Ennen paukkupakkasten saapumista on hyvä varmistaa, että kiinteistön vesimittari ja -putket on suojattu jäätymiseltä.
Jäätyessään vesi laajenee, jolloin vesimittari saattaa rikkoutua ja aiheuttaa pahimmillaan vesivahingon. Mittarin suojaaminen jäätymiseltä on kiinteistön omistajan vastuulla, ja rikkoutuneen mittarin vaihtamisesta laskutetaan asiakasta. Ikävien ongelmien välttämiseksi onkin hyvä tehdä ennakoivat toimet jäätymisten välttämiseksi.
Vesimittaritilan lämpötilan tulee olla aina lattianrajassakin vähintään +5 astetta. On hyvä huomioida, että lattianrajassa voi olla kylmempää kuin metrin korkeudessa.
Sulje ilmanvaihtoluukut mittarin läheltä, jos se on korvausilman tarve huomioiden mahdollista. Mittaritilan ovet ja ikkunat on hyvä pitää eristettynä ja suljettuna. Voit eristää mittarin kylmältä myös paksulla peitolla tai matolla.
Mistä sitten tunnistaa jäätyneen vesimittarin? Merkkejä jäätyneestä vesimittarista ovat esimerkiksi se, että vettä ei tule, vesimittari vuotaa reilusti tai vesimittarin lasi tai kansirengas on haljennut.
Jäätynyttä vesimittaria ei saa itse sulattaa. Jos mahdollista, katkaise vesi mittarin etuventtiilistä tai tarvittaessa tilaa tontti-tai katuventtiilin sulku Seinäjoen Energian vesihuollosta. Rikkoutuneen vesimittarin vaihto tulee aina tilata Seinäjoen Energian vesihuollolta.
Veden juoksutus auttaa pitämään putket sulana
Jos putket ovat vaarassa jäätyä, voit pitää ne helpoiten sulana pienellä juoksutuksella tai jättämällä hanan tiputtamaan.
Jos kiinteistön sisällä oleva vesijohto pääsee kaikesta huolimatta jäätymään, tilaa yksityinen LVI-liike tekemään sulatustyö. Älä lämmitä jäätyneitä putkia kuumailmapuhaltimella tai muulla laitteella, joka voi sulattaa vesijohdon tai aiheuttaa vahinkoa kiinteistön laitteille.
Runkovesijohdon jäätyessä yleensä myös naapurusto on ilman vettä. Tällöin jäätymisestä tulee ilmoittaa Seinäjoen Energian vesihuollon vikailmoitusnumeroon.
Yhteystiedot
Veden työtilaukset: puh. 020 7601 223 (klo 8-15)
Veden vikailmoitusnumero: puh. 020 7601 222 (24 h)
Lapuan Heininevalle rakentuva aurinkopuisto on Suomen suurimpia ja tehokkaimpia. Aurinkosähkö on päästötöntä ja siksi puhtaammalle tulevaisuudellemme tärkeää.
Kahvipöytäkeskusteluissa voi yhä kuulla, ettei aurinkovoima ole Suomen olosuhteissa toimiva. Eihän täällä edes paista, ja talvikin on pitkä ja pimeä. Epäilyillä voi pyyhkiä pöytää. Lapuan Heininevalle rakennettavan aurinkopuiston projektipäällikkö Marko Takala sanoo, että entisellä turpeenottoalueella on hyvinkin otolliset olosuhteet aurinkosähkön tuotantoon.
“Täällä ei hiekka pöllyä sotkemassa paneeleja eikä yön pimeys kestä 12 tuntia, kuten päiväntasaajalla. Talven kylmyys ja lumen hajasäteily parantavat paneelien hyötysuhdetta. Paneelit täällä ovat myös kaksipuoleisia, eli jonkin verran ne hyödyntävät säteilyä molemmin puolin.”
Vastoin yleistä luuloa paneelit siis tuottavat sähköä myös talvella. Toki aurinkoinen kesäkausi on tehokkainta.
“Paneelit on asennettu 35 asteen kallistuskulmaan, kun yleensä kulma on 30. Tällä tavoin minimoidaan talviaikaista lumikuormaa. Paneelien suunta ja koko alueen perustus on kaikin tavoin tehty optimaaliseksi juuri näihin olosuhteisiin”, EPV Aurinkovoiman toimitusjohtaja Ari Soininen kertoo.
Paneelit on suunnattu tarkoin niin, että ne saisivat auringosta maksimihyödyn. Alueella on myös kääntyvien aurinkopaneelien lohko. Puistossa hyödynnetään myös älyteknologiaa.
“Pystymme ennustamaan sääolosuhteita ja niiden mukaan säätämään tuotantoa, kuten myös energiamarkkinoiden mukaan. Moderni teknologia auttaa tässä”, Soininen sanoo.
Valmistuttuaan aurinkopuiston teho on 85,9 Megawattia. Energiamäärältään tämä vastaa noin 4 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Koska aurinkovoima on sääriippuvaista, tarvitaan talven pimeinä tunteina sen rinnalle myös muita sähkön tuotantomuotoja.
Heininevan aurinkopuistoon tulee 123 000 aurinkopaneelia 85 kilometrin matkalle. Vielä vuonna 2021 Heininevalta nostettiin turvetta. EPV Aurinkovoima toteuttaa aurinkopuistohankkeitaan entisille turvetuotantoalueille, jolloin energiantuotantoa varten ei tarvitse raivata metsää ja luonnontilaisia alueita.
Nevalla työskentelyn konkareita
EPV Aurinkovoima Oy:n aurinkopuiston rakennustyömaa on reilu vuosi ennen hankkeen valmistumista melko futuristinen näky. Turvetuotannosta poistuneelle 140 hehtaarin alueelle on rakennettu betonisia perustuksia yli 85 kilometrin matkalle.
Aurinkopaneeleiden telineitä pystytetään, ja osa paneeleistakin on jo asennettu. Laitostoimittaja Suvic Oy:n asentajat on koulutettu juuri tähän hommaan. Alueella työskentelee myös turveyrittäjiä, esimerkiksi perustusten teossa.
“Meillä on täällä yrittäjiä, jotka ovat tehneet tällä nevalla hommia 30 vuotta. Heillä on paras osaaminen työskennellä juuri täällä ja he tuntevat olosuhteet”, työmaapäällikkö Raimo Wegelius sanoo.
Hanke on silti monin tavoin tarvinnut uusia ideoita ja toimintatapoja. Esimerkiksi perustuspalkkien kantamiseen on turveurakoitsija rakentanut aivan oman koneen. 13 600 perustuspalkin betoni puolestaan on maakunnassa toimivan pienen betoniyrityksen koko vuosituotanto.
Työmaalla uurastaa päivittäin satakunta työntekijää. Kaikkiaan se työllistää 140 henkilöä.
Seinäjoen Energian osuus Heininevan aurinkopuiston kokonaistuotannosta on 7,8 %.
“Aurinkosähkö on osa kokonaisuutta matkalla kohti päästötöntä energiantuotantoa. On tärkeää, että tuotannossa on erilaisia joustavia ratkaisuja. Ilahduttaa nähdä, miten suurella ammattitaidolla ja -ylpeydellä Heininevan puistoa rakennetaan, yhtiön sähköenergiayksikön johtaja Kari Roos sanoo.
EPV Aurinkovoima Oy kehittää Suomeen teollista aurinkovoimaa. Se on osa EPV Energia -konsernia, jonka osakkaana on myös Seinäjoen Energia.
Hyvää maailman vessapäivää (World toilet day), jota vietetään tänään 19.11.2024! vuodesta 2013 alkaen vietetty YK:n kansainvälinen teemapäivä muistuttaa vesihuollon ja saniteettitilojen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Me suomalaiset saamme nauttia päivittäin laadukkaasta ja hyvin toimivasta vesihuollosta. Sen eteen myös Seinäjoen Energian vesihuollon ammattilaiset tekevät työtä vuoden jokaisena päivänä.
Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys maailman mittakaavassa. On hämmästyttävää, että enemmistöllä maailman väestöstä on käytössään kännykkä ja samalla kolmannes maailman ihmisistä elää ilman asianmukaisia sanitaatiotiloja.
Meistä jokainen voi kantaa omassa arjessaan kortensa kekoon toimimalla vastuullisesti ja varmistamalla, ettei viemäriin päädy mitään sinne kuulumatonta. Maailman vessapäivänä onkin hyvä kerrata, mitä sinne pyttyyn ja viemäriin oikein saakaan laittaa?
Sähkömarkkinalain päivittyessä Seinäjoen Energia Oy ottaa käyttöön Energiateollisuus ry:n suosittelemat uudistetut sähkönmyyntiehdot (SME 2024) 1.1.2025 alkaen. Uusissa sähkönmyyntisopimuksissa uudet sähkönmyyntiehdot otetaan käyttöön heti sopimuksia tehtäessä.
Ehtojen päivittyminen ei vaadi asiakkailtamme toimenpiteitä.
Sähkönmyyntiehdot on uusittu yhteistyössä Energiaviraston ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kanssa. Ehtomuutosten perusteena on lainsäädännön muuttuminen, olosuhteiden olennainen muuttuminen, vanhentuneiden sopimus- ja hinnoittelujärjestelyiden uudistaminen ja energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttaminen.
Lisäksi ehtoihin on tehty sellaisia vähäisiä sopimusehtomuutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön.
Asiakasviestintä siirtyy jatkossa sähköisiin kanaviin
Suurimpana muutoksena uudistetuissa ehdoissa on viestinnän painottuminen sähköisiin kanaviin. Uusien sähkönmyyntiehtojen mukaan vahvistusilmoitus, hinnan tai muiden sopimusehtojen muutosilmoitus tai muu ehdoissa mainittu viesti voidaan jatkossa lähettää kirjepostin sijaan sähköisesti.
Teillä on kuitenkin oikeus pyytää ehtoihin ja hinnanmuutoksiin liittyvät tiedotteet veloituksetta paperisena ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@sen.fi, p. 020 335 000).
Saatte jatkossakin asiakirjat perinteisesti paperipostilla, jos teillä ei ole sähköpostiosoitetta tai ette ole ilmoittaneet sitä meille.
Tiedotamme veden ja kaukolämmön suunnitelluista työkeskeytyksistä alueen kiinteistöjä etukäteen tekstiviestitse verkkosivujemme häiriötiedotteiden ohella. Äkillisistä häiriöistä ilmoitamme alueen asukkaille niin pian kuin mahdollista.
Tekstiviestipalvelu hakee automaattisesti häiriöalueen osoitteisiin rekisteröidyt julkiset puhelinnumerot numerotiedustelun kautta. Lisäksi numeroita haetaan Seinäjoen Energian asiakastietokannasta.
Jos käytössäsi on työpaikan puhelinliittymä, numerosi on salainen tai prepaid tai haluat lisätä useampia numeroita käyttöpaikkaasi, voit ottaa häiriötekstiviestit käyttöön rekisteröimällä puhelinnumerosi Keypro Oy:n tekstiviestipalveluun. Voit myös tarkistaa ja päivittää käyttöpaikkasi tietoja palvelussa sekä poistaa puhelinnumerosi, jos et halua vastaanottaa tekstiviestejä.
Rekrytoimme Seinäjoen toimipisteeseemme vesihuollon vakituiseen työsuhteeseen
TEKNISEN TYÖNJOHTAJAN
Vesihuollon verkostoyksikkö vastaa toiminta-alueellaan vesijohto- ja jätevesiviemäri-verkostojen rakentamisesta, kunnossapidosta, saneerauksesta sekä toimintavarmuudesta. Teknisen työnjohtajan tehtäviin kuuluu edellä mainittujen toimintojen päivittäinen organisointi sekä verkostoyksikön asentajien esihenkilönä toimiminen.
Tarjoamme
vakaan ja turvallisen työpaikan, jonka varaan voit rakentaa työuraasi pitkällä aikajänteellä
vastuullisen tehtäväkentän sekä mahdollisuuden kehittää työuraasi osaamisesi karttuessa
Toivomme sinulta kokemusta- tai koulutustaustaa vesihuollosta, maanrakennuksesta tai kaupunki-infrasta. Mikäli sinulla on kiinnostusta muihin vesihuollon tehtäviin kuin tässä haettavaan teknisen työnjohtajan paikkaan, lähetä työhistoriasi ja kirjoita lyhyesti mihin tehtäväkokonaisuuksiin olisit halukas.
Takaamme hyvän perehdytyksen tehtäviisi ja neuvottelemme sujuvan siirtymisesi palvelukseemme.
Rekrytointiprosessia hoitaa puolestamme Talent Center Oy. Saat lisätietoja soittamalla tai sähköpostilla: Mika Niininen, puh. 040 730 3327, mika.niininen@talentcenter.fi
Seinäjoen keskustaajamaan vesi tulee Lakeuden Vesi Oy:ltä. Lakeuden Vedellä on yksi vedenottamo pois käytöstä huoltotöiden vuoksi. Tämän vuoksi Seinäjoen keskusalueella jaeltavassa vedessä on hieman enemmän klooria, minkä lisäksi vesi on myös pehmeämpää kuin aikaisemmin. Normaalisti vesi on pehmeää, mutta nyt poikkeuksellisesti erittäin pehmeää.
Seinäjoen Vesi seuraa Seinäjoella jaeltavan veden laatua säännöllisesti verkostonäytteillä. Analyysitulosten perusteella veden laatu on hyvää ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatutavoitteet. Viimeisimmät vesinäytteet on otettu tällä viikolla.
Talousveteen lisätään pieni määrä klooria (natriumhypokloriittia), jotta vesi säilyy mikrobiologiselta laadultaan hyvänä. Mitatut klooripitoisuuden muutokset ovat pieniä, mutta pienetkin muutokset saatetaan aistia poikkeavana makuna tai tuoksuna riippuen vesijohtoverkoston sekä kiinteistön vesilaitteiston iästä ja materiaalista sekä veden viipymästä eri verkosto-osissa.
Veden laadun muutos on hetkellinen, ja veden laatu palautuu aiemman kaltaiseksi, kun huoltotyöt vedenottamolla saadaan valmiiksi. Huoltotyöt valmistuvat arviolta viikolla 45.
Seinäjoen Veden käyttöpäällikkö Johanna Päkkilä nauttii työstään, jossa ei ole kahta samanlaista päivää. Toisinaan hektisyys kuormittaakin.
Oulusta alkujaan kotoisin oleva Seinäjoen Veden käyttöpäällikkö Johanna Päkkilä tuli taloon vuonna 2010. Hänen työnkuvansa on sen verran laaja, että sitä on toisinaan vaikea tiivistää lyhyeen.
“Kaverini joskus kyselevät, että mitä oikein työssäni teen. Havahdun silloin, että niin, mitäs minä oikein teenkään. Jos aivan yksinkertaistan, niin tehtäväni Seinäjoen Vedellä on vastata veden hankinnasta ja tuotannosta.”
Seinäjoen Vedellä on omia pieniä pohjavesilaitoksia, mutta suurin osa vedestä ostetaan Lakeuden Vedeltä, jonka käyttöpäällikkönä Johanna myös toimii. Seinäjoen kaupunki on Lakeuden Veden enemmistöosakas ja myös suurin vedenkäyttäjä.
“Huolehdin, että vesilaitoksilla kaikki toimii kuten pitää. Jos tulee ongelmia, ohjeistan vesilaitosten hoitajia. Vastaan myös vesilaitosten ja -säiliöiden saneerauksesta ja rakennuttamisesta. Suunnittelen tarvittavia muutostöitä ja olen yhteydessä urakoitsijoihin. Vastuulleni kuuluvat myös omalta osaltani varautumiseen liittyvät asiat.”
Johannan työpäivät ovat vaihtelevia, eikä niitä voi kovin tarkasti etukäteen suunnitella.
“Se sopii luonteelleni. Ehkä kyllästyisin toisenlaiseen rytmiin”, Johanna sanoo.
Toisinaan päivät venyvät pitkiksi, jos pitää ajella vaikka kauimmaiselle vedenottamolle paikan päälle, Karviaan.
Kiirettä pitää myös, jos tulee esimerkiksi massiivinen putkirikko ja asiakkaiden vedenjakelu katkeaa. Silloin ei työpäivä pääty ennen kuin tilanne on korjattu.
Johanna on valmistunut vesi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta.
Harrastukset tuovat vastapainoa työlle
Vaihteleva työ on samalla kuormittavaa. Hyvästä palautumisesta ja omasta jaksamisesta huolehtiminen on silloin erityisen tärkeää.
“Onneksi minulla on harrastukset, joiden aikana työasiat eivät pyöri mielessä”, sanoo Johanna. Vapaa-ajallaan hän valmentaa naisten jenkkifutisjoukkuetta Seinäjoella, laulaa ja tuoreimpana harrastuksena kulkee hirvimetsällä.
Johanna ei vielä ole hyödyntänyt konsernin etätyömahdollisuutta, mutta aikoo kokeilla.
“Vaikka tykkään tulla työpaikalle ja tavata työkavereita, on täällä joskus vaikea keskittyä johonkin syventymistä vaativaan kirjalliseen hommaan. Silloin jään istumaan työpaikalle pitkälle iltaan, ja teen rauhaa vaativat hommat. Etätyöskentely voisi olla parempi ratkaisu.”
Kuten insinöörialoilla useimmiten, koulutus ei varsinaisesti valmista esihenkilötyöhön, vaan usein siihen ajaudutaan. Johanna on valmistunut vesi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta.
“Toimin esihenkilönä kuudelle henkilölle. Pidän esihenkilötyöstä, koska tykkään ihmisistä. Olen huomannut, että ammennan johtamiseen harrastukseni jenkkifutisvalmennuksen puolelta. Tyylini on valmentava ja kannustava.”
Seinäjoen Energian työntekijät eli arjen kannattajat kertovat, kuinka he ovat mukana elämäsi hetkissä työnsä kautta. Palveluidemme takana on joukko huippuammattilaisia, joiden työnä on varmistaa, että sinä saat hyvinvoinnin perusedellytyksiä eli sähköä, lämpöä ja vettä laadukkaasti ja luotettavasti vuoden jokaisena päivänä.
Kahdeksatta kertaa järjestettävä, valoa, ääntä ja erilaisia median muotoja yhdistelevä monitaidetapahtuma Aalto Aesthetics tuo jälleen valoa lokakuisiin iltoihin Seinäjoen Aalto-keskuksen ympäristössä.
Ilmaistapahtuma järjestetään tänä syksynä kaksipäiväisenä, perjantaina ja lauantaina 25.-26.10.2024 kello 18-23. Aalto Aestheticsiin voi piipahtaa kuka vaan vaikkapa matkalla teatteriin, konserttiin tai illalliselle, tai poiketa leppoisalla iltakävelyllä.
Seinäjoen Energia on tänäkin vuonna yksi tapahtuman tukijoista. Olemme mukana mahdollistamassa kaupunginkirjaston seinään heijastettavaa valoteosta, jonka toteuttaa Seinäjoelta lähtöisin oleva taidemaalari Laura Hetemäki. Värikylläinen teos maalataan lasille, joka heijastetaan erityisellä projektiotekniikalla kirjaston seinään. Teos kantaa nimeä Lakaiset sanojen roskat pois. Teosta tehdessään Hetemäki kuunteli Noitalinna Huraa! -yhtyeen Hra Marraskuu kappaletta, josta teoksen nimi on lainaus.
Aalto Aesthetics -tapahtuman tuottamisesta vastaa Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Seinäjoen kaupungin sekä pääyhteistyökumppaneidensa kanssa.
Aalto Aesthetics Seinäjoen Aalto-keskuksessa 25.-26.10.2024 kello 18-23.
Matkailun solmukohta, työpaikka, palvelukeskittymä ja koti. Kaikkea tätä remontoidusta Seinäjoen asema-alueesta on tulossa. Seiverkot on mukana vastuullisen tulevaisuuden rakentamisessa.
Kun työmaa sulkeutuu ja väki hipsii työpäivän jälkeen koteihinsa, Seiverkkojen työ vasta toden teolla alkaa. Sähköjä on vedetty jopa öisin.
– Työmaa on päivisin niin täynnä ihmisiä, työkoneita ja tavaraa, ettei meidän työmme oikein onnistu samaan aikaan. Kaivuutöihin ja sähkökaapeleiden vetoon tarvitaan tyhjää tilaa, joten sen takia teemme työt suurimmaksi osaksi silloin, kun työmaan muut hommat eivät ole aktiivisimmillaan, sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen kunnossapitoinsinööri Ilari Favorin sanoo.
– Hyvin me tänne olemme kaikki mahtuneet sulassa sovussa. Meillä on hyvä henki työmaalla ollut koko ajan, hankkeen projektipäällikkö Jonna Kulmala rakentamisesta vastaavasta YIT:stä vakuuttaa.
Olemme Seinäjoen asemanseudun rakennushankkeen ytimessä, uuden asemahallin pääovien edessä, tulevaa asema-aukiota katsellen. Veturikortteliksi nimetyn kokonaisuuden on määrä valmistua syksyllä 2024.
Kuhinaa on riittänyt, sillä pelkästään hankkeen pääpaikalla kaupungin ydinkeskustassa on työskennellyt puolentoista sataa ammattilaista.
– Siihen lisäksi tietenkin kaikki yhteistyökumppanit, jotka tekevät töitä hankkeen eteen työmaa-aitojen ulkopuolella. Maakunnassa on onneksi paljon erilaista osaamista, joten projekti on tarjonnut alueella työtä monelle, Jonna Kulmala sanoo.
Osa työmaasta tosiaan sijoittuu kauemmas, ja se on näkynyt katukuvassa myös varsinaisen rakentamisalueen ulkopuolella. Sähkökaapeleita varten on pitänyt kaivaa katuosuuksia auki.
– Joustamista tämä on vaatinut kaikin puolin, mutta tosi hyvin esimerkiksi ympäristön ravintolat ovat asian ottaneet. Vaikka on ollut tilanne, että terassialue on pitänyt kaivaa, Ilari Favorin sanoo.
Astumme Ilari Favorinin “valtakuntaan”, kuten Jonna Kulmala sitä nimittää eli asemarakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevaan muuntamoon. Kojeisto on maallikon silmään järeä, ja sitä se on todellisestikin.
– Tähän tulee 20 kilovoltin sähkökaapelit ja täällä on muuntaja, joka muuntaa tuon jännitteen normisähköksi, jota sitten jaetaan talokaapeleilla sitä mukaa, kun tarve on, Favorin selvittää.
Muuntamosta pystytään tekemään kytkentämuutoksia kaukokäytöllä ja manuaalisesti.
Myös mahdollisiin vikatilanteisiin on varauduttu. Turvallisuus on ykkösasia.
Asemanseudun rakentaminen on jaettu eri vaiheisiin, ja ensimmäinen niistä valmistuu tänä syksynä.
Vastuullisuusperiaate ohjaa tekemistä
Asemanseudun rakentaminen on jaettu eri vaiheisiin, ja ensimmäinen niistä tulee päätinkiinsä tänä syksynä. Sen maamerkit näkee jo kaukaa: perhepalvelukeskus Aallokko, toimisto- ja liiketiloja sisälleen kätkevä asemahalli ja asuinkerrostalo. Samalla valmistuu pysäköintitalo autoille ja lukittava polkupyöräsäilytys 120 pyörälle.
Se tarkoittaa hiilijalanjäljen minimointia muun muassa käyttämällä työmaalla tuulisähköä ja valitsemalla ympäristöä vähemmän kuormittavia materiaaleja.
Ympäristötietoisuus on niin ikään vaikuttanut myös arkkitehtitoimisto OOPEAAn suunnittelutyötä.
– Vastuullisuudesta kertoo myös se, että kaikessa pyritään ennakointiin. Seiverkot on suunnitellut ja toteuttanut alueen sähköt niin, että paljon on jo valmiina, kun hanke etenee seuraavaan vaiheeseen, Jonna Kulmala kertoo.
Tulevien vuosien aikana asemanseudun kokonaisuuden on tarkoitus rakentua kaikkiaan 18 hehtaarin alueelle. Ilari Favorin kertoo:
– Olemme varautuneet tulevaan tässä keskustan alueella siten, että jos esimerkiksi vanha asemahalli puretaan ja sen muuntamo samalla ja tilalle tulee uusia rakennuksia, saamme täältä muuntamosta tarvittavan työmaasähkön ilman, että pitää uudelleen ryhtyä kaivuutöihin.
Jonna Kulmala kertoo myös, että asemahallirakennuksen ja asuinkerrostalon katoille asennetaan aurinkopaneelisto talojen yleissähkön tuottamiseksi. Esimerkiksi hissit ja ilmastointi saavat sähkönsä auringosta.
Seinäjoen keskustan alueen näivettymisestä on puhuttu pitkään, kun hieman etäämmällä sijaitseva Ideapark ja muut automarketit houkuttelevat väkeä. Veturikorttelin tulevine palveluineen voi kuitenkin ennakoida lisäävän keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Seinäjoen sijainti junaliikenteen solmukohtana saa nyt ansaitsemansa puitteet. Asema-alueella liikkuu yli 2 miljoonaa matkailijaa vuodessa.
Artikkeli on julkaistu Virtaa-lehden numerossa 1/2024. Tutustu lehteen ja muihin artikkeleihin täältä.
Chatin käyttäminen
Jotta pääset käyttämään sivujemme chat-palvelua, tulee sinun ensin hyväksyä tarvittavat evästeet.
Klikkaamalla OK-painiketta pääset hyväksymään evästeet. Sinun tulee hyväksyä vähintään Mieltymykset-luokan evästeet. Tämän jälkeen voit avata chatin.
