eristää vesiputket hyvin ja pitää vesimittaritila lämpimänä.