Artikkeli on osa valtakunnallista Tunnetko jo Kauko Lämmön – kampanjaa.

Kiertotalous koostuu monesta eri osa-alueesta, kuten raaka-aineiden kestävästä tuotannosta, tehokkaasta kierrättämisestä ja aiemmin hukkaan menneiden jakeiden käyttämisestä uusissa kohteissa. Kaukolämmöllä on tärkeä rooli osana kiertotaloutta: sen lisäksi, että se auttaa edistämään hukkalämpöjen käyttöä tehokkaasti, se toimii tärkeänä osana myös erilaisten raaka-aineiden kiertokulkua.

Erilaisia kierrätyksen ja esimerkiksi hukkalämmön käyttämisen tapoja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa tehokkaasti niin, että ne edistävät kiertotaloutta isossakin mittakaavassa.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä hyödynnetään esimerkiksi jätevesien puhdistusprosessissa syntyvän lietteen polttoa osana kaukolämmön tuotantoa.

“Vaikka jätevesien käsittelyprosessissa syntyvää lietettä voidaan kompostoida ja biomultaa käyttää esimerkiksi kaupunkien viherrakentamisessa, prosessissa on omat ongelmansa muun muassa lietteessä olevien mikromuovi- ja lääkejäämien takia. Ongelma voidaan ratkaista lietteen polttolaitoksissa, joissa erilaiset haitta-aineet häviävät korkeissa lämpötiloissa. Samalla prosessissa syntyvää ylimääräistä lämpöä siirretään puolestaan kaukolämmön käyttöön,” kertoo toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kyseessä on siis prosessi, jossa useammat eri osapuolet hyötyvät. Yhtenä tärkeänä lietteen jatkokäsittelyn osana on myös polttoprosessissa syntyvän tuhkan hyödyntäminen.

“Lietteen polttolaitoksessa syntyvää tuhkaa voidaan käyttää ja rakeistaa energian tuotannossa syntyvän tuhkan lisäravinteena sekä palauttaa ravinteet metsiin ilman haitta-aineiden leviämisen riskiä. Aineiden kiertokulun kannalta kyseessä on toimiva prosessi, kun ravinnepitoinen tuhka levitetään lannoitteeksi ja ylimääräinen energia saadaan talteen ja hyötykäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotaloutta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Kaukolämpö on erityisessä roolissa kiertotalouden näkökulmasta. Kaukolämpöverkot mahdollistavat tehokkaasti niin energiayhtiöiden asiakkaiden kuin muidenkin toimijoiden laajamittaisen hukkalämpöjen hyödyntämisen. Verkkoja pitkin lämpöä saadaan siirrettyä etäämmälläkin oleville asiakkaille.

Seinäjoella kaukolämmön kiertotalouden keskiössä on jätevesien ylimääräisen lämmön hyödyntäminen.

“Hukkalämpöjä on aiemmin jouduttu ohjaamaan mitä erilaisimpiin paikkoihin, joissa lämpöä ei voida hyödyntää. Esimerkiksi puhdistettuja, lämpimiä vesiä ohjataan vesistöihin ja suurien pakastamoiden käyttämän ison sähkömäärän hukkalämpö on saattanut mennä maaperään tehtaan ulkopuolelle. Niitä voidaan ja osataan nyt ottaa tehokkaammin lämpöpumpuilla talteen”, kertoo Mikko Mursula, Seinäjoen Energia Oy:n kaukolämpötoiminnan johtaja.

Erilaisia kiertotalouden ratkaisuja kehitetään alueellisesti. Toisaalla on tarjolla hukkalämpöjä, joita voidaan käyttää kaukolämpönä, ja toisaalla taas materiaali- ja jätevirtoja, joille etsitään uutta käyttöä. “Aina olisikin järkevää tarkastella tapauskohtaisesti, millaisia materiaali- ja jätevirtoja missäkin voidaan hyödyntää. Toisen sivuvirrasta tulee siten toisen liiketoiminnan osa”, Gullsten summaa.

Hukkalämmön hyödyntäminen alusta asti mielessä

Kiertotaloutta on tärkeää muistaa tarkastella laajemmastakin näkökulmasta. Esimerkiksi Lapissa välimatkat ovat pitkiä, ja materiaalien kuljettamista eri paikkoihin vältellään viimeiseen asti. Siksi paikallisuus ja oman paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan toimiminen on tärkeää.

“Kun erilaisia haasteita voidaan ratkoa paikallisesti ja kiertotalouden ympyrää pystytään tehokkaasti hyödyntämään, koko yhteiskunta hyötyy. Se on energiayhtiöille myös kustannuksien kannalta kannattavaa: kun ennen energiantuotannossa syntyvän tuhkan kaatopaikalle viemisestä on maksettu isoja summia, nyt ne voidaan palauttaa takaisin lähimetsiin, jolloin tuhkien ravinteet saadaan lannoitekäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotalouden yhtenä tärkeänä kehitysaskeleena on myös suunnitella uusia tehtaita, laitoksia ja muita mahdollisia hukkalämmön lähteitä niin, että ylimääräisen energian hyödyntäminen otetaan jo rakennusvaiheessa huomioon.

“Esimerkiksi suuret datakeskukset kuluttavat paljon sähköä ja hukkalämpöä syntyy suuria määriä. Seinäjoella uuden datakeskuksen projekti on vielä suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on, että energia hyödynnetään tehokkaasti ja hukkalämmön talteenotto maksimoidaan heti alusta alkaen”, Mursula kertoo.

Kauko Lämmön tärpit:

“Kiertotaloudesta voi äkkiseltään tulla vain kierrättäminen mieleen, mutta siinä on itse asiassa kyse aika laajasta käsitteestä. Oletko tullut ajatelleeksi, miten kiertotalous esimerkiksi kytkee eri toimijoita toisiinsa?

• Kiertotalousratkaisut syntyvät usein monen alueellisen toimijan yhteistyössä.
• Kaukolämpö kytkeytyy esimerkiksi jätevesien käsittelyyn, maaperän ravinnekiertoihin, elintarviketeollisuuden kylmälaitteiden sekä suurten datakeskusten hukkalämpöjen talteenottoon.
• Ratkaisut vaihtelevat paikkakunnittain. Jotakin yhteistä kuitenkin on: nimittäin se, että kaikki osapuolet hyötyvät eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä.”

Tutustu kampanjaan http://www.tunnetkokaukolammon.fi

Julkaistu kuntarahoituksen kotisivuilla 22.9.2021  kuntarahoitus.fi

Jäähyväiset turpeelle – Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Seinäjoen Energia tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Jos hyvin käy, yhtiö on lähellä sitä jo parin vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa Seinäjoki lämpenee biopolttoaineilla ja hukkalämmöllä. Turve on pian historiaa.

Seinäjoella oli pitkään selvitetty erilaisia voimalaitosratkaisuja. Kaupungin kaukolämmön tuotanto on ollut pitkään yhden laitoksen ja turpeen varassa. Turpeen käyttö on kallistunut kallistumistaan ja aiheuttanut kaukolämmön hintaan nostopaineita. Tämä sai Seinäjoen Energian pohtimaan uusia vaihtoehtoja. Erilaisia jätepolttokattiloita ja isompia voimalaitosratkaisuja vertailtiin. Vuonna 2018 tehtiin päätös tuotannon hajauttamisesta useaan pienempään laitokseen yhden suuren laitoksen sijaan. Syksyllä 2022 aletaan koekäyttää noin puolet kaupungista lämmittävää, Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitettua biopolttolaitosta.

– Päätimme, ettemme laita kaikkia munia samaan koriin. Uusi laitos turvaa luotettavan uusiutuvan energian tuotannon, mutta jättää tilaa myös muille ratkaisuille, Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula kertoo.  Vuosi hajauttamispäätöksen jälkeen yhtiö päivitti strategiansa. Tavoitteeksi asetettiin hiilineutraalius vuonna 2030. – Tuolloin meillä ei ollut Kapernaumin uuden laitoksen lisäksi sen enempää konkretiaa tavoitteeseen pääsemisestä kuin tietoa turpeen polton vähentämisen aikataulustakaan, Mursula kuvailee.

Kapernaumin uusi laitos käyttää polttoaineena erilaisia sahojen sivutuotteita ja metsähakkuiden tähteitä kuten puun kuorta, sahanpurua tai metsähaketta. Poikkeuksellista laitoksessa on, että se pystyy hyödyntämään hyvinkin kosteaa puuta – poltettavan puun vesipitoisuus voi olla jopa 65 prosenttia. Puuta ei tarvitse kuivatella kasoissa, kun tuorekin puu palaa tehokkaasti laitoksen uumenissa. Savukaasujen lämmöt otetaan talteen. – Tämä ei ole alalla uutta, mutta meille savukaasujen lämmön talteenotto tulee käyttöön nyt ensimmäistä kertaa. Teknologia on kehittynyt, taivaalle nousee 40-asteista savukaasua aiemman 150-asteisen sijaan. Uusi lämpökattilahanke on yli 30 miljoonan euron investointi, siihen kuuluvat myös jo valmistuneet polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä. Se palvelee myös vanhaa turvekattilaa. – Uuden logistiikkajärjestelmän myötä olemme jo kesällä saaneet säästöä aikaan, kun olemme polttaneet vanhassa kattilassa turpeen sijaan puuta.

Lämpöpumput suuressa roolissa

Uusi lämpökattila ei yksin tee Seinäjoen Energiasta lähes hiilineutraalia. Sen lisäksi Hanneksenrinteen öljyä pelletillä korvaava vara- ja huippulaitos valmistui 2020. Yhteensä investointeja on nyt tehty ja tullaan tekemään lähiaikoina noin 60 miljoonalla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen on arvioitu putoavan vuoden 2018 lähes 660 000 tonnista alle 14 000 tonniin vuoteen 2023 mennessä. Asiakkaille investoinnit tarkoittavat vakaahintaista ja puhdasta, uusiutuvaa energiaa. – Olemme selvitelleet kaikkea mahdollista ja tavoitteemme on lisätä kaikkea muuta kuin polttamalla tehtyä tuotantoa. Edes hiilidioksidivapaa polttamalla tehty energia ei välttämättä ole tulevaisuudessa kovin hyväksyttävää, Mursula pohtii.

Seinäjoelle rakennettava datakeskus tulee toteutuessaan tuottamaan noin 10 prosenttia kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta. Se on suurin piirtein kaupungin kaikkien pientalojen vuotuinen kaukolämmön tarve. Jatkossa datakeskus voi lämmittää noin kolmanneksen Seinäjoesta, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla. Datakeskushanke on ollut vireillä jo kymmenisen vuotta, energiayhtiö on ollut mukana suunnittelussa muutaman vuoden. – Datakeskuksen on tarkoitus toimia uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Datakeskuksen lämpö otetaan talteen lämpöpumpuilla ja siirretään kaukolämpöveteen. Vihreää sähköä sisään ja vihreää lämpöä ulos, Mursula selvittää.

Lämpöpumpuilla on muutenkin suuri rooli Seinäjoen Energian pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Lämmön talteenottoa ja hukkalämmön laajempaa hyödyntämistä selvitellään. Lämmön talteenotto jätevesistä voisi tulevaisuudessa kattaa jopa 10 % kaupungin energiantarpeesta. Vuonna 2022 valmistuu Seinäjoen voimalaitosalueelle EPV Energian toteuttama kaukolämpöakku- ja sähkökattilahanke. EPV:n kautta Seinäjoen Energialla on myös omaa tuulivoimaa. – Energia-ala ja sähkömarkkina ovat melkoisessa myllerryksessä. Tuulivoimaa on tulossa paljon lisää. Välillä sähköstä on ylitarjontaa ja välillä pulaa. Pakkaspäivinä Seinäjoen energiantarve voi kaksinkertaistua. Kaukolämpöakkuun voimme varastoida energiaa silloin, kun siitä on ylitarjontaa, Mursula kuvailee suunnitelmia.

Valtion tuki- ja veropolitiikka kannustaa vihreään siirtymään ja lämpöpumppuinvestointeihin. – Aiemmin lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on mietityttänyt. Investointituet vauhdittavat investointeja ja pienentävät niihin liittyviä riskejä. Tällä hetkellä investoiminen kannattaa myös alhaisten korkojen takia, Mursula jatkaa.

Teksti: Hannele Borra