Lämmintä jätevettä voi hyödyntää kaukolämmöntuotannossa, ja samalla säästetään ympäristöä. Seinäjoen Energia saa jätevedestä lämpöenergiaa syksystä 2025 alkaen.
Kolmasosa kotitalouksista syntyvästä jätevedestä on lämmintä käyttövettä (Motiva, 2019). Lämpimän veden sisältämää energiaa valuu siis viemäriin. Pian tuota lämpöä voidaan hyödyntää, kun Seinäjoen Energian jätevedenpuhdistamolla aletaan tuottaa jätevedestä lämpöä kaukolämpöverkkoon.
“Menetelmän tekninen ydin on sama kuin lämpöpumpuissa. Lämpöpumppu siirtää lämpöä jätevedestä kaukolämpöverkkoon. Jätevesi on hyvä lämmönlähde, koska se on jo valmiiksi lämmintä, noin 14-asteista”, Seinäjoen Energian lämpöliiketoiminnan johtaja Mikko Mursula sanoo.
Lämmönlähteenä ei käytetä jätevettä sellaisenaan, vaan se puhdistetaan ensin.
“Puhdistusprosessi ja siihen liittyvä ilmastus on sellainen kokonaisuus, että siinä syntyy hieman lämpöä. Puhdistettu vesi on aina lämmintä. Tällä hetkellä se päästetään jokeen, mutta jatkossa lämpö saadaan hyödynnettyä”, Seinäjoen jätevedenpuhdistuslaitoksen käyttöpäällikkö Juha Korpi selvittää.
Prosessi hoidetaan siis Korven ”tontilla” Seinäjoen Puhdistamonkadulla. Uudistus vaatii jonkin verran lisärakentamista, mutta kaikki mahtuu puhdistamon ja viereisen lämpökeskuksen alueelle. Puhdistetulle vedelle rakennetaan 1 000 kuution allas. Lisäksi tulee muuntajat ja muutama sata metri putkistoa, joka vie veden lämpöpumpulle.
Toteutus tapahtuu konttiratkaisuna, jonka moduuli on noin 12 X 15 m suuruinen.
“Tämä on sijainniltaan hyvä paikka, kun kaikki tarvittava on lähellä: vedenpuhdistamo, iso kaukolämpöputki ja -laitos sekä sähköt”, Mursula tuumii.
Tuotannon pyörittäminen tuo jonkin verran lisätyötä puhdistamon alueelle. Jätevesi, puhdistettunakin, likaa lämmönsiirtopintoja, minkä vuoksi huoltotoimia eli puhdistamista tarvitaan. Likaantuminen heikentää pintojen lämmönsiirtotehoa. Puhdistus toteutetaan automaattisella vastavirtahuuhtelulla ja tarvittaessa mekaanisella pesulla.
“Puhdistamonkatu on sijainniltaan hyvä paikka, kun kaikki tarvittava on lähellä: vedenpuhdistamo, iso kaukolämpöputki ja -laitos sekä sähköt”, lämpöliiketoiminnan johtaja Mikko Mursula sanoo.
Hiilineutraalius tähtäimessä
Lämmön talteenotto jätevedestä on ollut Seinäjoen Energian tavoitteissa jo useamman vuoden.
“Nyt olosuhteet ovat sille suotuisat, kun kaikenlainen polttaminen alkaa olla kallista lainsäädännön ja päästökaupan vuoksi. Tämä sopii tietenkin myös hyvin hiilineutraaliustavoitteisiimme”, Mikko Mursula sanoo.
“Prosessi vaatii tietenkin sähköä, kuten kaikki lämpöpumput, mutta esimerkiksi tuulivoiman yleistyttyä sähkön hinta on usein matala, jolloin tämä on kannattavaa”, Juha Korpi lisää.
Molemmat miehet pitävät uudistusta positiivisena monin tavoin. Tasainen polttoaineen eli jäteveden saanti tuovat vakautta tuotantoon ja samalla säästetään ympäristöä. Hajautettu energiantuotanto on nykypäivää huoltovarmuuttakin ajatellen.
EU:n tukema hanke
Kun lämmön talteenotto jätevedestä loppusyksystä 2025 realisoituu, tietää se merkittävää osuutta Seinäjoen Energian myymästä kaukolämmöstä. Tavoitteena on 8 % osuus koko myydystä tuotannosta, eli jätevedellä lämmitettäisiin noin 2 000 omakotitaloa vuodessa.
Hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Työ- ja elinkeinoministeriön kautta Euroopan Unionilta. Tuen avulla edistetään vihreää siirtymää unionin alueella. Tuki kattaa 25 % kustannuksista. Kokonaiskustannus investoinnille on noin 4 miljoonaa euroa.
Investointi on Seinäjoen Energian tuhannen kuution allasta lukuun ottamatta Seinäjoen Voiman, jonka omistaja EPV Energia puolestaan on osin Seinäjoen Energian omistama. Seinäjoen Energia sitten ostaa jätevedellä tuotetun lämmön Seinäjoen Voimalta, joka vastaa Seinäjoen kaukolämmön tuotannosta.
Kaukolämpöä ja -kylmääkin
Mikko Mursula sanoo, että lämmöntuotannon lisäksi hankkeesta saataneen jatkohyötyä myös kaukokylmän tuotannossa. Prosessissa syntyy kylmää, jolle lienee kysyntää jätevedenpuhdistamon läheisyydessä, Seinäjoen keskusta alueen kiinteistöillä.
“Toteutuessaan tälle investoinnille tulisi hintaa pari miljoonaa euroa, mutta uskon, että se olisi kannattavaa. Prosessista saatavan lämmön hyödyntäminen kaukojäähdytyksessä on sekä erittäin edullinen että ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.”
Artikkeli on julkaistu Virtaa-asiakaslehden numerossa 1/2024. Tutustu lehteen tästä.
Tärkeä osa yhteiskunnan huoltovarmuutta on, että myös kotitaloudet varautuvat häiriöihin. Sähkökatko voi yllättää milloin tahansa vaikkapa teknisen vian tai luonnonilmiöiden vuoksi.
“Kun olet varautunut sähkökatkoihin, olet varautunut moniin eri häiriötilanteisiin. Viranomaissuositus on, että kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta”, Seiverkkojen kehityspäällikkö Marja Lotta Syrjälä sanoo.
Katso vinkit sähkökatkoihin varautumiseen.
Mitä kotoa tulisi löytyä?
Puhtaat ja kannelliset vesiastiat
Juomavettä kaksi litraa / asukas
Helposti valmistettavaa ja säilyvää ruokaa
Paristoradio
Paristokäyttöinen tasku- tai otsalamppu
Varaparistoja
Varavirtalähde puhelimen lataamista varten
Kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
Takka, retkikeitin tai grilli, tulitikut
Käsisammutin, sammutuspeite
Käteistä rahaa
Yhteistä tekemistä, johon ei tarvita sähköä
Sähkökatkon aikana
Käännä kodinkoneet pois päältä katkon alettua. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta ja kahvinkeittimestä.
Vältä kylmälaitteiden ovien avaamista.
Sulje ikkunat ja pidä ulko-ovi kiinni, ettei lämpö karkaa.
Vettä saattaa tulla hanasta. Sitä saa juoda ja käyttää, mutta vältä veden laskemista viemäriin viemäriverkoston tulvimisriskin vuoksi. Suositeltavaa on asettaa hanan alle vati, johon valuva vesi kerääntyy. Vältä runsasta vedenkäyttöä (esim. suihku, kylpy, tiskaaminen ja wc).
Vältä vessan vetämistä. Jos joudut käyttämään vessaa, vedä se vasta, kun sähköt ovat palautuneet.
Käytä vain kylmää vettä. Kaukolämpökiinteistöissä lämmin vesi voi olla katkon aikana polttavan kuumaa.
Valmista ruokaa retkikeittimen, grillin tai tulisijan avulla. Varaa alkusammutusvälineet lähelle.
Talvella ruoka säilyy paremmin ulkona kylmälaukussa tai sanomalehdillä vuoratussa laatikossa.
Tulisijoja lukuun ottamatta kaikessa lämmittämisessä tarvitaan sähköä. Pue lämpimät ja hengittävät vaatteet. Syö hyvin ja lepää riittävästi.
Jos kodin lämpötila laskee alle +15 asteeseen, yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä ja tuki raot vedolta. Tuo lattialle lisää mattoja.
Talvella pitkän sähkökatkon aikana vesimittari ja -putket voivat jäätyä tilassa, jossa lämpötila laskee liian alas. Paras keino estää jäätyminen on käyttää lisäeristettä ja pitää tila suljettuna katkon aikana. Varmista sähkökatkon jälkeen, että vesimittaritilan lämmitys toimii.
WC-pönttöön voi asentaa roskapussin, johon tarpeet tehdään. Laita kuivikkeeksi vessapaperia tai sanomalehtisilppua. Käytetty pussi lajitellaan sekajätteeseen.
Sähkökatkon jälkeen
Tarkista, että liesi ja muut sähkölaitteet ovat pois päältä.
Voimakkaat painevaihtelut voivat irrottaa sakkaa vesijohdoista, mikä näkyy veden sameutumana. Vesi kirkastuu juoksuttamalla.
Tarkista teknisten tilojen lämpötila, lämmitysjärjestelmä ja sen toimivuus aina sähkökatkojen jälkeen.
Seinäjoen Energian suosittu seinäkalenteri vuodelle 2025 on ilmestynyt ja jaettu kotitalouksiin viikolla 49.
Kalenterit on jaettu osoitteettomina Seinäjoella kantakaupungin alueella, Nurmossa, Ylistarossa sekä Peräseinäjoella. Kalenteria ei jaeta, jos postilaatikossa on ilmaisjakelu- tai mainoskielto. Kalentereita on lisäksi saatavilla Seinäjoen Energian asiakaspalvelupisteeltä (Varastotie 5, 60100 Seinäjoki) arkisin kello 9-15.
Tämän vuoden kalenterin teemana on näkymiä läheltä ja kaukaa. Kalenterit kuvista on vastannut paikalliset valokuvaajat Lassi Lähteenmaa, Melina Sivunen, Matti Hautalahti ja Jenna Koivisto.
Seinäjoen Energialla maksuliikenteenhoitajana työskentelevä Virpi Herrala sanoo työyhteisönsä olevan parasta A-laatua.
Wattiväki on Seinäjoen Energian henkilöstökerho. Kerhon ohjaksia pitelevä Virpi Herralan mukaan yhteiset vapaa-ajan riennot tuovat positiivisia vaikutuksia myös työpäiviin.
”Kyllä sen huomaa, että työn ulkopuolella tutustuminen näkyy myös töissä. Kun tuntee paremmin, se lisää luottamusta ja muutenkin on matalampi kynnys käytäväkeskusteluihin.”
Wattiväki toteuttaa erilaisia retkiä ja aktiviteetteja. On teatterireissuja, pitsaperjantaita ja avantouintia.
”Vapaa-ajan toiminta ei tietenkään kiinnosta kaikkia, mutta minä tykkään”, hän sanoo.
Kasvotusten asiointi on Virpille tärkeää, minkä vuoksi hän tekee kolme lähipäivää viikossa mielellään.
”Työasiat onnistuu mainiosti Teams-yhteydellä, mutta ei se korvaa oikeita kohtaamisia ja kahvipöytäkeskusteluita. Meillä on usein kovastikin asiaa television realityohjelmista”, Virpi kertoo pilke silmäkulmassaan.
Töihin on aina kiva tulla, sillä työyhteisössä on niin hyvä henki.
”Ajattelen, että minulla on työkavereiden sijaan työystäviä. Täällä on mahtavaa porukkaa, eikä mitään tosikkomeininkiä.”
Virpin työnkuvaan kuuluu maksuliikenteeseen ja talouteen liittyviä tehtäviä. Lisäksi hän luotsaa Seinäjoen Energian henkilöstökerho Wattiväkeä, joka järjestää henkilöstölle erilaisia aktiviteetteja ja tyhy-toimintaa.
Kaikki lähti työharjoittelusta
Virpi on tullut taloon jo vuonna 1998, silloin työvoimakurssin harjoitteluun reilun kuukauden ajaksi.
”Kun asiakaspalveluharjoittelu päättyi, ajattelin että se oli sitten siinä, mutta kohta minulle soitettiin, tulisinko töihin tekemään asiakkaiden sähkösopimuksia. Siitä se sitten lähti.”
Virpi on kouluttautunut yo-merkonomiksi. Lisäksi hän on opiskellut omaehtoisesti lisää esimerkiksi laskentatointa ja kirjanpitoa. Vuodesta 2007 saakka hän on työskennellyt Seinäjoen Energian talousosastolla osana kahdeksan hengen tiimiä.
”Koulutuksesta on apua, mutta suurin osa töistä on opeteltu töissä. Koko ajan saa opetella uutta, kun ala muuttuu ja tulee uusia järjestelmiä. Meillä tiimin jäsenillä on omat vastuut, mutta osaamme tarvittaessa myös tuurata toisiamme.”
Virpin työpäivät ovat useimmiten melko ennustettavia ja ”tasalaatuisia”. Aamulla hän hoitelee maksuliikenteen asioita ja iltapäivällä jotakin muuta talousosaston vastuulleen kuuluvia tehtäviä. Kiireisimpiä aikoja ovat yrityksen tilinpäätösaika ja välitilinpäätökset.
”Pystyn kuitenkin aika hyvin ennakoimaan työpäivieni kulun.”
Seinäjoen Energian työntekijät eli arjen kannattelijat kertovat, kuinka he ovat mukana elämäsi hetkissä työnsä kautta. Palveluidemme takana on joukko huippuammattilaisia, joiden työnä on varmistaa, että sinä saat hyvinvoinnin perusedellytyksiä eli sähköä, lämpöä ja vettä laadukkaasti ja luotettavasti vuoden jokaisena päivänä.
Ennen paukkupakkasten saapumista on hyvä varmistaa, että kiinteistön vesimittari ja -putket on suojattu jäätymiseltä.
Jäätyessään vesi laajenee, jolloin vesimittari saattaa rikkoutua ja aiheuttaa pahimmillaan vesivahingon. Mittarin suojaaminen jäätymiseltä on kiinteistön omistajan vastuulla, ja rikkoutuneen mittarin vaihtamisesta laskutetaan asiakasta. Ikävien ongelmien välttämiseksi onkin hyvä tehdä ennakoivat toimet jäätymisten välttämiseksi.
Vesimittaritilan lämpötilan tulee olla aina lattianrajassakin vähintään +5 astetta. On hyvä huomioida, että lattianrajassa voi olla kylmempää kuin metrin korkeudessa.
Sulje ilmanvaihtoluukut mittarin läheltä, jos se on korvausilman tarve huomioiden mahdollista. Mittaritilan ovet ja ikkunat on hyvä pitää eristettynä ja suljettuna. Voit eristää mittarin kylmältä myös paksulla peitolla tai matolla.
Mistä sitten tunnistaa jäätyneen vesimittarin? Merkkejä jäätyneestä vesimittarista ovat esimerkiksi se, että vettä ei tule, vesimittari vuotaa reilusti tai vesimittarin lasi tai kansirengas on haljennut.
Jäätynyttä vesimittaria ei saa itse sulattaa. Jos mahdollista, katkaise vesi mittarin etuventtiilistä tai tarvittaessa tilaa tontti-tai katuventtiilin sulku Seinäjoen Energian vesihuollosta. Rikkoutuneen vesimittarin vaihto tulee aina tilata Seinäjoen Energian vesihuollolta.
Veden juoksutus auttaa pitämään putket sulana
Jos putket ovat vaarassa jäätyä, voit pitää ne helpoiten sulana pienellä juoksutuksella tai jättämällä hanan tiputtamaan.
Jos kiinteistön sisällä oleva vesijohto pääsee kaikesta huolimatta jäätymään, tilaa yksityinen LVI-liike tekemään sulatustyö. Älä lämmitä jäätyneitä putkia kuumailmapuhaltimella tai muulla laitteella, joka voi sulattaa vesijohdon tai aiheuttaa vahinkoa kiinteistön laitteille.
Runkovesijohdon jäätyessä yleensä myös naapurusto on ilman vettä. Tällöin jäätymisestä tulee ilmoittaa Seinäjoen Energian vesihuollon vikailmoitusnumeroon.
Yhteystiedot
Veden työtilaukset: puh. 020 7601 223 (klo 8-15)
Veden vikailmoitusnumero: puh. 020 7601 222 (24 h)
Lapuan Heininevalle rakentuva aurinkopuisto on Suomen suurimpia ja tehokkaimpia. Aurinkosähkö on päästötöntä ja siksi puhtaammalle tulevaisuudellemme tärkeää.
Kahvipöytäkeskusteluissa voi yhä kuulla, ettei aurinkovoima ole Suomen olosuhteissa toimiva. Eihän täällä edes paista, ja talvikin on pitkä ja pimeä. Epäilyillä voi pyyhkiä pöytää. Lapuan Heininevalle rakennettavan aurinkopuiston projektipäällikkö Marko Takala sanoo, että entisellä turpeenottoalueella on hyvinkin otolliset olosuhteet aurinkosähkön tuotantoon.
“Täällä ei hiekka pöllyä sotkemassa paneeleja eikä yön pimeys kestä 12 tuntia, kuten päiväntasaajalla. Talven kylmyys ja lumen hajasäteily parantavat paneelien hyötysuhdetta. Paneelit täällä ovat myös kaksipuoleisia, eli jonkin verran ne hyödyntävät säteilyä molemmin puolin.”
Vastoin yleistä luuloa paneelit siis tuottavat sähköä myös talvella. Toki aurinkoinen kesäkausi on tehokkainta.
“Paneelit on asennettu 35 asteen kallistuskulmaan, kun yleensä kulma on 30. Tällä tavoin minimoidaan talviaikaista lumikuormaa. Paneelien suunta ja koko alueen perustus on kaikin tavoin tehty optimaaliseksi juuri näihin olosuhteisiin”, EPV Aurinkovoiman toimitusjohtaja Ari Soininen kertoo.
Paneelit on suunnattu tarkoin niin, että ne saisivat auringosta maksimihyödyn. Alueella on myös kääntyvien aurinkopaneelien lohko. Puistossa hyödynnetään myös älyteknologiaa.
“Pystymme ennustamaan sääolosuhteita ja niiden mukaan säätämään tuotantoa, kuten myös energiamarkkinoiden mukaan. Moderni teknologia auttaa tässä”, Soininen sanoo.
Valmistuttuaan aurinkopuiston teho on 85,9 Megawattia. Energiamäärältään tämä vastaa noin 4 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Koska aurinkovoima on sääriippuvaista, tarvitaan talven pimeinä tunteina sen rinnalle myös muita sähkön tuotantomuotoja.
Heininevan aurinkopuistoon tulee 123 000 aurinkopaneelia 85 kilometrin matkalle. Vielä vuonna 2021 Heininevalta nostettiin turvetta. EPV Aurinkovoima toteuttaa aurinkopuistohankkeitaan entisille turvetuotantoalueille, jolloin energiantuotantoa varten ei tarvitse raivata metsää ja luonnontilaisia alueita.
Nevalla työskentelyn konkareita
EPV Aurinkovoima Oy:n aurinkopuiston rakennustyömaa on reilu vuosi ennen hankkeen valmistumista melko futuristinen näky. Turvetuotannosta poistuneelle 140 hehtaarin alueelle on rakennettu betonisia perustuksia yli 85 kilometrin matkalle.
Aurinkopaneeleiden telineitä pystytetään, ja osa paneeleistakin on jo asennettu. Laitostoimittaja Suvic Oy:n asentajat on koulutettu juuri tähän hommaan. Alueella työskentelee myös turveyrittäjiä, esimerkiksi perustusten teossa.
“Meillä on täällä yrittäjiä, jotka ovat tehneet tällä nevalla hommia 30 vuotta. Heillä on paras osaaminen työskennellä juuri täällä ja he tuntevat olosuhteet”, työmaapäällikkö Raimo Wegelius sanoo.
Hanke on silti monin tavoin tarvinnut uusia ideoita ja toimintatapoja. Esimerkiksi perustuspalkkien kantamiseen on turveurakoitsija rakentanut aivan oman koneen. 13 600 perustuspalkin betoni puolestaan on maakunnassa toimivan pienen betoniyrityksen koko vuosituotanto.
Työmaalla uurastaa päivittäin satakunta työntekijää. Kaikkiaan se työllistää 140 henkilöä.
Seinäjoen Energian osuus Heininevan aurinkopuiston kokonaistuotannosta on 7,8 %.
“Aurinkosähkö on osa kokonaisuutta matkalla kohti päästötöntä energiantuotantoa. On tärkeää, että tuotannossa on erilaisia joustavia ratkaisuja. Ilahduttaa nähdä, miten suurella ammattitaidolla ja -ylpeydellä Heininevan puistoa rakennetaan, yhtiön sähköenergiayksikön johtaja Kari Roos sanoo.
EPV Aurinkovoima Oy kehittää Suomeen teollista aurinkovoimaa. Se on osa EPV Energia -konsernia, jonka osakkaana on myös Seinäjoen Energia.
Hyvää maailman vessapäivää (World toilet day), jota vietetään tänään 19.11.2024! vuodesta 2013 alkaen vietetty YK:n kansainvälinen teemapäivä muistuttaa vesihuollon ja saniteettitilojen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Me suomalaiset saamme nauttia päivittäin laadukkaasta ja hyvin toimivasta vesihuollosta. Sen eteen myös Seinäjoen Energian vesihuollon ammattilaiset tekevät työtä vuoden jokaisena päivänä.
Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys maailman mittakaavassa. On hämmästyttävää, että enemmistöllä maailman väestöstä on käytössään kännykkä ja samalla kolmannes maailman ihmisistä elää ilman asianmukaisia sanitaatiotiloja.
Meistä jokainen voi kantaa omassa arjessaan kortensa kekoon toimimalla vastuullisesti ja varmistamalla, ettei viemäriin päädy mitään sinne kuulumatonta. Maailman vessapäivänä onkin hyvä kerrata, mitä sinne pyttyyn ja viemäriin oikein saakaan laittaa?
Sähkömarkkinalain päivittyessä Seinäjoen Energia Oy ottaa käyttöön Energiateollisuus ry:n suosittelemat uudistetut sähkönmyyntiehdot (SME 2024) 1.1.2025 alkaen. Uusissa sähkönmyyntisopimuksissa uudet sähkönmyyntiehdot otetaan käyttöön heti sopimuksia tehtäessä.
Ehtojen päivittyminen ei vaadi asiakkailtamme toimenpiteitä.
Sähkönmyyntiehdot on uusittu yhteistyössä Energiaviraston ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kanssa. Ehtomuutosten perusteena on lainsäädännön muuttuminen, olosuhteiden olennainen muuttuminen, vanhentuneiden sopimus- ja hinnoittelujärjestelyiden uudistaminen ja energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttaminen.
Lisäksi ehtoihin on tehty sellaisia vähäisiä sopimusehtomuutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön.
Asiakasviestintä siirtyy jatkossa sähköisiin kanaviin
Suurimpana muutoksena uudistetuissa ehdoissa on viestinnän painottuminen sähköisiin kanaviin. Uusien sähkönmyyntiehtojen mukaan vahvistusilmoitus, hinnan tai muiden sopimusehtojen muutosilmoitus tai muu ehdoissa mainittu viesti voidaan jatkossa lähettää kirjepostin sijaan sähköisesti.
Teillä on kuitenkin oikeus pyytää ehtoihin ja hinnanmuutoksiin liittyvät tiedotteet veloituksetta paperisena ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@sen.fi, p. 020 335 000).
Saatte jatkossakin asiakirjat perinteisesti paperipostilla, jos teillä ei ole sähköpostiosoitetta tai ette ole ilmoittaneet sitä meille.
