Louhittava fosfori on loppumassa maapallolta. Elämän kiertokululle elintärkeää mineraalia otetaan Seinäjoella talteen jätevedestä.
Jos Seinäjoen Energian Fotajäve-hanke etenee suunnitelmien mukaisesti, pian Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla saadaan lastata rekkoihin fosforisakkaa. Jätevedestä eroteltu fosfori on materiaalia kierrätyslannoitevalmistajien tarpeisiin. Fosfori saadaan jalostettua esimerkiksi peltolannoitteeksi, takaisin ravintoketjun kiertokulkuun.
Jätevedenpuhdistuslaitoksen käyttöpäällikkö Juha Korpi selostaa jäteveden puhdistusprosessia Seinäjoella:
“Jätevesi kulkee ensin normaalin puhdistusprosessin, hiekkasuodatuksen, selkeytys- ja ilmastusaltaiden läpi. Prosessin loppupäässä veden fosfaattifosfori saostetaan rautakemikaalilla rautafosforisakaksi. Sakka kerätään erilliseen sakka-astiaan ja kuivataan kuljetettavaan olomuotoon.”
Muutos aikaisempaan on siinä, että puhdistusprosessissa syntyvää fosforilietettä ei jatkossa kuljeteta muiden lietteiden mukana jatkokäsittelyyn biokaasulaitokselle.
“Näin fosfori saadaan moninkertaisesti väkevämpänä edelleen hyötykäyttöön.”
Eläin- ja ihmisperäiset virrat hyödynnettävä
Fosforin talteenotto jätevesistä on globaalisti merkittävä asia. Fosfori on hupeneva, uusiutumaton luonnonvara, jonka arvellaan loppuvan maailmasta jopa vain kymmenien vuosien kuluessa. Nykyaikaiselle elintarviketuotannolle fosforilannoitteet ovat välttämättömiä. Siksi on tärkeää saada olemassa oleva fosfori kiertoon.
Suurin osa Suomen biomassojen fosforista on kotieläinten lannassa, mutta kotitalouksista ja teollisuudesta peräisin olevat puhdistamolietteet tulevat hyvänä kakkosena.
Seinäjoen jätevedenpuhdistamo puhdistaa vuosittain 100 000 ihmisen jätevedet ja on koko maan 12. suurin puhdistamo. Laskelma on koostettu ottaen huomioon asukasmäärä ja teollisuus.
Ihmisperäisten jätevesien hyödyntäminen lannoitteena on ollut melko vaikeaa niiden sisältämien haitta-aineiden vuoksi. Jätevedessä on raskasmetalleja, mikromuoveja ja haitallisia orgaanisia aineita. Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla näiden haitta-aineiden pitoisuuksia tutkitaan jatkuvasti.
Uuden prosessin myötä mikromuoveja ja orgaanisia haitta-aineita jää lietteeseen enää kymmenesosa tavalliseen puhdistamolietteeseen verrattuna.
Avuksi maataloussektorille
Fosforin kierrätyksen vaikutukset ulottuvat tietenkin myös talouteen.
“Mitä korkeammalle lannoitteiden hinnat nousevat, sitä tärkeämpää on kehittää kierrätyslannoitteita”, Juha Korpi pohtii maatalouden kustannuspaineita.
Korpi huomauttaa, että jätevedenpuhdistamolla talteen otettu fosforisakka ei ole valmis lannoite, vaan raaka-aine lannoitevalmistajille markkinoitavaksi. Tuotantokapasiteetti olisi noin 1500 tonnia fosforilannoitteen raaka-ainetta vuodessa.
Ympäristöministeriö tukee ravinteiden kierrätykseen tähtääviä hankkeita. Fotajäve on saanut reilun 500 000 euron tuen. Kaikkiaan hankkeen kustannukset kipuavat puoleentoista miljoonaan. Prosessia varten on rakennettu puhdistamolle lisäosa ja hankittu muun muassa jätevesilietettä kuivaava linko.
Fotajäve-hanke on kesän tullen loppusuoralla. Näyte-eriä fosfaattisakasta on jo saatu tuotettua.
Katso video fosforin talteenottolaitokselta:
Tämä artikkeli on julkaistu Virtaa-lehden numerossa 1/2023. Tutustu lehteen.
