Seinäjoen Energia on mukana Meirän Rekry 2023 -tapahtumassa Seinäjoki Areenalla 25.1.2023 kello 13-17.
Energia- ja vesihuoltoala sisältävät monia mielenkiintoisia ja monipuolisia tehtäviä. Kehittyvä ja uudistuva toimialamme edellyttää erilaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa. Tarjoamme myös kasvupolkuja tulevaisuuden osaajille kesätöiden, työharjoitteluiden ja opinnäytetöiden muodossa.
Tule moikkaamaan meitä messuosastollemme ja kuulemaan lisää toiminnastamme sekä erilaisista uramahdollisuuksista!
Seinäjoen Energian vuoden 2023 ensimmäinen sponsorointihakukierros on nyt käynnissä. Hakuaikaa on 1.3.2023 saakka.
Me Seinäjoen Energialla haluamme jakaa alueellamme hyvää energiaa tukemalla paikallisia yhdistyksiä ja toimijoita.
Tuemme huolellisesti valittuja yleishyödyllisiä, humanitäärisiä, kulttuuria, junioritoimintaa tai urheilua edistäviä paikallisia yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä. Valittujen yhteistyökumppaneiden toiminnan tulee olla sopusoinnussa arvojemme kanssa ja hyödyttää paikallisyhteisöä ja sen hyvinvointia. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat hyvinvointi, yhdessä menestyminen sekä vastuullisuus.
Tukisummasta riippuen odotamme vastikkeeksi tuesta esimerkiksi näkyvyyttä tai muita yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyön muotoja voi olla monia.
Näin haet sponsoritukea
Jos haluat jättää sponsorointihakemuksen tämän vuoden ensimmäiseen hakukierrokseen, jätäthän hakemuksesi 1.3.2023 mennessä. Saman yhteistyötahon kanssa tehdään yksi sopimus vuodessa.
Pääset tekemään hakemuksen sähköisesti tämän linkin kautta: Sponsorointihakemus. Täytäthän huolellisesti kaikki lomakkeen kohdat. Hakemussivulla on kerrottu tarkemmin sponsorointiperiaatteistamme.
Käsittelemme hakemuksia kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Sponsorointihakemukset käsittelee sponsorointitiimi. Seinäjoen Energia voi harkintansa mukaan pidättäytyä kokonaan tuen antamisesta.
Lakiluonnos takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä on parhaillaan lausuntokierroksella, ja siihen voi vielä tulla muutoksia. Tämä hyvitys ei vaadi asiakkailtamme toimenpiteitä lain tullessa voimaan. Sähkönmyyjät hyvittävät summan automaattisesti viranomaisohjeiden mukaisesti. Kerromme kyseisestä tukimuodosta tarkemmin, kun sähköhyvityksestä on päätetty valtakunnan tasolla.
Lisätietoa tällä hetkellä voimassa olevista valtion tukitoimista kotitalouksien sähkölaskuihin löydät verkkosivujemme tietopaketista. Kyseisessä tietopaketissa on kerrottu sähkön arvonlisäveron tilapäisestä alentamisesta, verotuksen sähkövähennyksestä sekä Kelan väliaikaisesta sähkötuesta.
Sähkön käytössä on Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uskin mukaan se harmi, että yhtä helppoa tapaa säästöihin ei välttämättä ole.
– Toimenpiteet muuttuvat arjen rutiinien myötä silti helpoiksi, Suur-Uski vakuuttaa.
Esimerkiksi kaikki laitteet, jotka eivät ole käytössä, on hyvä sammuttaa, ja kylmälaitteiden lämpötilat on syytä mitata itse luottamatta laitteiden näyttöihin.
Vinkkejä ja apua sähkönsäästöön saa muun muassa Motivan kuluttajaneuvontapalvelusta, varmimmin sähköisesti.
– Jokaisessa maakunnassa on lisäksi oma alueellinen neuvoja, joihin voi ottaa yhteyttä, Suur-Uski sanoo.
Myös astettaalemmas.fi-verkkosivuilta löytyy runsaasti energiansäästövinkkejä. Valtakunnallinen Astetta alemmaksi -kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia tekemään nopeita ja konkreettisia energiansäästötoimia.
Kulutuksen ajankohdalla on merkitystä
Erityisen tärkeänä Suur-Uski pitää sähkön kulutuksen ajallista siirtämistä. Kulutuksen huiput ovat arkipäivinä, yleensä aamuisin noin kello 8-9 sekä iltapäivällä kello 17-18.
– Pesukonetta ei kannata välttämättä laittaa päälle heti töistä tullessa. Astianpesukoneenkin voi käynnistää vasta myöhemmin illalla.
Auton lämmityksen ajallinen siirtäminen voi Suur-Uskin mukaan olla jo hankalampi järjestää.
– Periaatteena voi pitää ajatusta: Kaikki mitä voit tehdä viikonloppuna, tee viikonloppuna.
Suur-Uski itse on jo työn puolesta kokeillut vuosikymmenien aikana muun muassa sähkön kulutuksen siirtämistä ja aikoo talvella olla tarkka myös huonelämpötilan suhteen.
– Ilmanvaihdossa otan uudelleen käyttöön viikkokellon eli laitteen poissaoloasento on päällä, kun kotona ei olla.
Suur-Uski korostaa, että säästötoimia tarvitaan juuri nyt ja läpi koko lämmityskauden.
Artikkeli on julkaistu Virtaa-lehden numerossa 2/2022. Tutustu lehteen täällä.
Seinäjoen Energian tukkulämmöntuotantolaitosten liiketoimintakauppa Seinäjoen Voima Oy:lle on saatu päätökseen, ja se tulee voimaan 31.12.2022. Seinäjoen Voima on EPV Energian sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö.
Nyt toteutettava liiketoimintakauppa syventää Seinäjoen Energian ja EPV Energian välistä ja 70 vuotta kestänyttä yhteistyötä entisestään. Seinäjoen Energia on EPV Energian toiseksi suurin omistaja. Järjestelyn avulla voidaan hyödyntää entistä laajemmin Seinäjoen Energian ja EPV Energian osaamista. Yhteistyön, kehittämisen ja investointien näkökulmasta liiketoimintakauppa mahdollistaa niin ikään laajemmat kehitysresurssit. Lisäksi järjestely tuo hyötyjä niin päästöttömän energiantuotannon kuin kustannustenkin näkökulmasta.
”Liiketoimintakaupan tavoitteena on tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisimman järkevällä tavalla sekä pienentää taloudellisia riskejä. Tulevaisuudessa sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan entistä enemmän yhteistuotantona, ja lämpöä myös varastoidaan. Yhteistuotanto vähentää päästöjä ja polttoainekustannuksia sekä mahdollistaa siirtymän vihreään päästöttömään energiatuotantoon ja kohtuuhintaisen kaukolämmön. Myös polttoainehankintojen keskittäminen yhdelle toimijalle mahdollistaa edullisemmat polttoainekustannukset”, kertoo Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä.
Liiketoimintakaupassa Seinäjoen Voiman omistukseen siirtyvät Seinäjoen Energian uusi Kapernaumin kaukolämpökattila, Hanneksenrinteen pellettikattilat, Kapernaumin turpeella ja biomassalla toimiva kaukolämpökattila sekä öljykäyttöinen huippukapasiteetti. Liiketoimintakaupassa ei siirry henkilöstöä.
Energiantuotanto päästöttömäksi 2020-luvulla
Seinäjoen Energian strategisena tavoitteena on, että sen energiantuotanto muutetaan päästöttömäksi 2020-luvun aikana. Seinäjoella on tehty monia suuria investointeja tavoitteen saavuttamiseksi.
Syksyllä 2022 alueella otettiin käyttöön uusi kaukolämpöakku sekä sähkökattila. Nämä uudet ratkaisut tuovat joustoa energiajärjestelmään ja tukevat strategiaa päästöttömästä energiantuotannosta. Lisäksi lämmöntuotannon yhdistelmä tukee tulevaisuuden energiajärjestelmän tarpeita, jossa yhdistetään eri teollisuusaloja sekä tuotetaan sähköä ja lämpöä yhteistuotantona.
Vesi, elämän edellytys, jota ilman kukaan ei voisi elää. Seinäjoki ei kuulu maamme vanhimpien kaupunkien joukkoon, mutta järjestäytynyt vesihuolto on ehtinyt jo 100 vuoden ikään. Juhlavuotta on vietetty vuoden 2022 aikana. Seinäjoen Veden 100 vuoden kunniaksi on ilmestynyt myös Seinäjoen Vesi 100 vuotta -niminen historiateos, jonka dosentit Riikka ja Petri Juuti sekä dosentti Tapio Katko ovat kirjoittaneet.
Seinäjoen Veden syntyhistoria sijoittuu 1920-luvun alkuun, yhteiseen tarpeeseen ja yhteistyön tuloksena perustettuun ensimmäiseen vesiyhtiöön vuonna 1922. Pienestä 5 000 asukkaan kunnasta, jolla oli kova tarve vesihuollolle, on tultu jatkuvasti laajenevaan, juuri juhlavuonna 65 000 asukkaan rajan ylittäneeseen kasvukeskukseen.
Toiminta-alueet ovat kuntaliitosten myötä muuttuneet nopeasti, volyymit ovat kasvaneet ja vesihuoltoa on organisoitu monin eri tavoin pitkin historiaa. Kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut, sillä vesihuoltoinfra on edelleen pääosin näkymättömissä maan alla ja toiminnan tavoite on edelleen sama: pyrkimys tarjota laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltoa asiakkaillemme.
Merkkipaaluja 100 vuoden varrelta
2022 Seinäjoen vesi täyttää 100 vuotta 2017 Jouppilanvuoren vesilaitoksen saneeraus ja automatisointi aloitetaan. Jouppilanvuoren vesilaitoksen saneeraustyöt saatiin pääosin valmiiksi vuonna 2018 2015 Seinäjoen Vesi Oy sulautetaan Seinäjoen Energia yhtiöön. Liiketoiminta jatkuu aputoiminimellä Seinäjoen Vesi 2011 Seinäjoen Vesi yhtiöitetään Seinäjoen Energia Oy:n tytäryhtiöksi. Jäteveden puhdistamon tertiäärikäsittelylaitos valmistuu 2009 Kuntaliitos Ylistaron ja Nurmon kanssa 2005 Kuntaliitos Peräseinäjoen kunnan kanssa. Seinäjoen ja Peräseinäjoen väliset yhdysvesi- ja viemärijohdot valmistuvat 1994 Kyrönjokilaakson Vesi (nyk. Lakeuden Vesi Oy) aloittaa vedensyötön Seinäjoen kaupungin verkostoon 1975 Jätevedenpuhdistamolla alkaa koko taajaman jätevesien puhdistus 1974 Nimeksi Seinäjoen kaupungin vesi-ja viemärilaitos 1960 Kauppalan ja maalaiskunnan yhdistyessä nimeksi Seinäjoen kaupungin vesilaitos 1957 Seinäjoen kauppalan vesilaitos. Maalaiskuntaan perustetaan Seinäjoen Vesihuolto Oy 1931 Vedenpuhdistuslaitos, 240m3 suuruinen vesitorni ja 150mm Mallesmann vesijohtoputki lääninsairaalaan valmistuu. Ensimmäinen viemäri rakennetaan Koulukadun, Keskuskadun, Kalevankadun ja Vapaudentien varrelle rakennettuihin taloihin 1924 Puisten vesijohtoputkin laskeminen maaperään aloitetaan Törnävältä Itikanmäelle 1922 Seinäjoen Vesijohto-osakeyhtiö perustetaan
Uusi Kapernaumin lämpölaitos sekä jo käytössä olevat laitokset tuottavat lähes kaiken Seinäjoen tarvitsemasta lämmitysenergiasta.
Seinäjoen Energian verkkopäällikkö Pasi Palomäki näyttää samaan aikaan väsyneeltä ja tyytyväiseltä. Takana on Kapernaumin uuden lämpölaitoksen onnistunut rakennusprojekti, joka vietiin maaliin suunnitellusti aikataulussaan ja budjetissaan.
Valmetin yhtiölle toimittaman ja lähes 60 megawattia lämpöä tuottavan kattilalaitoksen rakennustyöt alkoivat syksyllä 2021, ja sen koekäyttö käynnistyi kesällä 2022. Marraskuussa 2022 Valmet luovutti laitoksen Seinäjoen Energialle tuotannolliseen käyttöön.
– Uusi kattila tuottaa Kapernaumin vanhaan biokattilaan verrattuna noin neljä kertaa enemmän energiaa, Palomäki kertoo.
Kapernaumin vanha, polttoaineteholtaan 20 megawatin kattila jää yhä käyttöön. Kattilaan tehtyjen muutosten avulla sielläkin voidaan käyttää pelkästään puupolttoaineita jatkossa.
– Vaikka se on periaatteessa arvioidun käyttötiensä päässä, toimii se edelleen aivan loistavasti. Kattila on tarkastettu ja jatkaa lämmön tuotantoa uuden rinnalla.
Kapernaumin kattiloiden lisäksi ajetaan Hanneksenrinteen pellettilaitosta, jos siihen on tarvetta. Sen lisäksi energiaa saadaan talteen hukkalämpökohteista. Pakastehallista ja vastaavista kohteista pystytään ottamaan lämpöpumppujen tuottama lämpö verkkoon ja sitä kautta käyttöön.
– Aiemmin suurin osa Seinäjoen kaukolämmöstä on tullut Sevon voimalaitokselta, joka on tuottanut sen valtaosin turpeella. Vielä tällä hetkellä myös Sevo tuottaa lämpöä merkittävästi sähköntuotannon sivutuotteena.
Seinäjoen kantakaupungin ja Nurmon taajaman asukkaista arviolta 80–90 prosenttia on kaukolämmön piirissä.
Täydellinen ajoitus
Seinäjoen Energian investointipäätös osui lopulta lähes täydellisesti oikeaan hetkeen.
– Kaikki tietävät, että rakentamiskustannukset ovat nousseet valtavasti viime aikoina. Tämänkin laitoksen hinta olisi noussut melkoisesti, jos sitä alettaisiin nyt tekemään. Olisiko edes saatu tarjouksia tässä markkinatilanteessa, kun kaikista komponenteista on pulaa, Palomäki pohtii.
Uuden polttokattilan etuna on, että se tuottaa lämpöä myös märästä biomassasta.
– Jopa 65 prosenttisen kosteaa materiaalia voidaan polttaa.
Polttoaineesta napataan talteen myös savukaasun lämpö. Siitä saadaan lisäenergiaa 15 megawattia, joka muuten katoaisi taivaalle.
Biolämpökattila käyttää polttoaineena puupohjaisia massoja ja tarvittaessa turvetta. Polttoainetta hankitaan lähialueelta.
– Meillä olisi tässä lähellä paljon turvetta polttoaineena, mutta päästöoikeudet ovat tehneet sen käytön kalliiksi. Lisäksi tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Verkkopäällikkö Pasi Palomäki kurkistaa lasin läpi palamista kattilan kyljessä olevasta luukusta.
Jatkumoa vuosikymmenten kaukolämmön tuotannolle
Kapernaumissa on tuotettu kaukolämpöä jo 40 vuotta, sillä vanha lämpölaitos valmistui vuonna 1982.
Uusi laitos pystyy polttamaan raaka-ainetta paljon enemmän, mikä näkyy myös lisääntyneenä rekkaliikenteenä.
– Täydellä teholla poltettaessa täällä tarvitaan 15 rekkaa päivässä. Siiloihin mahtuu 1 500 kuutiota per siilo. Keskimäärin rekkoja käy seitsemän vuorokaudessa.
Raaka-ainetta ei varastoida pitkiä aikoja laitoksen vieressä olevalla kentällä, vaan sitä hankitaan tasaisesti.
Lämpökeskuksen ytimenä on kerrosleijuteknologiaa hyödyntävä kattila.
– Siinä hiekan avulla leijutetaan poltettavaa materiaalia, joka palaa 850 asteessa energiaa tuottaen. Hiekka kuumennetaan ensin 400 asteeseen. Tukipolton avulla nostetaan lämpötila 850 asteeseen. Sinne syötettävä materiaali saadaan syttymään ja se jatkaa palamista hiekan ja palamisen luoman kuumuuden vuoksi.
Lämpötila ei saa nousta myöskään liian korkeaksi.
– Hiekka rupeaa sulamaan kokkareiksi eikä enää leiju.
Artikkeli on julkaistu Virtaa-lehden numerossa 2/2022. Tutustu lehteen täällä.
Seinäjoen Energian joulukuun 2022 sähköinen asiakasuutiskirje on nyt ilmestynyt. Uutiskirjeessä on kerrottu muun muassa varautumisesta sähköpulaan, valtion tukitoimista kotitalouksien sähkölaskuihin sekä jouluisista energiansäästövinkeistä.
Voit lukea uutiskirjeen selaimen kautta klikkaamalla tästä.
Chatin käyttäminen
Jotta pääset käyttämään sivujemme chat-palvelua, tulee sinun ensin hyväksyä tarvittavat evästeet.
Klikkaamalla OK-painiketta pääset hyväksymään evästeet. Sinun tulee hyväksyä vähintään Mieltymykset-luokan evästeet. Tämän jälkeen voit avata chatin.
