Blogi

Tunnetko jo Seiverkot?

Blogikirjoitus on osa ”Tunnetko jo Seiverkot?” – kampanjaa

 

Suomessa toimii 77 jakeluverkkoyhtiötä. Yksi niistä, Seiverkot Oy, toimii Seinäjoen kantakaupungin alueella. Vaikka Seiverkot Oy:n logo vilahtaa laskun kulmassa, sekä katukuvassa ammattilaistemme ja autojemme myötä, saatamme silti olla vielä vähän toisillemme vieraita. Siksi ajattelin, että avaan tätä ”kantakaupungin timanttia” muutamilla käsitteillä, joita on noussut mieleen tässä vähän yli kolmen vuoden aikana Seinäjoen Energia- konsernin viestintäpäällikön roolissa.

Kasvavan kaupungin arjessa mukana. Seiverkkojen pääliiketoiminta-alue on sähköverkkotoiminta. Se kattaa sähkönjakelun kuuden sähköaseman kautta asiakkaiden liittymille asti, verkon suunnittelun, rakentamisen, kehittämisen, käytön sekä sähköverkon vikojen korjauksen. Seinäjoki on alati kasvava kaupunki ja toimintamme tähtää siihen, että pystymme vastaamaan kasvuun,  valmiutemme kehittyä ja kehittää on huippuluokkaa. Hyvin toimivat jakeluverkot kykenevät välittämään sähkön tehokkaasti aina sinne, missä sitä tarvitaan.

Asiakkaat. Kaiken toiminnan tarkoitus on palvella asiakkaitamme. Päätöksissä ja kehityshankkeissa fokus pidetään pitkälle tulevaisuuteen, mutta aina ihmisen mittaisena, eli asioita mietitään aina asiakaslähtöisesti. Toimitusvarma sähkö helpottaa arjen askareissa. Asiakkaille näymme ehkä eniten käytännössä verkkopalvelumaksulaskun muodossa, jota ennen kutsuttiin sähkönsiirtolaskuksi. Itse asiassa, alensimme verkkopalvelumaksuja 1.7.2021 lähtien. Sujuva asiakaspalvelu on meille kunnia-asia.

Paikallisuus. Paikallisuus on iso toimintaamme määrittävä tekijä, joka luo arvoa, jota ei välttämättä heti tule ajatelleeksi. Joustava ja ketterä toiminta varmistaa nopean palvelun asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. ”Pohojalaaset teköö aina sen, jonka ne lupaa”, voisi kertoa kovinkin työnteon mentaliteetista, sana pidetään ja työt tehdään. Seiverkot Oy on seinäjokelaisten oma sähköverkkoyhtiö, joka on hyvä pitää mielessä.

Ihmiset. Kaiken menestyksen ja suunnitelmallisuuden takana ovat ihmiset. Menneisyyden ihmiset, jotka aikanaan rakensivat Suomeen tasa-arvon nimissä kaikille saavutettavaa sähköverkkoa, sekä tulevaisuuden ihmiset, jotka käyttävät, rakentavat ja kehittävät näitä verkkoja vielä meidänkin jälkeemme. Ennen kaikkea ne ihmiset, ammattilaiset, jotka nyt tekevät sähkön jakelun parissa töitä, sähkötolpan nokassa, maastossa ja koneiden äärellä. Yhteinen huumori, joka tuo työpäiviin naurua ja iloa. Yhteisöllisyys, joka kantaa. Ihmiset ovat ne, jotka muodostavat hengen, yhtiön sydämen, joka elää ja hengittää vuorokauden ympäri.

Tulevaisuus. Energia- ja sähköverkkoyhtiön toiminnassa tämä aspekti säväyttää minua yhä. Siitä, kuinka päätökset kantavat kauemmas kuin seuraavan arkipäivään, jota kauemmas me ruuhkavuosissa elävät emme aina jaksa arjessamme edes ajatella. Käynnissä oleva energiamurros nimittäin vaatii sähköverkoilta paljon.

Varmaa on, että energiamurroksen myötä yhteiskunta sähköistyy lisää ja näin ollen tarvitsee toimitusvarmoja sähköverkkojaan. Sähköverkot ovat kuin valtateitä.  Laadukas sähkönjakelu takaa toimivat yhteydet, että liikenne sujuu säästä riippumatta. Seinäjoen kantakaupungissa on siten erinomaiset ajokelit.

Tunnetko jo Seiverkot? Jollet vielä, niin nyt on aikamme tutustua.

Teija Ahtiainen,

Seinäjoen Energia Oy:n viestintäpäällikkö

Seiverkot Oy on Seinäjoen Energian omistama sähköverkkoyhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja sähköverkosta Seinäjoen kantakaupungin alueella. Seiverkoille kuuluu myös katuvalojen kunnossapito ja rakentaminen koko Seinäjoen alueella.

Graafinen kuva sähköjärjestelmästä

Ps. Löydät meidät kotisivuiltamme www.seinajoenenergia.fi ja www.seiverkot.fi  Seuraathan jo somekanaviamme?  Seinäjoen Energia löytyy Facebookista, Instagramista, LinkedInistä ja Twitteristä.

Voita Helkama sähköpyörä!

E-lasku on sujuva tapa laskujen maksuun

Ota kätevä e-lasku käyttöösi omassa verkkopankissasi. Löydät laskuttajayritystietomme verkkopankistasi seuraavin tiedoin:

Symbolikuva, jossa sinisellä pohjalla hehkulamppu  Seinäjoen Energia Oy / sähkönmyynti

Symbolikuva, joka kuvaa kaukolämpöä. Vihreällä pohjalla valkoinen mittari Seinäjoen Energia Oy / kaukolämpö

Symbolikuva, jossa sinisellä pohjalla vesipisara Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi

Seiverkot ikoni, tummansinisellä pohjalla salama ja virtajohto Seiverkot Oy / Verkkopalvelu

Muut tarvittavat tunnistetiedot löydät laskultasi. Kysy tarvittaessa lisätietoja asiakaspalvelustamme.

Voita Helkama sähköpyörä

Kaikki 26.11.2021 mennessä e-laskusopimuksen tehneet asiakkaamme osallistuvat Helkama E3 -sähköpyörän (arvo n. 1900 €) arvontaan. Arvonta suoritetaan 1.12.2021. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Voittajan nimi voidaan julkaista Seinäjoen Energian eri kanavissa.

 

Seinäjoen Energia Oy kilpailusäännöt

Kilpailun järjestäjä
Seinäjoen Energia Oy, Varastotie 5, 60100 Seinäjoki p. 0203 35000

Kilpailuun osallistuminen
Kilpailuun saavat osallistua kaikki Suomessa asuvat luonnolliset henkilöt pois lukien yrityksen henkilökunta tai heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat henkilöt, jotka tekevät e-laskusopimuksen Seinäjoen Energia Oy:n tai Seiverkot Oy:n kanssa.

Kilpailun arvonta
Kaikki 26.11.2021 mennessä e-laskusopimuksen tehneet asiakkaamme osallistuvat Helkama E3 -sähköpyörän (arvo n. 1900 €) arvontaan. Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi. Kilpailun voittaja arvotaan Seinäjoen Energia Oy:n toimesta kilpailuajan päättymisen jälkeen 1.12.2021 kaikkien e-laskusopimuksen Seinäjoen Energia Oy ja Seiverkot Oy kanssa tehneiden asiakkaiden kesken. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti voitosta. Voittajan nimi voidaan julkaista Seinäjoen Energian eri kanavissa.

 

Tiedote vesimittareiden vaihtamisesta Seinäjoella loka-joulukuussa 2021

Seinäjoen Energia / Vesi ja LVI-Kannonlahti Oy tiedottaa / Tiedote on jaettu ja jaetaan postilaatikoihin tiedoksi ennen vesimittareiden vaihtamista

Vesimittarien vaihtaminen Seinäjoen alueella loka-joulukuussa 2021

Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi vaihtaa vesimittareita Seinäjoen alueella. Vaihdettavia mittareita on noin 1000 kpl ja vaihtotyön suorittaa LVI-Kannonlahti Oy. Uudet asennettavat vesimittarit ovat etäluettavia eli niiden kulutustiedot siirtyvät automaattisesti Seinäjoen Veden laskutustietojärjestelmään eikä vuosittaisia lukematietoja tarvitse enää ilmoittaa.

Vesimittareiden vaihdot tehdään loka-joulukuussa 2021. Kun tämä tiedote jaetaan postilaatikkonne, alueenne asennustyöt aloitetaan seuraavalla viikolla. Töitä tehdään maanantaista perjantaihin painottuen iltapäivään, mahdollisesti myös ilta-aikoina. Mittarin vaihtotyöhön kuluu aikaa noin 30 minuuttia. Normaalista vaihtotyöstä ei aiheudu asiakkaalle kustannuksia. LVI-Kannonlahti Oy:n vesimittarin vaihtajalla on kuvallinen henkilökortti ja huoltoauton kyljessä on tämän kirjeen yläreunassa oleva yrityksen logo.

Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen kohdan 10 mukaan yhtiön edustajalla on oikeus päästä kiinteistölle mittaria vaihtamaan. Asiakkaita pyydetään järjestämään mittarinvaihtajalle esteetön pääsy vesimittarin luokse. Mikäli vesimittari on sijoitettu kiintokalusteisiin, tulee mahdolliset suojalevyt tai kaapiston ovet irrottaa etukäteen vaihtotyön nopeuttamiseksi.

Omakotitalossa mittari sijaitsee yleensä rakennuksen sisällä, jonne asentajan täytyy päästä sitä vaihtamaan. LVI-Kannonlahti Oy:n asentajat kiertävät alueella ja jos asukasta ei tavoiteta, jättää asentaja postilaatikkoon yhteydenottopyynnön asennusajan varaamiseksi. Pyydämme asiakkailta joustavuutta, jotta asennustyö päästään tekemään sovitussa aikataulussa. Voitte myös etukäteen itse varata vesimittarin vaihtoajan suoraan LVI-Kannonlahti Oy:n asentajien yhteyshenkilöltä, puhelinnumero alla.

Vesihuollon yleiset toimitusehdot edellyttävät, että kiinteistön omistaja tai haltija pitää kiinteistön vesihuoltolaitteiston sellaisessa kunnossa, että vesimittarin vaihto on mahdollista suorittaa ongelmitta. Vesimittarille tuleva putkisto, mittariventtiili ja mittarilta lähtevä putkisto ovat kiinteistön omistajan omaisuutta ja hänen ylläpitovastuullaan. Jos mittarinvaihdon yhteydessä kiinteistön vesihuoltolaitteistossa ilmenee ongelmia, ne ovat kiinteistön omistajan kustannuksella korjattava.

Vesivahinkoriskin välttämiseksi kannattaa kiinteistön haltijan varmistaa, ettei mittarinvaihdon yhteydessä eikä sen jälkeen kiinteistön vesihuoltolaitteissa ilmene vuotoa. Pyydämme teitä tarkkailemaan mittaria ja siihen liittyvää putkistoa vaihdon jälkeen. Jos huomaatte vuotoa tai vesitippoja, ottakaa välittömästi yhteyttä mittarin vaihtaneeseen asentajaan tai vesilaitoksen päivystykseen. Seinäjoen Vesi ja LVI-Kannonlahti Oy pahoittelevat mittarinvaihdosta aiheutuvaa häiriötä.

 

Lisätietoja

Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi, puh. 0207 601 223

Aki Kannonlahti, LVI-Kannonlahti Oy, puh. 050 586 1881

Kaukolämpö mahdollistaa kiertotaloutta yli toimirajojen

Artikkeli on osa valtakunnallista Tunnetko jo Kauko Lämmön – kampanjaa.

Kiertotalous koostuu monesta eri osa-alueesta, kuten raaka-aineiden kestävästä tuotannosta, tehokkaasta kierrättämisestä ja aiemmin hukkaan menneiden jakeiden käyttämisestä uusissa kohteissa. Kaukolämmöllä on tärkeä rooli osana kiertotaloutta: sen lisäksi, että se auttaa edistämään hukkalämpöjen käyttöä tehokkaasti, se toimii tärkeänä osana myös erilaisten raaka-aineiden kiertokulkua.

Erilaisia kierrätyksen ja esimerkiksi hukkalämmön käyttämisen tapoja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa tehokkaasti niin, että ne edistävät kiertotaloutta isossakin mittakaavassa.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä hyödynnetään esimerkiksi jätevesien puhdistusprosessissa syntyvän lietteen polttoa osana kaukolämmön tuotantoa.

“Vaikka jätevesien käsittelyprosessissa syntyvää lietettä voidaan kompostoida ja biomultaa käyttää esimerkiksi kaupunkien viherrakentamisessa, prosessissa on omat ongelmansa muun muassa lietteessä olevien mikromuovi- ja lääkejäämien takia. Ongelma voidaan ratkaista lietteen polttolaitoksissa, joissa erilaiset haitta-aineet häviävät korkeissa lämpötiloissa. Samalla prosessissa syntyvää ylimääräistä lämpöä siirretään puolestaan kaukolämmön käyttöön,” kertoo toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kyseessä on siis prosessi, jossa useammat eri osapuolet hyötyvät. Yhtenä tärkeänä lietteen jatkokäsittelyn osana on myös polttoprosessissa syntyvän tuhkan hyödyntäminen.

“Lietteen polttolaitoksessa syntyvää tuhkaa voidaan käyttää ja rakeistaa energian tuotannossa syntyvän tuhkan lisäravinteena sekä palauttaa ravinteet metsiin ilman haitta-aineiden leviämisen riskiä. Aineiden kiertokulun kannalta kyseessä on toimiva prosessi, kun ravinnepitoinen tuhka levitetään lannoitteeksi ja ylimääräinen energia saadaan talteen ja hyötykäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotaloutta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Kaukolämpö on erityisessä roolissa kiertotalouden näkökulmasta. Kaukolämpöverkot mahdollistavat tehokkaasti niin energiayhtiöiden asiakkaiden kuin muidenkin toimijoiden laajamittaisen hukkalämpöjen hyödyntämisen. Verkkoja pitkin lämpöä saadaan siirrettyä etäämmälläkin oleville asiakkaille.

Seinäjoella kaukolämmön kiertotalouden keskiössä on jätevesien ylimääräisen lämmön hyödyntäminen.

“Hukkalämpöjä on aiemmin jouduttu ohjaamaan mitä erilaisimpiin paikkoihin, joissa lämpöä ei voida hyödyntää. Esimerkiksi puhdistettuja, lämpimiä vesiä ohjataan vesistöihin ja suurien pakastamoiden käyttämän ison sähkömäärän hukkalämpö on saattanut mennä maaperään tehtaan ulkopuolelle. Niitä voidaan ja osataan nyt ottaa tehokkaammin lämpöpumpuilla talteen”, kertoo Mikko Mursula, Seinäjoen Energia Oy:n kaukolämpötoiminnan johtaja.

Erilaisia kiertotalouden ratkaisuja kehitetään alueellisesti. Toisaalla on tarjolla hukkalämpöjä, joita voidaan käyttää kaukolämpönä, ja toisaalla taas materiaali- ja jätevirtoja, joille etsitään uutta käyttöä. “Aina olisikin järkevää tarkastella tapauskohtaisesti, millaisia materiaali- ja jätevirtoja missäkin voidaan hyödyntää. Toisen sivuvirrasta tulee siten toisen liiketoiminnan osa”, Gullsten summaa.

Hukkalämmön hyödyntäminen alusta asti mielessä

Kiertotaloutta on tärkeää muistaa tarkastella laajemmastakin näkökulmasta. Esimerkiksi Lapissa välimatkat ovat pitkiä, ja materiaalien kuljettamista eri paikkoihin vältellään viimeiseen asti. Siksi paikallisuus ja oman paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan toimiminen on tärkeää.

“Kun erilaisia haasteita voidaan ratkoa paikallisesti ja kiertotalouden ympyrää pystytään tehokkaasti hyödyntämään, koko yhteiskunta hyötyy. Se on energiayhtiöille myös kustannuksien kannalta kannattavaa: kun ennen energiantuotannossa syntyvän tuhkan kaatopaikalle viemisestä on maksettu isoja summia, nyt ne voidaan palauttaa takaisin lähimetsiin, jolloin tuhkien ravinteet saadaan lannoitekäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotalouden yhtenä tärkeänä kehitysaskeleena on myös suunnitella uusia tehtaita, laitoksia ja muita mahdollisia hukkalämmön lähteitä niin, että ylimääräisen energian hyödyntäminen otetaan jo rakennusvaiheessa huomioon.

“Esimerkiksi suuret datakeskukset kuluttavat paljon sähköä ja hukkalämpöä syntyy suuria määriä. Seinäjoella uuden datakeskuksen projekti on vielä suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on, että energia hyödynnetään tehokkaasti ja hukkalämmön talteenotto maksimoidaan heti alusta alkaen”, Mursula kertoo.

Kauko Lämmön tärpit:

“Kiertotaloudesta voi äkkiseltään tulla vain kierrättäminen mieleen, mutta siinä on itse asiassa kyse aika laajasta käsitteestä. Oletko tullut ajatelleeksi, miten kiertotalous esimerkiksi kytkee eri toimijoita toisiinsa?

  • Kiertotalousratkaisut syntyvät usein monen alueellisen toimijan yhteistyössä.
  • Kaukolämpö kytkeytyy esimerkiksi jätevesien käsittelyyn, maaperän ravinnekiertoihin, elintarviketeollisuuden kylmälaitteiden sekä suurten datakeskusten hukkalämpöjen talteenottoon.
  • Ratkaisut vaihtelevat paikkakunnittain. Jotakin yhteistä kuitenkin on: nimittäin se, että kaikki osapuolet hyötyvät eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä.”

Tutustu kampanjaan http://www.tunnetkokaukolammon.fi

Katuvalojen toimivuuden merkitys korostuu syksyn tullen

Syksy saapuu ja illat pimenevät. Mutta minne ilmoittaa, jos havaitsee omassa lähiympäristössään rikkoutuneen tai toimimattoman katuvalon? Seinäjoen kaupungin katuvalojen, liikennevalojen ja niiden ohjauslaitteiden kunnosta, sekä huollosta vastaa Seiverkot Oy.

Huomioithan, että kaupungille suoraan tulleet palautteet eivät välity automaattisesti Seiverkoille.

Katuvaloja koskevat palautteet ja vikailmoitukset käsittelee Seiverkot Oy

Katuvaloja koskevat palautteet ja vikailmoitukset voi jättää Seiverkkojen oman sähköisen palautepalvelun kautta osoitteessa: https://seiverkot.mitello.fi/lighting-fault  ja muuta toimintaa (kaapelinnäyttö, puunkaato, vikailmoitus ja johtokarttatilaus) koskevaa palautetta voi laittaa osoitteessa https://seiverkot.mitello.fi

Kaupunkiympäristöä koskevat palautteet käsittelee Seinäjoen kaupunki

Jos asia koskee sen sijaan kaupunkiympäristöä, kuten mm. katujen kunnossapitoa, joukkoliikennettä, pysäköinninvalvontaa, puistoja sekä asumista ja ympäristöä, palautetta voi jättää kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta osoitteessa http://www.seinajoki.fi/palaute

Seiverkot Oy on vahvasti mukana seinäjokelaisten arjessa – paikallinen on aina kotiinpäin.

Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Julkaistu kuntarahoituksen kotisivuilla 22.9.2021  kuntarahoitus.fi

Jäähyväiset turpeelle – Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Seinäjoen Energia tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Jos hyvin käy, yhtiö on lähellä sitä jo parin vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa Seinäjoki lämpenee biopolttoaineilla ja hukkalämmöllä. Turve on pian historiaa.

Seinäjoella oli pitkään selvitetty erilaisia voimalaitosratkaisuja. Kaupungin kaukolämmön tuotanto on ollut pitkään yhden laitoksen ja turpeen varassa. Turpeen käyttö on kallistunut kallistumistaan ja aiheuttanut kaukolämmön hintaan nostopaineita. Tämä sai Seinäjoen Energian pohtimaan uusia vaihtoehtoja. Erilaisia jätepolttokattiloita ja isompia voimalaitosratkaisuja vertailtiin. Vuonna 2018 tehtiin päätös tuotannon hajauttamisesta useaan pienempään laitokseen yhden suuren laitoksen sijaan. Syksyllä 2022 aletaan koekäyttää noin puolet kaupungista lämmittävää, Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitettua biopolttolaitosta.

– Päätimme, ettemme laita kaikkia munia samaan koriin. Uusi laitos turvaa luotettavan uusiutuvan energian tuotannon, mutta jättää tilaa myös muille ratkaisuille, Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula kertoo.  Vuosi hajauttamispäätöksen jälkeen yhtiö päivitti strategiansa. Tavoitteeksi asetettiin hiilineutraalius vuonna 2030. – Tuolloin meillä ei ollut Kapernaumin uuden laitoksen lisäksi sen enempää konkretiaa tavoitteeseen pääsemisestä kuin tietoa turpeen polton vähentämisen aikataulustakaan, Mursula kuvailee.

Kapernaumin uusi laitos käyttää polttoaineena erilaisia sahojen sivutuotteita ja metsähakkuiden tähteitä kuten puun kuorta, sahanpurua tai metsähaketta. Poikkeuksellista laitoksessa on, että se pystyy hyödyntämään hyvinkin kosteaa puuta – poltettavan puun vesipitoisuus voi olla jopa 65 prosenttia. Puuta ei tarvitse kuivatella kasoissa, kun tuorekin puu palaa tehokkaasti laitoksen uumenissa. Savukaasujen lämmöt otetaan talteen. – Tämä ei ole alalla uutta, mutta meille savukaasujen lämmön talteenotto tulee käyttöön nyt ensimmäistä kertaa. Teknologia on kehittynyt, taivaalle nousee 40-asteista savukaasua aiemman 150-asteisen sijaan. Uusi lämpökattilahanke on yli 30 miljoonan euron investointi, siihen kuuluvat myös jo valmistuneet polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä. Se palvelee myös vanhaa turvekattilaa. – Uuden logistiikkajärjestelmän myötä olemme jo kesällä saaneet säästöä aikaan, kun olemme polttaneet vanhassa kattilassa turpeen sijaan puuta.

Lämpöpumput suuressa roolissa

Uusi lämpökattila ei yksin tee Seinäjoen Energiasta lähes hiilineutraalia. Sen lisäksi Hanneksenrinteen öljyä pelletillä korvaava vara- ja huippulaitos valmistui 2020. Yhteensä investointeja on nyt tehty ja tullaan tekemään lähiaikoina noin 60 miljoonalla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen on arvioitu putoavan vuoden 2018 lähes 660 000 tonnista alle 14 000 tonniin vuoteen 2023 mennessä. Asiakkaille investoinnit tarkoittavat vakaahintaista ja puhdasta, uusiutuvaa energiaa. – Olemme selvitelleet kaikkea mahdollista ja tavoitteemme on lisätä kaikkea muuta kuin polttamalla tehtyä tuotantoa. Edes hiilidioksidivapaa polttamalla tehty energia ei välttämättä ole tulevaisuudessa kovin hyväksyttävää, Mursula pohtii.

Seinäjoelle rakennettava datakeskus tulee toteutuessaan tuottamaan noin 10 prosenttia kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta. Se on suurin piirtein kaupungin kaikkien pientalojen vuotuinen kaukolämmön tarve. Jatkossa datakeskus voi lämmittää noin kolmanneksen Seinäjoesta, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla. Datakeskushanke on ollut vireillä jo kymmenisen vuotta, energiayhtiö on ollut mukana suunnittelussa muutaman vuoden. – Datakeskuksen on tarkoitus toimia uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Datakeskuksen lämpö otetaan talteen lämpöpumpuilla ja siirretään kaukolämpöveteen. Vihreää sähköä sisään ja vihreää lämpöä ulos, Mursula selvittää.

Lämpöpumpuilla on muutenkin suuri rooli Seinäjoen Energian pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Lämmön talteenottoa ja hukkalämmön laajempaa hyödyntämistä selvitellään. Lämmön talteenotto jätevesistä voisi tulevaisuudessa kattaa jopa 10 % kaupungin energiantarpeesta. Vuonna 2022 valmistuu Seinäjoen voimalaitosalueelle EPV Energian toteuttama kaukolämpöakku- ja sähkökattilahanke. EPV:n kautta Seinäjoen Energialla on myös omaa tuulivoimaa. – Energia-ala ja sähkömarkkina ovat melkoisessa myllerryksessä. Tuulivoimaa on tulossa paljon lisää. Välillä sähköstä on ylitarjontaa ja välillä pulaa. Pakkaspäivinä Seinäjoen energiantarve voi kaksinkertaistua. Kaukolämpöakkuun voimme varastoida energiaa silloin, kun siitä on ylitarjontaa, Mursula kuvailee suunnitelmia.

Valtion tuki- ja veropolitiikka kannustaa vihreään siirtymään ja lämpöpumppuinvestointeihin. – Aiemmin lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on mietityttänyt. Investointituet vauhdittavat investointeja ja pienentävät niihin liittyviä riskejä. Tällä hetkellä investoiminen kannattaa myös alhaisten korkojen takia, Mursula jatkaa.

Teksti: Hannele Borra

 

 

 

Tunnetko jo Seiverkot?

Tunnetko jo Seiverkot?

Seiverkot Oy on Seinäjoen Energian omistama sähköverkkoyhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja sähköverkosta Seinäjoen kantakaupungin alueella. Seiverkoille kuuluu myös katuvalojen kunnossapito ja rakentaminen koko Seinäjoen alueella. Vaikka Seiverkot Oy toimii ihan Seinäjoen kaupungin ytimessä ja näkyy kaupunkilaisille monin eri toiminnoin katukuvassa, voi yritys olla silti monelle vielä melko tuntematon.

Seiverkot Oy:n kehityspäällikkö Marja Lotta Syrjälä tunnistaa tämän asian ja heitti idean tunnettavuuskampanjasta – Kun olen kertonut olevani Seiverkoilla töissä, on yleensä vastassa ihmetys, eikä yritystä heti tunnisteta. Heräsi ajatus, että voisimme toki kertoa laaja-alaisesta osaamisestamme ja toiminnastamme enemmän ulospäin, Syrjälä kertoo.

– Haluamme tuoda paikallista ”kantakaupungin timanttia” esiin ja lähemmäksi kaupunkilaisia uudella tavalla. “Tunnetko jo Seiverkot?” kampanjan tavoitteena on ennen kaikkea asiakaslähtöinen ajattelutapa. Meidän ammattilaisemme ovat asiakkaita varten, olemme ketterä ja paikallinen toimija, tuumaa Seinäjoen Energia Oy:n viestintäpäällikkö Teija Ahtiainen kampanjan alkuvaiheessa. Tulette varmasti tuntemaan meidät paremmin seuraavan vuoden aikana, vinkkaavat Syrjälä ja Ahtiainen.

Seuraa kampanjaa kanavillamme #tunnetkojoseiverkot #kantakaupungintimantti #seiverkot

Kaukolämmöllä on merkittävä rooli osana kiertotaloutta

Kiertotalousratkaisut ovat tärkeä osa kaukolämpöalan ilmastotoimia. Kaukolämpöjärjestelmät mahdollistavat myös muiden toimijoiden, kuten kuntien ja teollisuuden, kiertotaloutta, ja ratkaisut syntyvät usein toimialarajat ylittävistä oivalluksista. Niiden avulla materiaali- ja energiakiertoja voidaan optimoida laajemmin kuin vain oman toiminnan puitteissa.

Kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonvarojen säästämisessä on iso aihe, joka on saanut paljon ansaitsemaansa huomiota viime vuosina niin Suomessa kuin maailmallakin. Tehokasta kiertotaloutta voidaan edistää monilla eri tavoilla, ja siksi kiertotaloustoimien mittakaava vaihtelee aina pienistä teoista laajempiin teollisen ja yhteiskunnallisen tason toimiin ja ratkaisuihin.

Kaukolämmön tapauksessa kiertotalous tarkoittaa muun muassa hukkalämpöjen käyttämistä, materiaalien kierrättämistä, pitkäikäisten laitteiden ja laitoksien rakentamista sekä niiden huoltoa ja kunnostusta pitkällä aikavälillä.

Hyvinkään Lämpövoimalla on jo pitkään nojauduttu voimakkaasti kiertotalouden mahdollisuuksiin kaukolämmön tuotannossa. Niistä yksi tärkeimmistä on jätteiden energiahyötykäyttö: Suomessa ei käytännössä enää viedä yhdyskuntajätteitä kaatopaikoille, vaan kierrätyskelvottomat jätejakeet käsitellään termisesti eli poltetaan.

Jätteenpoltossa syntyvä lämpö otetaan puolestaan talteen kaukolämmöksi.

“Jätteenpoltto ja kierrätys eivät ole toistensa vastakohtia eivätkä ne sulje toisiaan pois. Tosiasiassa ne toimivat tehokkaasti yhdessä silloin, kun jätteitä ei ole mahdollista tehokkaasti kierrättää”, kertoo Sami Pesonen, Hyvinkään Lämpövoiman asiakkuus- ja verkostopäällikkö.

Osaa materiaaleista ei voida erotella tai ne eivät sovellu uudelleen käytettäväksi, mutta polttamisesta syntyvä lämpö voidaan ottaa talteen kaukolämmöksi. Vastaavasti kaukolämmön tuotantoon ei tällöin tarvitse käyttää polttoainetta.

“Jätteitä poltettaessa ylimääräinen energia ei häviä taivaan tuuliin, vaan hukkalämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tällaisen hukkalämmön käyttämiselle on lukemattomia hyviä syitä aina luonnonvarojen säästämisestä ja hiilineutraaliudesta merkittäviin kustannussäästöihin”, Pesonen summaa.

Kierrätetyissä putkissa ympäristöystävällistä kaukolämpöä

Myös kaukolämpöverkon laitteistoilla on tärkeä rooli kaukolämpöjärjestelmän kiertotaloudessa.

Muun muassa kaukolämmön käyttöön tarkoitettuja putkijärjestelmiä ja muita osia tarjoavan Logstor Finland Oy:n toiminnan ytimessä on kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Samalla hiilineutraaliuteen pyritään myös tuotteiden tuotantoprosessien kaikissa eri vaiheissa.

“Vihreys tarkoittaa meille sitä, että kierrätysmateriaaleja käytetään aina mahdollisuuksien mukaan ja kierrätys on osana kaikkea toimintaa. Esimerkiksi kaukolämpöputkissa hyödynnetään mahdollisimman paljon hukkamuovia, jota jää yli valmistusprosessin eri vaiheissa”, kertoo Ville Pekkarinen, Logstorin myyntipäällikkö.

“Myös oman tehtaan koneiden hukkalämpöä hyödynnetään tehokkaasti. Tuotantoprosesseissa syntyvä ylimääräinen lämpö ohjataan takaisin prosesseihin sekä kiinteistön lämmitykseen.”

Kiertotaloudesta hyötyvät sekä asiakkaat että ympäristö

Kiertotalouden taustalla vaikuttaa ennen kaikkea oikea asenne. Kun ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kiertotaloudesta ottaa aidosti vastuuta, vihreämpien valintojen tekeminen on mahdollista lukemattomissa eri tilanteissa – ja pienilläkin ratkaisuilla on iso merkitys.

“Kaukolämmön valinnan yksi parhaimmista puolista on se, että lämpöyhtiöt investoivat aktiivisesti hiilineutraaleihin ratkaisuihin asiakkaiden puolesta. Erilaisia vaihtoehtoja etsitään ja suunnitellaan aina pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo Sanna Kytömäki, Hyvinkään Lämpövoiman toimitusjohtaja.

”Yhteistyö asiakkaiden kanssa sekä uusien palveluiden kehittäminen asiakkaille niin energiatehokkuuden kuin kiinteistöjen käytön parantamiseksi ovat avainasemassa. Hinnan pitäminen vakaana on myös tärkeää sen lisäksi, että kaukolämpö tuotetaan hiilineutraalisti ja vastuullisesti.”

Samoihin arvoihin keskittyvä yhteistyö lämpölaitteiden tuottajien kanssa mahdollistaa parhaan kaukolämmön tarjoamisen asiakkaille.

“Kaukolämpöputkethan eivät ulkonäöllisesti ole muuttuneet mihinkään vuosiin, mutta niiden valmistuksen tapoihin voidaan vaikuttaa todella paljon. Kun sekä tuotteet että energiayhtiöiden ratkaisut ovat ekologisia ja vastuullisia, saavat lämpöyhtiöiden asiakkaat parasta vastinetta rahoilleen”, Pekkarinen summaa.

Kauko Lämmön tärpit:

“Kuluttaako jo kuunnella, miten kierrättäminen on kauhean tärkeää? Tottahan se vain on, mutta se ei ehkä ole vielä käynyt mielessä, että kiertotalous on paljon muutakin kuin vain kierrättämistä.

  • Kaukolämmössä kiertotalous näkyy lämmöntuotannossa ja -jakelussa, laitteissa sekä palveluissa – eli oikeastaan ihan koko prosessissa.
  • Lämpöyhtiöt ovat sitoutuneet alan hiilineutraaliustavoitteisiin, joita kiertotaloustoimet tukevat. Materiaaleja kierrätetään, hukkalämmöt hyödynnetään ja uusia kiertotalousajattelun mukaisia palveluita kehitetään koko ajan. Jopa tuhkatkin kierrätetään maarakennukseen ja lannoitteiksi.
  • Kaukolämpökodissa ei tarvitse miettiä lämmityksen kiertotaloutta, vaan lämpöyhtiö optimoi sitä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin mihin me omilla toimillamme voisimme vaikuttaa. Vastuullisella lämmöllä asiakas saa eittämättä parasta vastinetta rahalleen.”

 

 

Onnistunut IT-hanke muutoksen mahdollistajana

​Onnistunut IT-hanke?

IT-järjestelmän pystyttäminenhän on helppoa. Tilaaja vain määrittelee, mitä haluaa ja valvoo, että toimitus on sen mukainen. Mutta miksi vain kolmasosa it-hankkeista onnistuu? Halusin pohtia dilemmaa yleisellä tasolla, sillä olenhan ollut monessa järjestelmän käyttöönotossa mukanakin eri rooleissa.

Järjestelmähanke mielletään useasti monimutkaisen työkalun hankinnaksi tai rakennusprojektiksi. Kyse on kuitenkin ennen muuta organisaation kehittämisestä ja sen toiminnan muutoksesta. Ei järjestelmähanketta ilman muutosta. Vaikutukset ovat tällöin monimutkaisempia ja näkymättömämpiä: miten vastuut ja tehtäväkuvaukset muuttuvat, miten se vaikuttaa yrityskulttuuriin.

Määrittelyvaihe on tärkeä, siinä speksataan onnistumisen avaimet. Määrittely konkretisoi tavoitteet IT-hankkeelle. Usein käy vain niin, vaikka määrittelydokumenttia on työstetty huolella niin tilaajalla ja toimittajalla on tiukan paikan tullen eri kuva tahtotilasta ja määrittelyitä tulkitaan omalla tavallaan. En ole vielä osallistunut määrittelyvaiheeseen, jossa toimittaja ohjeistaisi tilaajaa kiinnittämään määrittelyvaiheessa huomiota tiettyihin asioihin. Päätelmäni onkin, että mitään ei määrittelyvaiheessa kannata pitää itsestäänselvyytenä. Se, joka on toiminut joskus ei automaattisesti ole ominaisuutena uudessa järjestelmässä. Myöskin toimintaympäristö saattaa muuttua käyttöönottoprojektin aikana. Tai tilaaja ei määritellessään keksi järjestelmän kaikkia hienoja ominaisuuksia. Määrittelydokumenttia ei yleensä päivitetä uudestaan käyttöönottoprojektin aikana. Kannattaako kuitenkaan lukittautua siihen, mitä projektin alussa on sovittu? Olisiko sittenkin mahdollista siirtyä jatkuvan kehittämisen malliin – tehdä osa-alue ja tarkastella sen toimivuutta, viestiä heti muutostarpeista ja korjata aikatauluja, jos ne oli laadittu liian kunnianhimoisiksi?

Määrittely on siis tavoiteasetantaa. Tämä pitää sisällään myös sen, mikä projektissa määritellään laadukkaaksi toimitukseksi. Onko toimitus sovitun kaltainen, skaalautuva, yhdistettävissä organisaation muuhun tuotantoympäristöön? Onko resurssointi ollut riittävää ja tasapainoista? Resurssointia kannattaa ajatella muunakin kuin kustannustekijänä: kun ihmisiä ottaa varhaisessa vaiheessa projektiin mukaan, tulee sitouttaneeksi heidät ja opetettua järjestelmän kieleen ja ajatusmaailmaan. Niin siinä se tuli sanottua: jokainen järjestelmä tuo toimintaympäristöömme oman ajatusmallinsa.

Järjestelmän mukana muuttuu yleensä myös toimintatapa. Tämä voi tulevista käyttäjistä tuntua hypyltä tuntemattomaan. Kaikki eivät ole kiinnostuneita “laskuvarjohypyistä.” Esimiehen rooli korostuu tällöin kuuntelijana ja ohjaajana. Muutoksen mahdollistaminenkin on siten kohtaamista ja aitoa näkemistä, yhteistyön mahdollistamista ja hengen luomista. Pahin pelko, mitä työntekijällä voi olla on se, että työ katoaa muutoksessa.

Työt eivät katoa, sillä työ on ongelmien ratkaisemista.

Kirjoittajana Merja Rintamäki, IT- ja rahoitusjohtaja


Chatin käyttäminen

Jotta pääset käyttämään sivujemme chat-palvelua, tulee sinun ensin hyväksyä tarvittavat evästeet.

Klikkaamalla OK-painiketta pääset hyväksymään evästeet. Sinun tulee hyväksyä vähintään Mieltymykset-luokan evästeet. Tämän jälkeen voit avata chatin.

OK