Kaukolämpöä uuden biolämpölaitoksen turvin

Uusi Kapernaumin lämpölaitos sekä jo käytössä olevat laitokset tuottavat lähes kaiken Seinäjoen tarvitsemasta lämmitysenergiasta.

Seinäjoen Energian verkkopäällikkö Pasi Palomäki näyttää samaan aikaan väsyneeltä ja tyytyväiseltä. Takana on Kapernaumin uuden lämpölaitoksen onnistunut rakennusprojekti, joka vietiin maaliin suunnitellusti aikataulussaan ja budjetissaan.

Valmetin yhtiölle toimittaman ja lähes 60 megawattia lämpöä tuottavan kattilalaitoksen rakennustyöt alkoivat syksyllä 2021, ja sen koekäyttö käynnistyi kesällä 2022. Marraskuussa 2022 Valmet luovutti laitoksen Seinäjoen Energialle tuotannolliseen käyttöön.

– Uusi kattila tuottaa Kapernaumin vanhaan biokattilaan verrattuna noin neljä kertaa enemmän energiaa, Palomäki kertoo.

Kapernaumin vanha, polttoaineteholtaan 20 megawatin kattila jää yhä käyttöön. Kattilaan tehtyjen muutosten avulla sielläkin voidaan käyttää pelkästään puupolttoaineita jatkossa.

– Vaikka se on periaatteessa arvioidun käyttötiensä päässä, toimii se edelleen aivan loistavasti. Kattila on tarkastettu ja jatkaa lämmön tuotantoa uuden rinnalla.

Kapernaumin kattiloiden lisäksi ajetaan Hanneksenrinteen pellettilaitosta, jos siihen on tarvetta. Sen lisäksi energiaa saadaan talteen hukkalämpökohteista. Pakastehallista ja vastaavista kohteista pystytään ottamaan lämpöpumppujen tuottama lämpö verkkoon ja sitä kautta käyttöön.

– Aiemmin suurin osa Seinäjoen kaukolämmöstä on tullut Sevon voimalaitokselta, joka on tuottanut sen valtaosin turpeella. Vielä tällä hetkellä myös Sevo tuottaa lämpöä merkittävästi sähköntuotannon sivutuotteena.

Seinäjoen kantakaupungin ja Nurmon taajaman asukkaista arviolta 80–90 prosenttia on kaukolämmön piirissä.

Täydellinen ajoitus

Seinäjoen Energian investointipäätös osui lopulta lähes täydellisesti oikeaan hetkeen.

– Kaikki tietävät, että rakentamiskustannukset ovat nousseet valtavasti viime aikoina. Tämänkin laitoksen hinta olisi noussut melkoisesti, jos sitä alettaisiin nyt tekemään. Olisiko edes saatu tarjouksia tässä markkinatilanteessa, kun kaikista komponenteista on pulaa, Palomäki pohtii.

Uuden polttokattilan etuna on, että se tuottaa lämpöä myös märästä biomassasta.

– Jopa 65 prosenttisen kosteaa materiaalia voidaan polttaa.

Polttoaineesta napataan talteen myös savukaasun lämpö. Siitä saadaan lisäenergiaa 15 megawattia, joka muuten katoaisi taivaalle.

Biolämpökattila käyttää polttoaineena puupohjaisia massoja ja tarvittaessa turvetta. Polttoainetta hankitaan lähialueelta.

– Meillä olisi tässä lähellä paljon turvetta polttoaineena, mutta päästöoikeudet ovat tehneet sen käytön kalliiksi. Lisäksi tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Jatkumoa vuosikymmenten kaukolämmön tuotannolle

Kapernaumissa on tuotettu kaukolämpöä jo 40 vuotta, sillä vanha lämpölaitos valmistui vuonna 1982.

Uusi laitos pystyy polttamaan raaka-ainetta paljon enemmän, mikä näkyy myös lisääntyneenä rekkaliikenteenä.

– Täydellä teholla poltettaessa täällä tarvitaan 15 rekkaa päivässä. Siiloihin mahtuu 1 500 kuutiota per siilo. Keskimäärin rekkoja käy seitsemän vuorokaudessa.

Raaka-ainetta ei varastoida pitkiä aikoja laitoksen vieressä olevalla kentällä, vaan sitä hankitaan tasaisesti.

Lämpökeskuksen ytimenä on kerrosleijuteknologiaa hyödyntävä kattila.

– Siinä hiekan avulla leijutetaan poltettavaa materiaalia, joka palaa 850 asteessa energiaa tuottaen. Hiekka kuumennetaan ensin 400 asteeseen. Tukipolton avulla nostetaan lämpötila 850 asteeseen. Sinne syötettävä materiaali saadaan syttymään ja se jatkaa palamista hiekan ja palamisen luoman kuumuuden vuoksi.

Lämpötila ei saa nousta myöskään liian korkeaksi.

– Hiekka rupeaa sulamaan kokkareiksi eikä enää leiju.

Artikkeli on julkaistu Virtaa-lehden numerossa 2/2022. Tutustu lehteen täällä.