Blogi

Blogikirjoitus on osa ”Tunnetko jo Seiverkot?” – kampanjaa

Suomessa toimii 77 jakeluverkkoyhtiötä. Yksi niistä, Seiverkot Oy, toimii Seinäjoen kantakaupungin alueella. Vaikka Seiverkot Oy:n logo vilahtaa laskun kulmassa, sekä katukuvassa ammattilaistemme ja autojemme myötä, saatamme silti olla vielä vähän toisillemme vieraita. Siksi ajattelin, että avaan tätä ”kantakaupungin timanttia” muutamilla käsitteillä, joita on noussut mieleen tässä vähän yli kolmen vuoden aikana Seinäjoen Energia- konsernin viestintäpäällikön roolissa.

Kasvavan kaupungin arjessa mukana. Seiverkkojen pääliiketoiminta-alue on sähköverkkotoiminta. Se kattaa sähkönjakelun kuuden sähköaseman kautta asiakkaiden liittymille asti, verkon suunnittelun, rakentamisen, kehittämisen, käytön sekä sähköverkon vikojen korjauksen. Seinäjoki on alati kasvava kaupunki ja toimintamme tähtää siihen, että pystymme vastaamaan kasvuun,  valmiutemme kehittyä ja kehittää on huippuluokkaa. Hyvin toimivat jakeluverkot kykenevät välittämään sähkön tehokkaasti aina sinne, missä sitä tarvitaan.

Asiakkaat. Kaiken toiminnan tarkoitus on palvella asiakkaitamme. Päätöksissä ja kehityshankkeissa fokus pidetään pitkälle tulevaisuuteen, mutta aina ihmisen mittaisena, eli asioita mietitään aina asiakaslähtöisesti. Toimitusvarma sähkö helpottaa arjen askareissa. Asiakkaille näymme ehkä eniten käytännössä verkkopalvelumaksulaskun muodossa, jota ennen kutsuttiin sähkönsiirtolaskuksi. Itse asiassa, alensimme verkkopalvelumaksuja 1.7.2021 lähtien. Sujuva asiakaspalvelu on meille kunnia-asia.

Paikallisuus. Paikallisuus on iso toimintaamme määrittävä tekijä, joka luo arvoa, jota ei välttämättä heti tule ajatelleeksi. Joustava ja ketterä toiminta varmistaa nopean palvelun asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. ”Pohojalaaset teköö aina sen, jonka ne lupaa”, voisi kertoa kovinkin työnteon mentaliteetista, sana pidetään ja työt tehdään. Seiverkot Oy on seinäjokelaisten oma sähköverkkoyhtiö, joka on hyvä pitää mielessä.

Ihmiset. Kaiken menestyksen ja suunnitelmallisuuden takana ovat ihmiset. Menneisyyden ihmiset, jotka aikanaan rakensivat Suomeen tasa-arvon nimissä kaikille saavutettavaa sähköverkkoa, sekä tulevaisuuden ihmiset, jotka käyttävät, rakentavat ja kehittävät näitä verkkoja vielä meidänkin jälkeemme. Ennen kaikkea ne ihmiset, ammattilaiset, jotka nyt tekevät sähkön jakelun parissa töitä, sähkötolpan nokassa, maastossa ja koneiden äärellä. Yhteinen huumori, joka tuo työpäiviin naurua ja iloa. Yhteisöllisyys, joka kantaa. Ihmiset ovat ne, jotka muodostavat hengen, yhtiön sydämen, joka elää ja hengittää vuorokauden ympäri.

Tulevaisuus. Energia- ja sähköverkkoyhtiön toiminnassa tämä aspekti säväyttää minua yhä. Siitä, kuinka päätökset kantavat kauemmas kuin seuraavan arkipäivään, jota kauemmas me ruuhkavuosissa elävät emme aina jaksa arjessamme edes ajatella. Käynnissä oleva energiamurros nimittäin vaatii sähköverkoilta paljon.

Varmaa on, että energiamurroksen myötä yhteiskunta sähköistyy lisää ja näin ollen tarvitsee toimitusvarmoja sähköverkkojaan. Sähköverkot ovat kuin valtateitä.  Laadukas sähkönjakelu takaa toimivat yhteydet, että liikenne sujuu säästä riippumatta. Seinäjoen kantakaupungissa on siten erinomaiset ajokelit.

Tunnetko jo Seiverkot? Jollet vielä, niin nyt on aikamme tutustua.

Teija Ahtiainen,

Seinäjoen Energia Oy:n viestintäpäällikkö

Seiverkot Oy on Seinäjoen Energian omistama sähköverkkoyhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja sähköverkosta Seinäjoen kantakaupungin alueella. Seiverkoille kuuluu myös katuvalojen kunnossapito ja rakentaminen koko Seinäjoen alueella.

Ps. Löydät meidät kotisivuiltamme www.seinajoenenergia.fi ja www.seiverkot.fi  Seuraathan jo somekanaviamme?  Seinäjoen Energia löytyy Facebookista, Instagramista, LinkedInistä ja Twitteristä.

Asiakaslehtemme Virtaa 2, 2021 on ilmestynyt.

Energisiä lukuhetkiä!

Voit lukea lehteä oheisesta linkistä   Virtaa 2, 2021 asiakaslehti

Virtaa lehti jaetaan postin jakelun mukana 7.10.21

Syksy saapuu ja illat pimenevät. Mutta minne ilmoittaa, jos havaitsee omassa lähiympäristössään rikkoutuneen tai toimimattoman katuvalon? Seinäjoen kaupungin katuvalojen, liikennevalojen ja niiden ohjauslaitteiden kunnosta, sekä huollosta vastaa Seiverkot Oy.

Huomioithan, että kaupungille suoraan tulleet palautteet eivät välity automaattisesti Seiverkoille.

Katuvaloja koskevat palautteet ja vikailmoitukset käsittelee Seiverkot Oy

Katuvaloja koskevat palautteet ja vikailmoitukset voi jättää Seiverkkojen oman sähköisen palautepalvelun kautta osoitteessa: https://seiverkot.mitello.fi/lighting-fault  ja muuta toimintaa (kaapelinnäyttö, puunkaato, vikailmoitus ja johtokarttatilaus) koskevaa palautetta voi laittaa osoitteessa https://seiverkot.mitello.fi

Kaupunkiympäristöä koskevat palautteet käsittelee Seinäjoen kaupunki

Jos asia koskee sen sijaan kaupunkiympäristöä, kuten mm. katujen kunnossapitoa, joukkoliikennettä, pysäköinninvalvontaa, puistoja sekä asumista ja ympäristöä, palautetta voi jättää kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta osoitteessa http://www.seinajoki.fi/palaute

Seiverkot Oy on vahvasti mukana seinäjokelaisten arjessa – paikallinen on aina kotiinpäin.

Tunnetko jo Seiverkot?

Seiverkot Oy on Seinäjoen Energian omistama sähköverkkoyhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja sähköverkosta Seinäjoen kantakaupungin alueella. Seiverkoille kuuluu myös katuvalojen kunnossapito ja rakentaminen koko Seinäjoen alueella. Vaikka Seiverkot Oy toimii ihan Seinäjoen kaupungin ytimessä ja näkyy kaupunkilaisille monin eri toiminnoin katukuvassa, voi yritys olla silti monelle vielä melko tuntematon.

Seiverkot Oy:n kehityspäällikkö Marja Lotta Syrjälä tunnistaa tämän asian ja heitti idean tunnettavuuskampanjasta – Kun olen kertonut olevani Seiverkoilla töissä, on yleensä vastassa ihmetys, eikä yritystä heti tunnisteta. Heräsi ajatus, että voisimme toki kertoa laaja-alaisesta osaamisestamme ja toiminnastamme enemmän ulospäin, Syrjälä kertoo.

– Haluamme tuoda paikallista ”kantakaupungin timanttia” esiin ja lähemmäksi kaupunkilaisia uudella tavalla. “Tunnetko jo Seiverkot?” kampanjan tavoitteena on ennen kaikkea asiakaslähtöinen ajattelutapa. Meidän ammattilaisemme ovat asiakkaita varten, olemme ketterä ja paikallinen toimija, tuumaa Seinäjoen Energia Oy:n viestintäpäällikkö Teija Ahtiainen kampanjan alkuvaiheessa. Tulette varmasti tuntemaan meidät paremmin seuraavan vuoden aikana, vinkkaavat Syrjälä ja Ahtiainen.

Seuraa kampanjaa kanavillamme #tunnetkojoseiverkot #kantakaupungintimantti #seiverkot

Kiertotalousratkaisut ovat tärkeä osa kaukolämpöalan ilmastotoimia. Kaukolämpöjärjestelmät mahdollistavat myös muiden toimijoiden, kuten kuntien ja teollisuuden, kiertotaloutta, ja ratkaisut syntyvät usein toimialarajat ylittävistä oivalluksista. Niiden avulla materiaali- ja energiakiertoja voidaan optimoida laajemmin kuin vain oman toiminnan puitteissa.

Kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonvarojen säästämisessä on iso aihe, joka on saanut paljon ansaitsemaansa huomiota viime vuosina niin Suomessa kuin maailmallakin. Tehokasta kiertotaloutta voidaan edistää monilla eri tavoilla, ja siksi kiertotaloustoimien mittakaava vaihtelee aina pienistä teoista laajempiin teollisen ja yhteiskunnallisen tason toimiin ja ratkaisuihin.

Kaukolämmön tapauksessa kiertotalous tarkoittaa muun muassa hukkalämpöjen käyttämistä, materiaalien kierrättämistä, pitkäikäisten laitteiden ja laitoksien rakentamista sekä niiden huoltoa ja kunnostusta pitkällä aikavälillä.

Hyvinkään Lämpövoimalla on jo pitkään nojauduttu voimakkaasti kiertotalouden mahdollisuuksiin kaukolämmön tuotannossa. Niistä yksi tärkeimmistä on jätteiden energiahyötykäyttö: Suomessa ei käytännössä enää viedä yhdyskuntajätteitä kaatopaikoille, vaan kierrätyskelvottomat jätejakeet käsitellään termisesti eli poltetaan.

Jätteenpoltossa syntyvä lämpö otetaan puolestaan talteen kaukolämmöksi.

“Jätteenpoltto ja kierrätys eivät ole toistensa vastakohtia eivätkä ne sulje toisiaan pois. Tosiasiassa ne toimivat tehokkaasti yhdessä silloin, kun jätteitä ei ole mahdollista tehokkaasti kierrättää”, kertoo Sami Pesonen, Hyvinkään Lämpövoiman asiakkuus- ja verkostopäällikkö.

Osaa materiaaleista ei voida erotella tai ne eivät sovellu uudelleen käytettäväksi, mutta polttamisesta syntyvä lämpö voidaan ottaa talteen kaukolämmöksi. Vastaavasti kaukolämmön tuotantoon ei tällöin tarvitse käyttää polttoainetta.

“Jätteitä poltettaessa ylimääräinen energia ei häviä taivaan tuuliin, vaan hukkalämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tällaisen hukkalämmön käyttämiselle on lukemattomia hyviä syitä aina luonnonvarojen säästämisestä ja hiilineutraaliudesta merkittäviin kustannussäästöihin”, Pesonen summaa.

Kierrätetyissä putkissa ympäristöystävällistä kaukolämpöä

Myös kaukolämpöverkon laitteistoilla on tärkeä rooli kaukolämpöjärjestelmän kiertotaloudessa.

Muun muassa kaukolämmön käyttöön tarkoitettuja putkijärjestelmiä ja muita osia tarjoavan Logstor Finland Oy:n toiminnan ytimessä on kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Samalla hiilineutraaliuteen pyritään myös tuotteiden tuotantoprosessien kaikissa eri vaiheissa.

“Vihreys tarkoittaa meille sitä, että kierrätysmateriaaleja käytetään aina mahdollisuuksien mukaan ja kierrätys on osana kaikkea toimintaa. Esimerkiksi kaukolämpöputkissa hyödynnetään mahdollisimman paljon hukkamuovia, jota jää yli valmistusprosessin eri vaiheissa”, kertoo Ville Pekkarinen, Logstorin myyntipäällikkö.

“Myös oman tehtaan koneiden hukkalämpöä hyödynnetään tehokkaasti. Tuotantoprosesseissa syntyvä ylimääräinen lämpö ohjataan takaisin prosesseihin sekä kiinteistön lämmitykseen.”

Kiertotaloudesta hyötyvät sekä asiakkaat että ympäristö

Kiertotalouden taustalla vaikuttaa ennen kaikkea oikea asenne. Kun ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kiertotaloudesta ottaa aidosti vastuuta, vihreämpien valintojen tekeminen on mahdollista lukemattomissa eri tilanteissa – ja pienilläkin ratkaisuilla on iso merkitys.

“Kaukolämmön valinnan yksi parhaimmista puolista on se, että lämpöyhtiöt investoivat aktiivisesti hiilineutraaleihin ratkaisuihin asiakkaiden puolesta. Erilaisia vaihtoehtoja etsitään ja suunnitellaan aina pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo Sanna Kytömäki, Hyvinkään Lämpövoiman toimitusjohtaja.

”Yhteistyö asiakkaiden kanssa sekä uusien palveluiden kehittäminen asiakkaille niin energiatehokkuuden kuin kiinteistöjen käytön parantamiseksi ovat avainasemassa. Hinnan pitäminen vakaana on myös tärkeää sen lisäksi, että kaukolämpö tuotetaan hiilineutraalisti ja vastuullisesti.”

Samoihin arvoihin keskittyvä yhteistyö lämpölaitteiden tuottajien kanssa mahdollistaa parhaan kaukolämmön tarjoamisen asiakkaille.

“Kaukolämpöputkethan eivät ulkonäöllisesti ole muuttuneet mihinkään vuosiin, mutta niiden valmistuksen tapoihin voidaan vaikuttaa todella paljon. Kun sekä tuotteet että energiayhtiöiden ratkaisut ovat ekologisia ja vastuullisia, saavat lämpöyhtiöiden asiakkaat parasta vastinetta rahoilleen”, Pekkarinen summaa.

Kauko Lämmön tärpit:

“Kuluttaako jo kuunnella, miten kierrättäminen on kauhean tärkeää? Tottahan se vain on, mutta se ei ehkä ole vielä käynyt mielessä, että kiertotalous on paljon muutakin kuin vain kierrättämistä.

• Kaukolämmössä kiertotalous näkyy lämmöntuotannossa ja -jakelussa, laitteissa sekä palveluissa – eli oikeastaan ihan koko prosessissa.
• Lämpöyhtiöt ovat sitoutuneet alan hiilineutraaliustavoitteisiin, joita kiertotaloustoimet tukevat. Materiaaleja kierrätetään, hukkalämmöt hyödynnetään ja uusia kiertotalousajattelun mukaisia palveluita kehitetään koko ajan. Jopa tuhkatkin kierrätetään maarakennukseen ja lannoitteiksi.
• Kaukolämpökodissa ei tarvitse miettiä lämmityksen kiertotaloutta, vaan lämpöyhtiö optimoi sitä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin mihin me omilla toimillamme voisimme vaikuttaa. Vastuullisella lämmöllä asiakas saa eittämättä parasta vastinetta rahalleen.”

​Onnistunut IT-hanke?

IT-järjestelmän pystyttäminenhän on helppoa. Tilaaja vain määrittelee, mitä haluaa ja valvoo, että toimitus on sen mukainen. Mutta miksi vain kolmasosa it-hankkeista onnistuu? Halusin pohtia dilemmaa yleisellä tasolla, sillä olenhan ollut monessa järjestelmän käyttöönotossa mukanakin eri rooleissa.

Järjestelmähanke mielletään useasti monimutkaisen työkalun hankinnaksi tai rakennusprojektiksi. Kyse on kuitenkin ennen muuta organisaation kehittämisestä ja sen toiminnan muutoksesta. Ei järjestelmähanketta ilman muutosta. Vaikutukset ovat tällöin monimutkaisempia ja näkymättömämpiä: miten vastuut ja tehtäväkuvaukset muuttuvat, miten se vaikuttaa yrityskulttuuriin.

Määrittelyvaihe on tärkeä, siinä speksataan onnistumisen avaimet. Määrittely konkretisoi tavoitteet IT-hankkeelle. Usein käy vain niin, vaikka määrittelydokumenttia on työstetty huolella niin tilaajalla ja toimittajalla on tiukan paikan tullen eri kuva tahtotilasta ja määrittelyitä tulkitaan omalla tavallaan. En ole vielä osallistunut määrittelyvaiheeseen, jossa toimittaja ohjeistaisi tilaajaa kiinnittämään määrittelyvaiheessa huomiota tiettyihin asioihin. Päätelmäni onkin, että mitään ei määrittelyvaiheessa kannata pitää itsestäänselvyytenä. Se, joka on toiminut joskus ei automaattisesti ole ominaisuutena uudessa järjestelmässä. Myöskin toimintaympäristö saattaa muuttua käyttöönottoprojektin aikana. Tai tilaaja ei määritellessään keksi järjestelmän kaikkia hienoja ominaisuuksia. Määrittelydokumenttia ei yleensä päivitetä uudestaan käyttöönottoprojektin aikana. Kannattaako kuitenkaan lukittautua siihen, mitä projektin alussa on sovittu? Olisiko sittenkin mahdollista siirtyä jatkuvan kehittämisen malliin – tehdä osa-alue ja tarkastella sen toimivuutta, viestiä heti muutostarpeista ja korjata aikatauluja, jos ne oli laadittu liian kunnianhimoisiksi?

Määrittely on siis tavoiteasetantaa. Tämä pitää sisällään myös sen, mikä projektissa määritellään laadukkaaksi toimitukseksi. Onko toimitus sovitun kaltainen, skaalautuva, yhdistettävissä organisaation muuhun tuotantoympäristöön? Onko resurssointi ollut riittävää ja tasapainoista? Resurssointia kannattaa ajatella muunakin kuin kustannustekijänä: kun ihmisiä ottaa varhaisessa vaiheessa projektiin mukaan, tulee sitouttaneeksi heidät ja opetettua järjestelmän kieleen ja ajatusmaailmaan. Niin siinä se tuli sanottua: jokainen järjestelmä tuo toimintaympäristöömme oman ajatusmallinsa.

Järjestelmän mukana muuttuu yleensä myös toimintatapa. Tämä voi tulevista käyttäjistä tuntua hypyltä tuntemattomaan. Kaikki eivät ole kiinnostuneita “laskuvarjohypyistä.” Esimiehen rooli korostuu tällöin kuuntelijana ja ohjaajana. Muutoksen mahdollistaminenkin on siten kohtaamista ja aitoa näkemistä, yhteistyön mahdollistamista ja hengen luomista. Pahin pelko, mitä työntekijällä voi olla on se, että työ katoaa muutoksessa.

Työt eivät katoa, sillä työ on ongelmien ratkaisemista.

Kirjoittajana Merja Rintamäki, IT- ja rahoitusjohtaja