Vesi

Peräseinäjoen keskusta-alueen vesijohtovuoto on korjattu, mutta vedessä voi esiintyä sameutta

Peräseinäjoen keskusta-alueen laaja-alainen vesijohtovuoto on korjattu ja vedenjakelu on aloitettu eilen illalla klo 18 aikaan.

Voimakkaiden virtausnopeuksien muutosten takia on putkien seinämistä voinut irrota sakkaa ja vedessä voi olla ilmaa mukana. Käyttövedessä tämä näkyy sameutena, joka poistuu juoksuttamalla vettä. Sameutta voi esiintyä myös alueilla, joilla ei ole ollut vedenjakelussa katkosta. Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä ja toivotamme hyvää alkanutta viikkoa.

Seinäjoen Energia Oy/ Vesi

Seinäjoen Energia Oy korottaa vesihuoltomaksuja 1.1.2024 alkaen

Tiedote 27.11.2023

Seinäjoen Energia Oy korottaa vesihuoltomaksuja 1.1.2024 alkaen.

Hinnankorotuksen syynä on yleinen hintatason nousu ja kohoavat käyttö- ja hankintakustannukset. Tavoitteenamme on myös säilyttää hyvä inves­tointikyky. Rakentamalla ja saneeraamalla verkostoja sekä laitoksia vas­taamme asiakkaidemme ja kasvavan Seinäjoen tarpeisiin.

Talous- ja jäteveden käyttömaksut nousevat noin 7,5 prosenttia. Perusmak­sut nousevat 15 prosenttia. Liittymismaksuihin ei tule muutoksia.

Vesihuollon käyttömaksut ovat pysyneet samana kahden vuoden ajan ja ne ovat korotusten jälkeenkin valtakunnallista keskitasoa.

Omakotikiinteistöllä, jossa veden kulutus on 150 kuutiota vuodessa, koro­tusten vaikutukset ovat yhteensä noin kuusi euroa kuukaudessa.

Seinäjoen Energia Oy:n tavoitteena on tarjota asiakkailleen luotettavaa ve­sihuoltopalvelua vakaalla ja edullisella hintatasolla myös tulevaisuudessa.

Uudet käyttö- ja perusmaksut löytyvät seinajoenenergia.fi/vesi/hinnasto

Hinnanmuutokset eivät edellytä asiakkaalta toimenpiteitä. Asiakkaita informoidaan hinnanmuutoksista myös kirjeitse.

Sähkönmyynnin, kaukolämmön ja Seiverkot Oy:n hinnastoihin ei tule muutoksia vuoden vaihteessa.

Seinäjoella 27.11.2023

Vesa Hätilä
Toimitusjohtaja

Tärkeä fosfori talteen jätevedestä

Louhittava fosfori on loppumassa maapallolta. Elämän kiertokululle elintärkeää mineraalia otetaan Seinäjoella talteen jätevedestä.

Jos Seinäjoen Energian Fotajäve-hanke etenee suunnitelmien mukaisesti, pian Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla saadaan lastata rekkoihin fosforisakkaa. Jätevedestä eroteltu fosfori on materiaalia kierrätyslannoitevalmistajien tarpeisiin. Fosfori saadaan jalostettua esimerkiksi peltolannoitteeksi, takaisin ravintoketjun kiertokulkuun.

Jätevedenpuhdistuslaitoksen käyttöpäällikkö Juha Korpi selostaa jäteveden puhdistusprosessia Seinäjoella:

“Jätevesi kulkee ensin normaalin puhdistusprosessin, hiekkasuodatuksen, selkeytys- ja ilmastusaltaiden läpi. Prosessin loppupäässä veden fosfaattifosfori saostetaan rautakemikaalilla rautafosforisakaksi. Sakka kerätään erilliseen sakka-astiaan ja kuivataan kuljetettavaan olomuotoon.”

Muutos aikaisempaan on siinä, että puhdistusprosessissa syntyvää fosforilietettä ei jatkossa kuljeteta muiden lietteiden mukana jatkokäsittelyyn biokaasulaitokselle.

“Näin fosfori saadaan moninkertaisesti väkevämpänä edelleen hyötykäyttöön.”

Eläin- ja ihmisperäiset virrat hyödynnettävä

Fosforin talteenotto jätevesistä on globaalisti merkittävä asia. Fosfori on hupeneva, uusiutumaton luonnonvara, jonka arvellaan loppuvan maailmasta jopa vain kymmenien vuosien kuluessa. Nykyaikaiselle elintarviketuotannolle fosforilannoitteet ovat välttämättömiä. Siksi on tärkeää saada olemassa oleva fosfori kiertoon.

Suurin osa Suomen biomassojen fosforista on kotieläinten lannassa, mutta kotitalouksista ja teollisuudesta peräisin olevat puhdistamolietteet tulevat hyvänä kakkosena.

Seinäjoen jätevedenpuhdistamo puhdistaa vuosittain 100 000 ihmisen jätevedet ja on koko maan 12. suurin puhdistamo. Laskelma on koostettu ottaen huomioon asukasmäärä ja teollisuus.

Ihmisperäisten jätevesien hyödyntäminen lannoitteena on ollut melko vaikeaa niiden sisältämien haitta-aineiden vuoksi. Jätevedessä on raskasmetalleja, mikromuoveja ja haitallisia orgaanisia aineita. Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla näiden haitta-aineiden pitoisuuksia tutkitaan jatkuvasti.

Uuden prosessin myötä mikromuoveja ja orgaanisia haitta-aineita jää lietteeseen enää kymmenesosa tavalliseen puhdistamolietteeseen verrattuna.

Avuksi maataloussektorille

Fosforin kierrätyksen vaikutukset ulottuvat tietenkin myös talouteen.

“Mitä korkeammalle lannoitteiden hinnat nousevat, sitä tärkeämpää on kehittää kierrätyslannoitteita”, Juha Korpi pohtii maatalouden kustannuspaineita.

Korpi huomauttaa, että jätevedenpuhdistamolla talteen otettu fosforisakka ei ole valmis lannoite, vaan raaka-aine lannoitevalmistajille markkinoitavaksi. Tuotantokapasiteetti olisi noin 1500 tonnia fosforilannoitteen raaka-ainetta vuodessa.

Ympäristöministeriö tukee ravinteiden kierrätykseen tähtääviä hankkeita. Fotajäve on saanut reilun 500 000 euron tuen. Kaikkiaan hankkeen kustannukset kipuavat puoleentoista miljoonaan. Prosessia varten on rakennettu puhdistamolle lisäosa ja hankittu muun muassa jätevesilietettä kuivaava linko.

Fotajäve-hanke on kesän tullen loppusuoralla. Näyte-eriä fosfaattisakasta on jo saatu tuotettua.

 

Katso video fosforin talteenottolaitokselta:

 

Tämä artikkeli on julkaistu Virtaa-lehden numerossa 1/2023. Tutustu lehteen.

Puhdas vesi on hyvinvointimme perusta

Maailman vesipäivää vietetään jälleen 22.3.2023. Päivän tarkoituksena on muistuttaa puhtaan veden tärkeydestä sekä lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.​

Vuoden 2023 vesipäivän teemana on muutoksen nopeuttaminen maailmanlaajuisen vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi. Laadukas talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rapotin mukaan Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä. Suomalainen talousvesi täyttää laatuvaatimukset lähes 100-prosenttisesti. Laatuvaatimuksilla varmistetaan, ettei talousvedestä aiheudu terveydellistä haittaa veden käyttäjälle. Myös jätevesien puhdistus on Suomessa erittäin korkeatasoista.

Miten voin itse vaikuttaa?

Meistä jokainen voi vaikuttaa tulevaisuuteen käyttämällä vettä vastuullisesti, kiinnittämällä huomioita omiin kulutustottumuksiin sekä siihen, mitä laitamme viemäriin.

 

Käytä vettä viisaasti

Vaikka Suomessa ei yleensä ole pulaa hanavedestä, kannattaa vettä kuitenkin käyttää viisaasti. Mitä vähemmän vettä käytämme, sitä vähemmän sitä on tarve myös pumpata ja puhdistaa. Näin voimme säästää vettä ja energiaa sekä vähentää kemikaalien kulutusta. Vastuullinen vedenkäyttö säästää myös rahaa.

Tässä muutama helppo arjen vinkki vedensäästöön:

  • Sammuta suihku saippuoinnin ajaksi ja hana, kun peset hampaita.
  • Käytä altaassa tulppaa, jos tiskaat käsin. Vältä astioiden huuhtelua ja tiskaamista juoksevan veden alla.
  • Pese täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita.
  • Tarkkaile mahdollisia vesivuotoja ja korjaa vuotavat hanat​ ja vesikalusteet.
  • Hyödynnä sadevesi mahdollisuuksien mukaan niin istutusten kasteluun kuin autonkin pesuun.

Lisätietoa:

Tietoa vedestä (Seinäjoen Energia)

 

Noudata viemärietikettiä

Viemäriin sopimattomat jätteet, nesteet ja vieraat esineet aiheuttavat usein tukoksia ja jopa viemäritulvia kiinteistön omissa putkistoissa ja yleisessä viemäriverkostossa. Haitalliset ja vaarallisiksi luokiteltavat aineet aiheuttavat käyttöhäiriöitä jätevedenpuhdistamolla ja heikentävät puhdistustulosta. Ethän siis heitä pyttyyn mitään sinne kuulumatonta.

Viemäriin saa laittaa ainoastaan vessapaperia, virtsaa, ulostetta ja niiden huuhteluvettä, astian- ja pyykinpesuvedet sekä peseytymisessä ja siivouksessa käytetyt vedet. Roskat tulee lajitella niille kuuluviin roskiksiin ja vaaralliset jätteet toimittaa keräyspisteelle.

Lisätietoa:

Viemäri ei pidä salaisuuksia (pytty.fi)

 

Tee kemikaaliviisaita valintoja

Kuluttajatuotteista, lääkkeistä ja kotien kemikaaleista voi päätyä haitallisia aineita jäteveteen. Kun pidät ylimääräiset kemikaalit ja haitalliset aineet pois viemäriverkostosta, vähennät puhdistamoiden ja ympäristön kemikaalikuormitusta.

  • Vie liimat, maalit, lakat, liuottimet, torjunta-aineet ja öljyt vaarallisen jätteen keräykseen. Älä kaada niitä viemäriin.
  • Palauta vanhat ja tarpeettomat lääkkeet apteekkiin.
  • Vältä turhaa kemikaalien käyttöä.
  • Annostele pesuainetta oikea määrä. Hanavesi on alueellamme hyvin pehmeää tai pehmeää, eikä pesukoneissa tarvitse käyttää vedenpehmennintä tai lisäsuoloja.
  • Valitse tuotteita, joissa on ympäristömerkki.
  • Suosi Suomessa ja EU:ssa valmistettuja tuotteita.

Lisätietoa:

Vaaralliset jätteet (pytty.fi-sivusto)

Ympäristölle vaaralliset aineet ja kemikaalit (pytty.fi-sivusto)

Vaarallisten jätteiden keräyspaikat (kierratys.info)

 

Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Lisätietoa löydät täältä

Mietityttääkö energiankulutus? Katso vinkit energiansäästöön

Monet miettivät kodeissaan keinoja, joilla voisi säästää energiaa. Usein jo pienilläkin teoilla voi alentaa energiankulutusta ja säästää sähkölaskussa. Katso alta säästövinkkimme arjen tilanteisiin!

Aloita kulutuksen seuraaminen

Seuraamalla kodin energiankulutusta voi oppia myös säännöstelemään sitä ja havaitsemaan mahdollisia kulutuspiikkejä. Tähän hyödyllisenä työkaluna toimivat erilaiset kulutusseurantapalvelut.

  • Sähkönmyynti-, verkkopalvelu- ja kaukolämpöasiakkaidemme käytössä on Seinäjoen Energian nettisivuilta löytyvät Sentti-palvelut. Sieltä oman asunnon energiankulutuksen seuraaminen onnistuu erilaisin tarkastelujaksoin, jopa tunnin tarkkuudella. Kulutusseurannan lisäksi Sentti-palvelusta löytyy myös omien sopimusten ja laskujen tiedot. Myös laskujen eräpäivän siirto on palvelussa mahdollista ennen eräpäivää.
  • Vesilukemien ilmoittamista varten on olemassa Kulutus-Web-palvelu. Sieltä voi tarkistaa lukemaa ilmoittaessa edellisen lukeman sekä tarkastella vedenkäytön seurantaraporttia kuutio- ja euromääräisesti.
  • Valtakunnallisessa Datahub-palvelussa puolestaan pääset tarkastelemaan sähkönkäyttöpaikkaasi ja sähkösopimuksiisi liittyviä tietoja.

Lämpö

  • Alenna tarvittaessa lämpötilaa asunnon oleskelu- ja aputiloista. Ihannelämpötilat eri tiloissa ovat seuraavat:
    • Oleskelutilat 21 astetta.
    • Makuuhuoneet 18-20 astetta.
    • Varastot 12 astetta.
    • Autotallit 5 astetta.
  • Pyyhi pölyt lämpöpattereista ja tarkista termostaattien toimivuus.
  • Polta puuta.
  • Käytä lämpöpumppua energiatehokkaasti.
  • Vaihda ikkunoiden ja ovien vuotavat tiivisteet.
  • Älä vähennä lattialämmityksen tehoa suurilla matoilla.
  • Kylpyhuoneen lattialämmitys on riittävä, kun lattia tuntuu juuri ja juuri lämpimältä.

Sähkö

  • Käy saunassa ripeästi. Energiataloudellisin saunan lämpötila on 70–80 °C.
  • Sammuta ne sähkölaitteet, joita et käytä.
  • Auto lämpiää 30 minuutissa, kovilla pakkasilla noin tunnissa.
  • Pese täysiä koneellisia pyykkejä eko-ohjelmilla.
  • Tee isompia määriä ruokia kerralla.
  • Irrota laturit verkkovirrasta latauksen päätyttyä.
  • Sähkön säästäminen erityisesti huippukulutuksen aikaan, arkisin klo 8-10 ja 16-18 välisenä aikana, on tärkeää.

Vesi

  • Lyhyt suihku riittää.
  • Vältä astioiden huuhtelua ennen tiskikoneeseen laittoa.
  • Tarkkaile mm. mahdollisia wc-istuinten vesivuotoja.
  • Käy suihkussa kylvyn sijaan.
  • Älä valuta vettä hampaita pestessä.

Ilmanvaihto

  • Säädä ja käytä ilmanvaihtoa oikein ja tarpeen mukaan.
  • Motivan Hyvä arki -sisällöistä löytyy lisätietoja erilaisista ilmanvaihtoratkaisuista, käyttösuosituksista ja energiatehokkaasta käytöstä.

Mihin 1 kWh riittää?

  • Kiuas 10 min
  • Uuni 40 min
  • Auton lohkolämmitin 1,5 h
  • Jääkaappi 30 h
  • Kannettava tietokone 40 h
  • Led-lamppu (7W) 143 h
  • Kännykän lataus 200 h

100-vuotias Seinäjoen Vesi: Parasta pohjavettä ja tehokasta jätevesihuoltoa

Vesi, elämän edellytys, jota ilman kukaan ei voisi elää. Seinäjoki ei kuulu maamme vanhimpien kaupunkien joukkoon, mutta järjestäytynyt vesihuolto on ehtinyt jo 100 vuoden ikään. Juhlavuotta on vietetty vuoden 2022 aikana. Seinäjoen Veden 100 vuoden kunniaksi on ilmestynyt myös Seinäjoen Vesi 100 vuotta -niminen historiateos, jonka dosentit Riikka ja Petri Juuti sekä dosentti Tapio Katko ovat kirjoittaneet.

Seinäjoen Veden syntyhistoria sijoittuu 1920-luvun alkuun, yhteiseen tarpeeseen ja yhteistyön tuloksena perustettuun ensimmäiseen vesiyhtiöön vuonna 1922. Pienestä 5 000 asukkaan kunnasta, jolla oli kova tarve vesihuollolle, on tultu jatkuvasti laajenevaan, juuri juhlavuonna 65 000 asukkaan rajan ylittäneeseen kasvukeskukseen.

Toiminta-alueet ovat kuntaliitosten myötä muuttuneet nopeasti, volyymit ovat kasvaneet ja vesihuoltoa on organisoitu monin eri tavoin pitkin historiaa. Kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut, sillä vesihuoltoinfra on edelleen pääosin näkymättömissä maan alla ja toiminnan tavoite on edelleen sama: pyrkimys tarjota laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltoa asiakkaillemme.

Merkkipaaluja 100 vuoden varrelta

2022 Seinäjoen vesi täyttää 100 vuotta
2017 Jouppilanvuoren vesilaitoksen saneeraus ja automatisointi aloitetaan. Jouppilanvuoren vesilaitoksen saneeraustyöt saatiin pääosin valmiiksi vuonna 2018
2015 Seinäjoen Vesi Oy sulautetaan Seinäjoen Energia yhtiöön. Liiketoiminta jatkuu aputoiminimellä Seinäjoen Vesi
2011 Seinäjoen Vesi yhtiöitetään Seinäjoen Energia Oy:n tytäryhtiöksi. Jäteveden puhdistamon tertiäärikäsittelylaitos valmistuu
2009 Kuntaliitos Ylistaron ja Nurmon kanssa
2005 Kuntaliitos Peräseinäjoen kunnan kanssa. Seinäjoen ja Peräseinäjoen väliset yhdysvesi- ja viemärijohdot valmistuvat
1994 Kyrönjokilaakson Vesi (nyk. Lakeuden Vesi Oy) aloittaa vedensyötön Seinäjoen kaupungin verkostoon
1975 Jätevedenpuhdistamolla alkaa koko taajaman jätevesien puhdistus
1974 Nimeksi Seinäjoen kaupungin vesi-ja viemärilaitos
1960 Kauppalan ja maalaiskunnan yhdistyessä nimeksi Seinäjoen kaupungin vesilaitos
1957 Seinäjoen kauppalan vesilaitos. Maalaiskuntaan perustetaan Seinäjoen Vesihuolto Oy
1931 Vedenpuhdistuslaitos, 240m3 suuruinen vesitorni ja 150mm Mallesmann vesijohtoputki lääninsairaalaan valmistuu. Ensimmäinen viemäri rakennetaan Koulukadun, Keskuskadun, Kalevankadun ja Vapaudentien varrelle rakennettuihin taloihin
1924 Puisten vesijohtoputkin laskeminen maaperään aloitetaan Törnävältä Itikanmäelle
1922 Seinäjoen Vesijohto-osakeyhtiö perustetaan

Seinäjoen Veden tunnuslukuja

  • Asukkaita noin 65 000 henkilöä
  • Asiakaskiinteistöjä noin 16 000 kappaletta
  • Henkilöstöä noin 30 henkilöä
  • Vesijohtoverkostoa 1 250 kilometriä
  • Viemäriverkostoa 610 kilometriä

Kulutusseurantapalveluja kannattaa hyödyntää

Nyt on hyvä miettiä omia kulutustottumuksia. Energiankäyttöä on mahdollista pienentää pienilläkin teoilla.

Seuraamalla omaa energiankulutustaan voi oppia myös säännöstelemään sitä ja havaitsemaan kulutuspiikkejä. Nykyään kaikilla energiayhtiöillä onkin erilaisia online-palveluita, joiden avulla voi oppia omasta energiankulutuksestaan.

Sähkön- ja lämmönseurantaa Sentti-palvelusta

Sähkönmyynti-, verkkopalvelu- ja kaukolämpöasiakkaiden käytössä on Seinäjoen Energian nettisivuilta löytyvät Sentti-palvelut. Sieltä oman asunnon energiankulutuksen seuraaminen onnistuu erilaisin tarkastelujaksoin, jopa tunnin tarkkuudella.

– Palvelujen käyttäjämäärät ovat selvästi kasvaneet. Toivottavasti oman energiankäytön seuraamisesta tulee monelle myös säännöllinen tapa tulevaisuudessa, prosessiasiantuntija Jani Perälä toteaa.

Hän sanoo sähkönkulutuksen seuraamisen vaativan pientä salapoliisityötä tai vähintään hyvää muistia.

– Kulutustiedot tulevan palveluun noin vuorokauden viiveellä, joten täytyy usein palata ajassa taaksepäin ja miettiä, mitkä laitteet ovat olleet päällä kulutuspiikkien aikaan.

– Kotoa poissaolleilta hetkiltä tuntikulutusta tarkastelemalla saa myös selvitettyä sen, että kuinka paljon on asunnon perussähkönkulutus eli kuinka paljon sähkölaitteet kuluttavat jatkuvasti.

Kulutuksen seuraaminen auttaa ymmärtämään, mistä oma kulutus koostuu ja voisiko tehdä jotain toisin oman energiakulutuksen säästämiseksi. Kulutusta vähentämällä voi vaikuttaa myös omaan hiilijalanjälkeen.

Kulutusseurannan lisäksi Sentti-palvelusta löytyy myös omien sopimusten ja laskujen tiedot. Myös laskujen eräpäivän siirto on palvelussa mahdollista ennen eräpäivää.

– Kannattaa olla ajoissa asialla. Maksusuunnitelmien teko onnistuu olemalla ajoissa yhteydessä asiakaspalveluumme, mutta Sentissä pystyy kätevästi hoitamaan eräpäivän siirron silloin, kun itselle sopii, asiakaspalveluesimies Irene Mullola sanoo.

Kulutus-Web kertoo vedenkulutuksesta

Vesilukemien ilmoittamista varten on olemassa Kulutus-Web-palvelu. Sieltä voi tarkistaa lukemaa ilmoittaessa edellisen lukeman sekä tarkastella vedenkäytön seurantaraporttia kuutio- ja euromääräisesti.

– Vesilaskumme tulevat kolmen kuukauden välein ja mikäli haluaa saada vesilaskun aina toteutuneen kulutuksen mukaisesti, niin Kulutus-Webin kautta kannattaa käydä ilmoittamassa lukema maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun lopussa, Mullola muistuttaa.

– Moniin talouksiin on asennettu etäluettavat mittarit. Niissä laskutus tapahtuu todellisen kulutuksen mukaan eikä lukemien ilmoittaminen ole tarpeellista.

Datahubin asiakasportaali – valtakunnallinen sähkön kulutusseurantapalvelu

Suomessa otettiin tämän vuoden helmikuussa käyttöön Datahub eli sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtojärjestelmä. Siellä tiedot ovat keskitetysti kaikista sähkönkäyttöpaikoista ja niihin liittyvistä asiakas- ja sopimustiedoista.

Datahubin käyttöönoton myötä asiakkaille on tullut mahdollisuus seurata omaa sähkönkulutusta Datahubin asiakasportaalista.

– Sentin lisäksi Datahubin asiakasportaali on vaihtoehtoinen palvelu sähkönkulutuksen seuraamiselle. Erityisen kätevä palvelu on niille, joilla on useampi sähkösopimus ja jos ne ovat vielä eri yhtiöiden kanssa solmittu. Kaikkien sopimusten kulutustiedot löytyvät yhdestä ja samasta paikasta, Perälä toteaa.

Sähkön- ja lämmönkulutuksen lisäksi Sentti-palvelussa pääsee seuraamaan omien aurinkopaneelien tuottamaa ylijäämäsähkön määrää, prosessiasiantuntija Jani Perälä kertoo. Kuva: Hannele Norja

 

SENTTI

  • Voit tarkastella omia sähkön tai kaukolämmön kulutustietoja tunti-, päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti.
  • Voit selata laskuhistoriaasi ja tarkastella omia sopimustietojasi.
  • Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron ja käyttöpaikkatunnuksen.
  • Kirjaudu Sentti-palveluun osoitteessa seinajoenenergia.fi/asiakaspalvelu/sentti

KULUTUS-WEB

DATAHUB-ASIAKASPORTAALI

  • Pääset tarkastelemaan sähkönkäyttöpaikkaasi ja sähkösopimuksiisi liittyviä tietoja.
  • Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
  • Kirjaudu Datahub-asiakasportaaliin osoitteessa oma.datahub.fi

 

Artikkeli on julkaistu alunperin Virtaa-asiakaslehden numerossa 2/2022. Tutustu lehteen täällä

Tiedätkö, miten sähkökatko vaikuttaa veden käyttöön?

Sähkö on tärkeä hyödyke myös vesihuollossa. Sähkökatkot voivatkin vaikuttaa vesihuollon toimintaan ja sitä kautta veden käyttöön.

Sähkökatkotilanteissa veden paine voi laskea tai veden tulo voi jopa loppua, vaikka kiinteistöllä olisi sähköt. Tämä johtuu siitä, että paineenkorotusasema voi olla eri sulkualueella ilman sähköä. Voimakkaat paineenvaihtelut voivat irrottaa sakkaa vesijohdoista, mikä näkyy veden samentumana. Vesi kirkastuu juoksuttamalla. Teknisten tilojen lämmitys kannattaa tarkistaa aina sähkökatkojen jälkeen vesijohtojen ja -mittareiden jäätymisriskin ehkäisemiseksi.

Jos sähköt ovat pois, jäteveden pumppaamot lakkaavat toimimasta. Viemäreissä on tulvimisvaara erityisesti pumppaamolla varustetuissa kiinteistöissä.

Vesihuoltolaitoksilla on varauduttu eri tavoin mahdollisiin sähkökatkoihin. Talousveden toimitus asiakkaalle on varmistettu laitoksen varavoimakoneilla ja siirrettävillä aggregaateilla. Jätevesiverkoston valvontajärjestelmä toimii sähkökatkon aikana akuilla, jolloin päivystävä henkilökunta voi reagoida nopeasti eri ongelmatilanteissa. Jätevesiverkoston kannalta merkittävät pumppaamot ovat varustettu varavoimakoneilla ja ulkoisen virransyötön liittimillä. Tarvittaessa jätevettä pumpataan imuautoon tai johdetaan hallitusti pumppaamon ylivuotoon.

Huomioi vesi kotivarassa

Sähkökatkoihin varautuminen on tärkeää myös veden käyttäjien näkökulmasta. Kaikissa kotitalouksissa on hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, kuudesta kymmeneen litraa per henkilö. Jos katko pitkittyy, toteuttaa Seinäjoen Vesi väliaikaisen vedenjakelupisteen. Tätä varten kotiin kannattaa varata puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden kuljetusta ja säilytystä varten.

Vessan voi vetää kerran, jos veden tulo on lakannut. Pöntön saa huuhdeltua tarvittaessa esimerkiksi ämpärillisellä sadevettä. Vettä kannattaa muutoinkin käyttää sähkökatkon aikana vain välttämättömään tarpeeseen ja minimoida vedenkulutus, jotta viemäriverkoston kapasiteetti ei sähkökatkotilanteessa ylity.

Lue lisää sähkökatkojen vaikutuksesta veden käyttöön ja vesihuoltoon verkkosivuiltamme täältä

Tutustu myös sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen tietopakettiin sähköpulaan varautumisesta, löydät sen täältä

Rekrytoimme vesihuollon ammattilaisen

Onko sinulla aiempaa kokemusta työskentelystä vesihuollon parissa? Työkokemuksesi voi olla esimerkiksi verkostorakentamisesta, valvonnasta tai rakennuttamisesta verkosto- tai laitospuolelta, vesihuoltolaitoksen varautumisesta, laatujärjestelmistä ja raportoinnista tai joltakin muulta vesihuollon osa-alueelta. Jos tunnistit itsesi, voit olla etsimämme henkilö.

Haemme Seinäjoen Vedelle vesihuollon ammattilaista toimihenkilötehtäviin. Tehtävään liittyy työskentelyä useiden eri sidosryhmien kanssa. Näitä sidosryhmiä ovat esimerkiksi Seinäjoen kaupunki, urakoitsijat, viranomaiset ja suunnittelijat. Tehtävänimike ja työsuhteen muut ehdot määritellään valittavan henkilön koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.

Tarjoamme sinulle monipuolisia ja mielenkiintoisia vesihuollon työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja vaikuttaa omaan toimenkuvaan sekä tiiviin ja kannustavan työyhteisön.

Mikäli kiinnostuit ja olisit halukas työskentelemään kanssamme, lähetä meille vapaamuotoinen työhakemuksesi sekä ansioluettelosi osoitteeseen rekry@sen.fi viimeistään 18.12.2022 mennessä.

Lisätietoja avoinna olevasta tehtävästä antavat 2.12. klo 12–15 ja 15.12. klo 12–15 käyttöpäällikkö (vesilaitokset) Johanna Päkkilä (0207 601 236) sekä verkostopäällikkö Kari Yli-Kahila (0207 601 235).