Rakentajalla on jo alkuvaiheessa paljon selvitettävää, mutta hyvällä suunnittelulla rakentaminen etenee jouhevasti. Olemme koonneet muistilistan helpottamaan työn suunnittelua niin kaukolämmön, veden ja viemäröinnin kuin myös sähköliittymien osalta.
Löydät lisäksi verkkosivujemme rakentajalle-osiosta hyödyllisiä linkkejä ja lisätietoa. Myös asiantuntijamme auttavat sinua sähkölämmitykseen, verkkoon liittymisen tai kaukolämmön valintaan liittyvissä kysymyksissä.
Seinäjoen Energian asiakaspäivä tulee taas! Kaikille avoin ja ilmainen Virtaa torille -asiakaspäivä järjestetään 14.5.2025 kello 17-20 Seinäjoen keskustorilla.
Asiakaspäivässä on tekemistä ja ohjelmaa kaikenikäisille, kuten:
Taikuri Paspartuu klo 17.15
Ilmapalloja
Kasvomaalauksia ja glittertatuointeja
Energisiä tietoiskuja
Ilmaistarjoiluja
Arvonta ja onnenpyörä
Photobooth
Pop-yhtye pilvet pilvet keikka kello 19.00
Pilvet pilvet on noussut nopeasti yhdeksi kiinnostavimmista uusista nimistä, jonka musiikki yhdistää tarttuvat melodiat, runsaat stemmat ja orgaaniset soittimet. Yhtyeen kappaleet, kuten ”unta” ja ”siinä sua suudellut”, ovat keränneet kiitosta ja suosiota kuulijoilta sekä kriitikoilta. Yhtye on muun muassa lämmitellyt KUUMAA –yhtyeen Maasta kuuhun -areenakiertueella.
Asiakaspäivä toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelijoiden kanssa.
Merkitse siis päivä jo kalenteriin, kutsu kaverit mukaan ja virtaa torille 14.5.2025! Ota myös seurantaan tapahtuman virallinen Instagram-tili @virtaatorille, niin kuulet tapahtuman uusimmat päivitykset!
Kotimainen pilvet pilvet on noussut nopeasti yhdeksi kiinnostavimmista uusista nimistä, jonka musiikki yhdistää tarttuvat melodiat, runsaat stemmat ja orgaaniset soittimet.
Seinäjoen Energian vuoden 2024 tilinpäätös sekä vuosi- ja kestävyyskatsaus on nyt julkaistu. Seinäjoen Energian vuoden 2024 vuosi- ja kestävyyskatsaus on siirtymäkauden katsaus, joka mukailee EU:n kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), mutta ei vielä täytä kaikkia sen raportointivaatimuksia.
Vuonna 2024 Seinäjoen Energia -konsernin liikevaihto oli 120,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 23,1 miljoonaa euroa. Investointeja ja sijoituksia energian tuotantoon konsernissa tehtiin kaikkiaan 15,5 miljoonan euron edestä. Henkilöstömäärä oli 118 henkilöä.
”Seinäjoen kaupungin omistamana konsernina tuottamamme hyöty jää kaupunkilaisten ja kaupungin kehittämisen hyväksi. Tuloutimme vuonna 2024 7,5 miljoonaa euroa osinkotuloja Seinäjoen kaupungille ja lyhensimme lainoja yli 24 miljoonaa euroa. Taloudellinen vakaus tarjoaa kestävän pohjan konsernin tulevalle toiminnalle ja investoinneille, jotka kantavat yli sukupolvien”, Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä kertoo.
Asiakashinnat pystyttiin pitämään kohtuullisina myös vuonna 2024. Kaukolämmön, veden ja sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen asiakashintoihin ei tehty muutoksia. Sähkönmyynnin osalta toistaiseksi voimassa oleviin sähkönmyyntisopimuksiin tehtiin noin 20 prosentin määräaikainen hinnanalennus ajalle 1.6.–30.9.2024.
”Omakotiliiton maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan Seinäjoella on Suomen edullisimmat asumiskustannukset. Energian hinta on merkittävä asumiskustannuksiin vaikuttava tekijä. Me Seinäjoen Energialla haluamme varmistaa asiakkaillemme kilpailukykyiset hinnat ja mahdollistaa näin osaltamme kohtuuhintaisen asumisen Seinäjoella”, Hätilä sanoo.
Investointeja tulevaisuuden ratkaisuihin
Seinäjoen Energia tekee sähkön- ja lämmöntuotannossa tiivistä yhteistyötä EPV Energian kanssa muun muassa tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimatuotannossa. Seinäjoen Energia on EPV Energian toiseksi suurin omistaja.
Yksi esimerkki EPV Energian kanssa tehtävästä yhteistyöstä on Lapuan Heininevalle entiselle turvetuotantoalueelle rakentuva aurinkopuisto. Sen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2025 aikana. Aurinkovoimapuiston kokonaisteho on noin 100 megawattipiikkiä ja aurinkopaneelien määrä on yli 100 000. Seinäjoen Energian osuus tehosta on noin 10 megawattipiikkiä.
Seinäjoen Energian lämmöntuotanto on monipuolistunut uusien lämmöntuotantoratkaisujen myötä. Kaukolämpö tuotettiin vuonna 2024 muun muassa biomassalla, sähköllä, turpeella ja teollisuuden hukkalämmöillä. Seinäjoen voimalaitosalueella sijaitsevalla sähkökattilalla tuotettiin yli neljäsosa Seinäjoen kaukolämmön tuotannosta. Teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen ja sähkökattila ovat esimerkkejä polttoon perustumattomista tuotantomuodoista.
Jäteveden lämmöntalteenottoratkaisusta tehtiin investointipäätös vuonna 2024. Seinäjoen Energian ja Seinäjoen Voiman yhteishanke valmistuu vuoden 2025 aikana Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla. Tavoitteena on, että jäteveden lämmöntalteenotolla tuotetaan noin 8 prosenttia Seinäjoen lämmöntuotannosta, mikä vastaa noin 2 000 omakotitalon vuosittaista lämmöntarvetta. Lämmön talteenotto puhdistetusta jätevedestä vähentää myös Seinäjokeen johdettavaa lämpökuormaa.
Tuotannon päästöt laskussa
Seinäjoen Energian sähköntuotannosta vuonna 2024 tuotettiin 51 prosenttia uusiutuvilla energialähteillä ja 84 prosenttia tuotannosta oli hiilidioksidivapaata. Sääriippuvainen tuotanto vaikuttaa Suomessa sähkön tuotantomääriin ja samalla sähkön hintaan entistä enemmän.
“Seinäjoen Energia myy suurimmalle osalle asiakkaistaan sähköä kiinteään hintaan, jolloin asiakkaiden hinnoissa eivät näy sähkön markkinahintojen nopeat muutokset. Säätösähköinvestointien merkitys kuitenkin korostuu tulevaisuudessa”, Hätilä sanoo.
Seinäjoen kaukolämpöverkossa fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuodesta 2020 vuoteen 2024 lähes 70 prosenttia (vuonna 2020 272 kg CO²/MWh, vuonna 2024 85 kg CO²/MWh). Tähän ovat vaikuttaneet jyrsinturpeen ja polttoöljyn käytön merkittävä vähentyminen tuotannossa.
Olemme mukana Seinäjoki Areenalla järjestettävillä Pytinkimessuilla 4.-5.4.2025!
Pytinkimessut on kaksipäiväinen rakennus-, remontointi-, piha- ja sisustustapahtuma. Tule messuosastollemme juttelemaan lisää ja kuulemaan energia- ja vesihuoltoalan ajankohtaisista aiheista sekä osallistumaan arvontaan!
Kaukolämmön tuotanto on lyhyessä ajassa kokenut nopean muutoksen, jonka ansiosta päästöt ovat vähentyneet. Nykyisin kaukolämpöverkko toimii energia-alustana, jonka kautta voidaan jakaa eri lähteistä syntyvää lämpöä.
Vielä takavuosina Suomessa merkittävä osa kaukolämmöstä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla, kuten turpeella ja kivihiilellä. Tänä päivänä asiat ovat toisin. Esimerkiksi Seinäjoella suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla biopolttoaineilla, sähkökattilalla ja teollisuuden hukkalämmöillä. Jyrsinturpeen ja kevyen öljyn osuus tuotannosta on laskenut viime vuosina merkittävästi.
“Vuonna 2024 turpeen osuus oli 19 prosenttia ja öljyn 1 prosentti tuotannosta. Seinäjoen voimalaitosalueella sijaitsevalla sähkökattilalla puolestaan tuotettiin jo yli neljäsosa Seinäjoen kaukolämmön tuotannosta. Sähkökattila on yksi esimerkki polttoon perustumattomista tuotantomuodoista”, kertoo lämpöliiketoiminnan johtaja Mikko Mursula.
Siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin ja uusiin tuotantomuotoihin on vähentänyt kaukolämmön fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Seinäjoen kaukolämpöverkossa fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuodesta 2020 vuoteen 2024 lähes 70 prosenttia. Vuonna 2020 fossiiliset hiilidioksidipäästöt olivat 272 kg CO²/MWh ja vuonna 2024 85 kg CO²/MWh.
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on vahvistanut kaukolämmön hintavakautta. Tuotannossa käytetään pääasiassa kotimaisia biopolttoaineita, jolloin kaukolämmön hinta ei ole sidoksissa fossiilisten polttoaineiden tai päästöoikeuksien hintavaihteluihin.
Hukkalämmöt hyötykäyttöön
Nimestään huolimatta kaukolämpö on todellista lähilämpöä, joka tuotetaan paikallisesti. Keskitetty tuotanto on hyvin tehokas tapa tuottaa lämpöä, ja tuotantotapa optimoidaan joka hetki sen mukaan, mikä sillä hetkellä on järkevintä ja taloudellisinta.
Samalla kaukolämmöllä on merkittävä rooli paikallisten energiajärjestelmien näkökulmasta. Yksinkertaisuudessaan kaukolämpöverkkojen toiminta perustuu kuumaan veteen, jota voidaan lämmittää monilla eri tavoilla. Voisikin sanoa, että kaukolämpöverkko tarjoaa alustan, jota pitkin voidaan jaella eri tavoilla tuotettua lämpöä.
Yksi hyvä esimerkki tästä ovat teollisuudesta syntyvät hukkalämmöt. Kaukolämpöverkon ansiosta nämä lämmöt saadaan talteen ja hyötykäyttöön sen sijaan, että se menisi hukkaan.
“Seinäjoella hukkalämmöillä tuotettiin vuonna 2024 8 prosenttia lämmöntarpeesta. Hukkalämpöä voidaan ottaa talteen esimerkiksi pakastehalleista ja datakeskuksista. Loppuvuonna 2025 alamme ottaa lämpöä talteen myös puhdistetusta jätevedestä.”
Monipuolinen tuotantoportfolio on myös huolto- ja toimitusvarmuuskysymys. Kun tuotanto ei ole vain yhden tai kahden tuotantomuodon tai polttoaineen varassa, antaa se joustonvaraa erilaisia häiriö- ja poikkeustilanteita varten.
Seinäjoen Energian vesiliiketoiminta on käynnistänyt runkovesijohdon saneerauksen ensimmäisen vaiheen välillä Ruukintie-Tuottajantie. Saneerauksessa vanha, 1960-luvulta peräisin oleva ja harmaasta valuraudasta valmistettu 250 GR -runkovesijohto korvataan uudella polyeteenistä valmistetulla 400 PE -runkovesijohdolla. Tämä lisää sekä vesihuollon toimitusvarmuutta että kapasiteettia.
Uutta runkovesijohtoa rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa noin 600 metrin matkalta. Kaivuutyöt käynnistyivät helmikuussa, ja uutta runkovesiputkea on kaivettu maahan pääradan ja järjestelyratapihan välisellä alueella sekä Tuottajantien varresta ratapihaa kohti.
Saneeraus edellyttää radanalitusporauksia, joissa pääradan ja järjestelyratapihan alitse porataan tarvittavat alitukset uuden runkovesijohdon asennusta varten. Porauksia tehdään maalis-huhtikuun aikana.
Työmaa-alue sijaitsee Kalevalantien katualueen ulkopuolella, mutta osittain sen välittömässä läheisyydessä. Rakentamisen yhteydessä suoritetaan louhintatöitä, joiden vuoksi liikenne Kalevalantiellä joudutaan räjäytystöiden aikana hetkellisesti pysäyttämään.
Runkovesijohdon saneeraustöiden ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua kevään 2025 aikana. Tämän jälkeen runkovesijohdon rakennussuunnittelua ja rakentamisen valmistelua jatketaan Vapaudentien ja Ruukintien välisellä osuudella.
Tuotannon esihenkilö Veli-Matti Niemelä on Seinäjoen Energian kaukolämpöyksikössä se henkilö, joka ottaa vastaan ja perehdyttää uudet tulokkaat ja harjoitteluaan tekevät opiskelijat. Hän tietää, että uusilla on takaraivossaan jännitys. He jännittävät, osaanko minä. Samalla he eivät tohdi kysyä neuvoja, ettei tietämättömyys paljastuisi.
”Minä koetan jutustella työpaikalla kaikkien kanssa aina myös muuta kuin juuri siihen työhön liittyvää. Uskon keskusteluun. Kun työpaikalla on hyvä, avoin ilmapiiri, jossa puhutaan, uskaltaa siellä myös kysyä, jos ei tiedä. Työn sisällöllekin on tosi tärkeää, että tieto kulkee.”
Veli-Matti on työskennellyt Seinäjoen Energialla 28 vuotta. Hän tuli taloon alun perin uusimaan öljykattilan automatisointia, toisen yrityksen leivissä sähköasentajana. Jonkinlaisen lähtemättömän vaikutuksen hän silloiseen konemestariin jätti, koska tämä pian soitti ja kysyi, kiinnostaisiko tätä siirtää pukukaappinsa kokonaan Seinäjoen Energian tiloihin.
Veli-Matti on koulutukseltaan sähköasentaja, kaukolämpöasentaja ja kaukolämpöyliasentaja. Työn ohessa on aina saanut opiskella, mistä hän työnantajaansa kiitteleekin. Kun työura talossa vei pomon asemaan, hän opiskeli myös johtamisen ammattitutkinnon.
Veli-Matti sanoo liukuneensa työpaikassaan esihenkilörooliin kuin vahingossa, mutta hänen kanssaan jutellessa on vaikea uskoa sattumaan. Veli-Matista huokuu leppoisuus yhdistettynä ammattitaitoon. Vaikka hän työskentelee lämpölaitosten tuotantoesihenkilönä, hänen kädessään näkee yhä myös ruuvimeisselin.
”Teen päivystysvuoron kuuden viikon välein, eli silloin olen tekemässä käytännön työtä. Se on tärkeää ammattitaidon ylläpitämisen kannalta. Eli aina välillä saa rautakangen, lapion ja ruuvarin kanssa askarrella. Pidän muutenkin hyvänä sitä, että olen tullut tähän työhön suorittavan työn kautta. Tiedän, mitä se työ on.”
Esihenkilönä hän kuvailee olevansa rento.
”Ehkä liiankin rento”, hän lisää naurahtaen.
Veli-Matti Niemelä on hankkinut töiden ohessa lisäosaamista opiskelun kautta. Esihenkilötyön rinnalla hän tekee käytännön työtä, joka sekin on tärkeää osaamisen ylläpitämiseksi.
Vaihteleva työ motivoi
Seinäjoen Energian lämpölaitosten tuotantoesihenkilön työn lämpöyksikössä Veli-Matti kiteyttää: Hoidetaan niin, että homma pyörii. Ennakoidaan, huolletaan ja selvitellään. Teen paljon taustatyötä sen eteen, että homma olisi helpompaa niille, jotka tekevät sen käytännön työn lämpölaitosten toiminnan varmistamiseksi.
Työpäivän kulkua ei Veli-Matin työssä voi kovin tarkkaan suunnitella. Aina tulee jotain reagoitavaa.
”No, sen kyllä melkein tietää, että jos on kireä pakkanen, niin jotain odottamatonta tapahtuu.”
Seinäjoen Energialla ja lämpöyksikössä Veli-Matti on viihtynyt työn vaihtelevuuden ja energia-alan kehittymisen takia.
”En ehkä olisi täällä, jos työ olisi pysynyt täysin muuttumattomana 1990-luvulta lähtien. Pidän vaihtelusta. Omalla laillani pidän myös kiireestä tai siitä, että on koko ajan tekemistä. Jos ei ole, se vasta tylsää on.”
Veli-Matti Niemelän työnkuvaa voisi ainakin osittain hoitaa etänä, mutta hän saapuu mieluummin työpaikalleen joka päivä. Pienen työyhteisön tapaaminen on mukavaa.
”Tykkään lähityössä myös siitä, että kun panen työpaikan oven kiinni, työt jäävät sinne.”
Työn vastapainoksi Veli-Matti mökkeilee ja moottoripyöräilee.
Seinäjoen Energian työntekijät eli arjen kannattelijat kertovat, kuinka he ovat mukana elämäsi hetkissä työnsä kautta. Palveluidemme takana on joukko huippuammattilaisia, joiden työnä on varmistaa, että sinä saat hyvinvoinnin perusedellytyksiä eli sähköä, lämpöä ja vettä laadukkaasti ja luotettavasti vuoden jokaisena päivänä.
Olemme lähettäneet kaukolämpöasiakkaillemme lakisääteisen lämmönkäyttöraportin viikolla 9. Lämmönkäyttöraportti sisältää tiedot asiakkaan lämmönkäytöstä vuodelta 2024 ja sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta. Käyttöraportin tarkoituksena on auttaa asiakasta seuraamaan omaa energiankäyttöään.
Raportit lähetetään ensisijaisesti sähköpostitse. Asiakkaat, joiden asiakastiedoista sähköpostiosoitetta ei löydy, saavat raportin kirjepostina. Jos haluat raportin jatkossa sähköisesti, ilmoitathan sähköpostiosoitteen asiakaspalveluumme osoitteeseen asiakaspalvelu@sen.fi
Löydät verkkosivujemme ohjesivulta lisätietoa käyttöraportista sekä lukuohjeen siitä, millaisia tietoja käyttöraportti sisältää.
Maanantaina 3.3.2025 juhlitaan kaikkia Kaukoja ja kaukolämpöä. Kaukolämpöala juhlistaa merkkipäivää erilaisin tempauksin ympäri Suomea.
Me Seinäjoen Energialla haluamme tarjota juhlapäivän kunniaksi ilmaiset uinnit Seinäjoen uimahallilla (Kirkkokatu 15) maanantaina 3.3.2025. Uimahalli on auki Kaukon päivänä kello 8–21, sisään pääsee kello 20.15 saakka. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa merkkipäivää kuin polskimalla kaukolämmitetyssä vedessä!
Kaukolämpö on palveleva lämmitysmuoto
Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto, eikä ihme: Se on huoleton, varma ja huomaamaton. Seinäjoen Energialla on kaukolämpöverkkoa Seinäjoen keskustaajamassa, Nurmon alueella sekä Peräseinäjoella. Kaukolämpö on todellista lähilämpöä, sillä se tuotetaan paikallisilla lämpölaitoksilla.
Varmistamme asiakkaillemme toimitusvarman ja luotettavan lämmön tuotannon ja toimituksen ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Asiakkaidemme ei tarvitse murehtia lämmityksestä edes kovimpien pakkasten paukkuessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus Seinäjoella on lähes 100 prosenttia. Jos häiriö ilmenee, on vikapäivystyksemme valmiina reagoimaan 24/7.
Tarjoamme asiakkaillemme myös erilaisia palveluita. Meillä on tarjolla myös Sentti-palvelu kaukolämmön kulutuksen seuraamiseksi. Asiantuntijamme auttavat mielellään esimerkiksi energiatehokkuuteen, lämmitystavan valintaan sekä laitteiden asennuksiin, tarkastuksiin ja korjauksiin liittyvissä kysymyksissä. Voit tilata meiltä myös kaukolämpölaitteiden kuntotarkastuksen.
Kaukolämpö uudistuu vauhdilla
Seinäjoen kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tarjoamme myös 100 prosenttisesti uusiutuvaa kaukolämpöä, joka tuotetaan teollisuuden hukkalämmöillä ja biomassapolttoaineilla.
Seinäjoella kaukolämpöä tuotetaan kotimaisilla biomassoilla, kuten sahanpurulla, kuorella, hakkeilla ja puupelleteillä. Käyttämämme biomassapolttoaineet ovat joko metsäteollisuuden tai metsätalouden sivuvirtoja. Kotimaiset polttoaineet varmistavat kaukolämmön hintavakauden.
Lisäksi kaukolämpöä tuotetaan sähkökattilalla, teollisuuden hukkalämmöillä, jyrsinturpeella ja kevyellä polttoöljyllä. Sähkökattila ja hukkalämpöjen hyödyntäminen ovat esimerkkejä polttoon perustumattomista tuotantomuodoista. Jyrsinturpeen ja öljyn osuus on laskenut merkittävästi, mikä on vähentänyt fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 70 % vuosina 2019-2023.
Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla aletaan ottaa puhdistetusta jätevedestä hukkalämpöä talteen loppuvuodesta 2025 alkaen. Tavoitteena on 8 % osuus koko myydystä tuotannosta, eli jätevedestä saadulla lämmöllä lämmitettäisiin noin 2 000 omakotitaloa vuodessa.
Haluatko tietää lisää Seinäjoen Energian kaukolämmöstä ja palveluistamme? Lue lisää verkkosivuiltamme tai voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@sen.fi, 0203 35 000).
