Häiriötiedote
Peräseinäjoen alueella muutoksia vedenjakelussa

Lämpö

Kaukolämpöä uuden biolämpölaitoksen turvin

Uusi Kapernaumin lämpölaitos sekä jo käytössä olevat laitokset tuottavat lähes kaiken Seinäjoen tarvitsemasta lämmitysenergiasta.

Seinäjoen Energian verkkopäällikkö Pasi Palomäki näyttää samaan aikaan väsyneeltä ja tyytyväiseltä. Takana on Kapernaumin uuden lämpölaitoksen onnistunut rakennusprojekti, joka vietiin maaliin suunnitellusti aikataulussaan ja budjetissaan.

Valmetin yhtiölle toimittaman ja lähes 60 megawattia lämpöä tuottavan kattilalaitoksen rakennustyöt alkoivat syksyllä 2021, ja sen koekäyttö käynnistyi kesällä 2022. Marraskuussa 2022 Valmet luovutti laitoksen Seinäjoen Energialle tuotannolliseen käyttöön.

– Uusi kattila tuottaa Kapernaumin vanhaan biokattilaan verrattuna noin neljä kertaa enemmän energiaa, Palomäki kertoo.

Kapernaumin vanha, polttoaineteholtaan 20 megawatin kattila jää yhä käyttöön. Kattilaan tehtyjen muutosten avulla sielläkin voidaan käyttää pelkästään puupolttoaineita jatkossa.

– Vaikka se on periaatteessa arvioidun käyttötiensä päässä, toimii se edelleen aivan loistavasti. Kattila on tarkastettu ja jatkaa lämmön tuotantoa uuden rinnalla.

Kapernaumin kattiloiden lisäksi ajetaan Hanneksenrinteen pellettilaitosta, jos siihen on tarvetta. Sen lisäksi energiaa saadaan talteen hukkalämpökohteista. Pakastehallista ja vastaavista kohteista pystytään ottamaan lämpöpumppujen tuottama lämpö verkkoon ja sitä kautta käyttöön.

– Aiemmin suurin osa Seinäjoen kaukolämmöstä on tullut Sevon voimalaitokselta, joka on tuottanut sen valtaosin turpeella. Vielä tällä hetkellä myös Sevo tuottaa lämpöä merkittävästi sähköntuotannon sivutuotteena.

Seinäjoen kantakaupungin ja Nurmon taajaman asukkaista arviolta 80–90 prosenttia on kaukolämmön piirissä.

Täydellinen ajoitus

Seinäjoen Energian investointipäätös osui lopulta lähes täydellisesti oikeaan hetkeen.

– Kaikki tietävät, että rakentamiskustannukset ovat nousseet valtavasti viime aikoina. Tämänkin laitoksen hinta olisi noussut melkoisesti, jos sitä alettaisiin nyt tekemään. Olisiko edes saatu tarjouksia tässä markkinatilanteessa, kun kaikista komponenteista on pulaa, Palomäki pohtii.

Uuden polttokattilan etuna on, että se tuottaa lämpöä myös märästä biomassasta.

– Jopa 65 prosenttisen kosteaa materiaalia voidaan polttaa.

Polttoaineesta napataan talteen myös savukaasun lämpö. Siitä saadaan lisäenergiaa 15 megawattia, joka muuten katoaisi taivaalle.

Biolämpökattila käyttää polttoaineena puupohjaisia massoja ja tarvittaessa turvetta. Polttoainetta hankitaan lähialueelta.

– Meillä olisi tässä lähellä paljon turvetta polttoaineena, mutta päästöoikeudet ovat tehneet sen käytön kalliiksi. Lisäksi tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Verkkopäällikkö Pasi Palomäki kurkistaa lasin läpi palamista kattilan kyljessä olevasta luukusta.

Jatkumoa vuosikymmenten kaukolämmön tuotannolle

Kapernaumissa on tuotettu kaukolämpöä jo 40 vuotta, sillä vanha lämpölaitos valmistui vuonna 1982.

Uusi laitos pystyy polttamaan raaka-ainetta paljon enemmän, mikä näkyy myös lisääntyneenä rekkaliikenteenä.

– Täydellä teholla poltettaessa täällä tarvitaan 15 rekkaa päivässä. Siiloihin mahtuu 1 500 kuutiota per siilo. Keskimäärin rekkoja käy seitsemän vuorokaudessa.

Raaka-ainetta ei varastoida pitkiä aikoja laitoksen vieressä olevalla kentällä, vaan sitä hankitaan tasaisesti.

Lämpökeskuksen ytimenä on kerrosleijuteknologiaa hyödyntävä kattila.

– Siinä hiekan avulla leijutetaan poltettavaa materiaalia, joka palaa 850 asteessa energiaa tuottaen. Hiekka kuumennetaan ensin 400 asteeseen. Tukipolton avulla nostetaan lämpötila 850 asteeseen. Sinne syötettävä materiaali saadaan syttymään ja se jatkaa palamista hiekan ja palamisen luoman kuumuuden vuoksi.

Lämpötila ei saa nousta myöskään liian korkeaksi.

– Hiekka rupeaa sulamaan kokkareiksi eikä enää leiju.

Artikkeli on julkaistu Virtaa-lehden numerossa 2/2022. Tutustu lehteen täällä.

Kulutusseurantapalveluja kannattaa hyödyntää

Nyt on hyvä miettiä omia kulutustottumuksia. Energiankäyttöä on mahdollista pienentää pienilläkin teoilla.

Seuraamalla omaa energiankulutustaan voi oppia myös säännöstelemään sitä ja havaitsemaan kulutuspiikkejä. Nykyään kaikilla energiayhtiöillä onkin erilaisia online-palveluita, joiden avulla voi oppia omasta energiankulutuksestaan.

Sähkön- ja lämmönseurantaa Sentti-palvelusta

Sähkönmyynti-, verkkopalvelu- ja kaukolämpöasiakkaiden käytössä on Seinäjoen Energian nettisivuilta löytyvät Sentti-palvelut. Sieltä oman asunnon energiankulutuksen seuraaminen onnistuu erilaisin tarkastelujaksoin, jopa tunnin tarkkuudella.

– Palvelujen käyttäjämäärät ovat selvästi kasvaneet. Toivottavasti oman energiankäytön seuraamisesta tulee monelle myös säännöllinen tapa tulevaisuudessa, prosessiasiantuntija Jani Perälä toteaa.

Hän sanoo sähkönkulutuksen seuraamisen vaativan pientä salapoliisityötä tai vähintään hyvää muistia.

– Kulutustiedot tulevan palveluun noin vuorokauden viiveellä, joten täytyy usein palata ajassa taaksepäin ja miettiä, mitkä laitteet ovat olleet päällä kulutuspiikkien aikaan.

– Kotoa poissaolleilta hetkiltä tuntikulutusta tarkastelemalla saa myös selvitettyä sen, että kuinka paljon on asunnon perussähkönkulutus eli kuinka paljon sähkölaitteet kuluttavat jatkuvasti.

Kulutuksen seuraaminen auttaa ymmärtämään, mistä oma kulutus koostuu ja voisiko tehdä jotain toisin oman energiakulutuksen säästämiseksi. Kulutusta vähentämällä voi vaikuttaa myös omaan hiilijalanjälkeen.

Kulutusseurannan lisäksi Sentti-palvelusta löytyy myös omien sopimusten ja laskujen tiedot. Myös laskujen eräpäivän siirto on palvelussa mahdollista ennen eräpäivää.

– Kannattaa olla ajoissa asialla. Maksusuunnitelmien teko onnistuu olemalla ajoissa yhteydessä asiakaspalveluumme, mutta Sentissä pystyy kätevästi hoitamaan eräpäivän siirron silloin, kun itselle sopii, asiakaspalveluesimies Irene Mullola sanoo.

Kulutus-Web kertoo vedenkulutuksesta

Vesilukemien ilmoittamista varten on olemassa Kulutus-Web-palvelu. Sieltä voi tarkistaa lukemaa ilmoittaessa edellisen lukeman sekä tarkastella vedenkäytön seurantaraporttia kuutio- ja euromääräisesti.

– Vesilaskumme tulevat kolmen kuukauden välein ja mikäli haluaa saada vesilaskun aina toteutuneen kulutuksen mukaisesti, niin Kulutus-Webin kautta kannattaa käydä ilmoittamassa lukema maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun lopussa, Mullola muistuttaa.

– Moniin talouksiin on asennettu etäluettavat mittarit. Niissä laskutus tapahtuu todellisen kulutuksen mukaan eikä lukemien ilmoittaminen ole tarpeellista.

Datahubin asiakasportaali – valtakunnallinen sähkön kulutusseurantapalvelu

Suomessa otettiin tämän vuoden helmikuussa käyttöön Datahub eli sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtojärjestelmä. Siellä tiedot ovat keskitetysti kaikista sähkönkäyttöpaikoista ja niihin liittyvistä asiakas- ja sopimustiedoista.

Datahubin käyttöönoton myötä asiakkaille on tullut mahdollisuus seurata omaa sähkönkulutusta Datahubin asiakasportaalista.

– Sentin lisäksi Datahubin asiakasportaali on vaihtoehtoinen palvelu sähkönkulutuksen seuraamiselle. Erityisen kätevä palvelu on niille, joilla on useampi sähkösopimus ja jos ne ovat vielä eri yhtiöiden kanssa solmittu. Kaikkien sopimusten kulutustiedot löytyvät yhdestä ja samasta paikasta, Perälä toteaa.

Sähkön- ja lämmönkulutuksen lisäksi Sentti-palvelussa pääsee seuraamaan omien aurinkopaneelien tuottamaa ylijäämäsähkön määrää, prosessiasiantuntija Jani Perälä kertoo. Kuva: Hannele Norja

 

SENTTI

  • Voit tarkastella omia sähkön tai kaukolämmön kulutustietoja tunti-, päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti.
  • Voit selata laskuhistoriaasi ja tarkastella omia sopimustietojasi.
  • Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron ja käyttöpaikkatunnuksen.
  • Kirjaudu Sentti-palveluun osoitteessa seinajoenenergia.fi/asiakaspalvelu/sentti

KULUTUS-WEB

DATAHUB-ASIAKASPORTAALI

  • Pääset tarkastelemaan sähkönkäyttöpaikkaasi ja sähkösopimuksiisi liittyviä tietoja.
  • Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
  • Kirjaudu Datahub-asiakasportaaliin osoitteessa oma.datahub.fi

 

Artikkeli on julkaistu alunperin Virtaa-asiakaslehden numerossa 2/2022. Tutustu lehteen täällä

Kaukolämpöverkkojen lämpökamerakuvaukset

Kaukolämmön lämpökamerakuvauksia suoritetaan viikkojen 18-19 aikana sään salliessa. Kuvaus suoritetaan helikopterikuvauksena. Kuvauksen suorittaa GridJet Oy.

Helikopteri lentää 200-300m korkeudessa ja kuvaa verkkoalueen kaistoissa. Kuvatun materiaali avulla tutkitaan maanpinnan lämpötilaeroja mahdollisten lämpövuotokohtien paikantamiseksi. Ilmakuvaus mahdollistaa 340km pituisen kaukolämpöverkon yleiskunnon kartoituksen nopeasti –  vuodot sekä eristevauriot voidaan paikantaa jopa kolmensadan metrin lentokorkeudesta.

Kuvaus on osa ennakoivaa kunnossapitoa millä Seinäjoen Energia Oy varmistaa mahdollisimman laadukkaan ja häiriöttömän kaukolämmön toimituksen asiakkailleen myös jatkossa.

Lennot suoritetaan auringonlaskun jälkeen illan ja yön aikana, jolloin maanpinta on tasalämpöinen, liikennettä kaduilla on vähän eikä auringon paiste haittaa kuvausta. Kuvaus saadaan suoritettua yhden illan ja yön aikana.

Pahoittelemme helikopterilentojen mahdollisesti aiheuttamaa ajoittaista meluhaittaa.

 

Lisätietoja asiasta antavat tarvittaessa:

Seinäjoen Energia Oy

Pasi Palomäki

puhelin 0207601331

sekä

GridJet Oy

Pekka Ristolainen

puhelin 0400 221 331

 

Kaukolämpö mahdollistaa kiertotaloutta yli toimirajojen

Artikkeli on osa valtakunnallista Tunnetko jo Kauko Lämmön – kampanjaa.

Kiertotalous koostuu monesta eri osa-alueesta, kuten raaka-aineiden kestävästä tuotannosta, tehokkaasta kierrättämisestä ja aiemmin hukkaan menneiden jakeiden käyttämisestä uusissa kohteissa. Kaukolämmöllä on tärkeä rooli osana kiertotaloutta: sen lisäksi, että se auttaa edistämään hukkalämpöjen käyttöä tehokkaasti, se toimii tärkeänä osana myös erilaisten raaka-aineiden kiertokulkua.

Erilaisia kierrätyksen ja esimerkiksi hukkalämmön käyttämisen tapoja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa tehokkaasti niin, että ne edistävät kiertotaloutta isossakin mittakaavassa.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä hyödynnetään esimerkiksi jätevesien puhdistusprosessissa syntyvän lietteen polttoa osana kaukolämmön tuotantoa.

“Vaikka jätevesien käsittelyprosessissa syntyvää lietettä voidaan kompostoida ja biomultaa käyttää esimerkiksi kaupunkien viherrakentamisessa, prosessissa on omat ongelmansa muun muassa lietteessä olevien mikromuovi- ja lääkejäämien takia. Ongelma voidaan ratkaista lietteen polttolaitoksissa, joissa erilaiset haitta-aineet häviävät korkeissa lämpötiloissa. Samalla prosessissa syntyvää ylimääräistä lämpöä siirretään puolestaan kaukolämmön käyttöön,” kertoo toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kyseessä on siis prosessi, jossa useammat eri osapuolet hyötyvät. Yhtenä tärkeänä lietteen jatkokäsittelyn osana on myös polttoprosessissa syntyvän tuhkan hyödyntäminen.

“Lietteen polttolaitoksessa syntyvää tuhkaa voidaan käyttää ja rakeistaa energian tuotannossa syntyvän tuhkan lisäravinteena sekä palauttaa ravinteet metsiin ilman haitta-aineiden leviämisen riskiä. Aineiden kiertokulun kannalta kyseessä on toimiva prosessi, kun ravinnepitoinen tuhka levitetään lannoitteeksi ja ylimääräinen energia saadaan talteen ja hyötykäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotaloutta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Kaukolämpö on erityisessä roolissa kiertotalouden näkökulmasta. Kaukolämpöverkot mahdollistavat tehokkaasti niin energiayhtiöiden asiakkaiden kuin muidenkin toimijoiden laajamittaisen hukkalämpöjen hyödyntämisen. Verkkoja pitkin lämpöä saadaan siirrettyä etäämmälläkin oleville asiakkaille.

Seinäjoella kaukolämmön kiertotalouden keskiössä on jätevesien ylimääräisen lämmön hyödyntäminen.

“Hukkalämpöjä on aiemmin jouduttu ohjaamaan mitä erilaisimpiin paikkoihin, joissa lämpöä ei voida hyödyntää. Esimerkiksi puhdistettuja, lämpimiä vesiä ohjataan vesistöihin ja suurien pakastamoiden käyttämän ison sähkömäärän hukkalämpö on saattanut mennä maaperään tehtaan ulkopuolelle. Niitä voidaan ja osataan nyt ottaa tehokkaammin lämpöpumpuilla talteen”, kertoo Mikko Mursula, Seinäjoen Energia Oy:n kaukolämpötoiminnan johtaja.

Erilaisia kiertotalouden ratkaisuja kehitetään alueellisesti. Toisaalla on tarjolla hukkalämpöjä, joita voidaan käyttää kaukolämpönä, ja toisaalla taas materiaali- ja jätevirtoja, joille etsitään uutta käyttöä. “Aina olisikin järkevää tarkastella tapauskohtaisesti, millaisia materiaali- ja jätevirtoja missäkin voidaan hyödyntää. Toisen sivuvirrasta tulee siten toisen liiketoiminnan osa”, Gullsten summaa.

Hukkalämmön hyödyntäminen alusta asti mielessä

Kiertotaloutta on tärkeää muistaa tarkastella laajemmastakin näkökulmasta. Esimerkiksi Lapissa välimatkat ovat pitkiä, ja materiaalien kuljettamista eri paikkoihin vältellään viimeiseen asti. Siksi paikallisuus ja oman paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan toimiminen on tärkeää.

“Kun erilaisia haasteita voidaan ratkoa paikallisesti ja kiertotalouden ympyrää pystytään tehokkaasti hyödyntämään, koko yhteiskunta hyötyy. Se on energiayhtiöille myös kustannuksien kannalta kannattavaa: kun ennen energiantuotannossa syntyvän tuhkan kaatopaikalle viemisestä on maksettu isoja summia, nyt ne voidaan palauttaa takaisin lähimetsiin, jolloin tuhkien ravinteet saadaan lannoitekäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotalouden yhtenä tärkeänä kehitysaskeleena on myös suunnitella uusia tehtaita, laitoksia ja muita mahdollisia hukkalämmön lähteitä niin, että ylimääräisen energian hyödyntäminen otetaan jo rakennusvaiheessa huomioon.

“Esimerkiksi suuret datakeskukset kuluttavat paljon sähköä ja hukkalämpöä syntyy suuria määriä. Seinäjoella uuden datakeskuksen projekti on vielä suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on, että energia hyödynnetään tehokkaasti ja hukkalämmön talteenotto maksimoidaan heti alusta alkaen”, Mursula kertoo.

Kauko Lämmön tärpit:

“Kiertotaloudesta voi äkkiseltään tulla vain kierrättäminen mieleen, mutta siinä on itse asiassa kyse aika laajasta käsitteestä. Oletko tullut ajatelleeksi, miten kiertotalous esimerkiksi kytkee eri toimijoita toisiinsa?

  • Kiertotalousratkaisut syntyvät usein monen alueellisen toimijan yhteistyössä.
  • Kaukolämpö kytkeytyy esimerkiksi jätevesien käsittelyyn, maaperän ravinnekiertoihin, elintarviketeollisuuden kylmälaitteiden sekä suurten datakeskusten hukkalämpöjen talteenottoon.
  • Ratkaisut vaihtelevat paikkakunnittain. Jotakin yhteistä kuitenkin on: nimittäin se, että kaikki osapuolet hyötyvät eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä.”

Tutustu kampanjaan http://www.tunnetkokaukolammon.fi

Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Julkaistu kuntarahoituksen kotisivuilla 22.9.2021  kuntarahoitus.fi

Jäähyväiset turpeelle – Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Seinäjoen Energia tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Jos hyvin käy, yhtiö on lähellä sitä jo parin vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa Seinäjoki lämpenee biopolttoaineilla ja hukkalämmöllä. Turve on pian historiaa.

Seinäjoella oli pitkään selvitetty erilaisia voimalaitosratkaisuja. Kaupungin kaukolämmön tuotanto on ollut pitkään yhden laitoksen ja turpeen varassa. Turpeen käyttö on kallistunut kallistumistaan ja aiheuttanut kaukolämmön hintaan nostopaineita. Tämä sai Seinäjoen Energian pohtimaan uusia vaihtoehtoja. Erilaisia jätepolttokattiloita ja isompia voimalaitosratkaisuja vertailtiin. Vuonna 2018 tehtiin päätös tuotannon hajauttamisesta useaan pienempään laitokseen yhden suuren laitoksen sijaan. Syksyllä 2022 aletaan koekäyttää noin puolet kaupungista lämmittävää, Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitettua biopolttolaitosta.

– Päätimme, ettemme laita kaikkia munia samaan koriin. Uusi laitos turvaa luotettavan uusiutuvan energian tuotannon, mutta jättää tilaa myös muille ratkaisuille, Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula kertoo.  Vuosi hajauttamispäätöksen jälkeen yhtiö päivitti strategiansa. Tavoitteeksi asetettiin hiilineutraalius vuonna 2030. – Tuolloin meillä ei ollut Kapernaumin uuden laitoksen lisäksi sen enempää konkretiaa tavoitteeseen pääsemisestä kuin tietoa turpeen polton vähentämisen aikataulustakaan, Mursula kuvailee.

Kapernaumin uusi laitos käyttää polttoaineena erilaisia sahojen sivutuotteita ja metsähakkuiden tähteitä kuten puun kuorta, sahanpurua tai metsähaketta. Poikkeuksellista laitoksessa on, että se pystyy hyödyntämään hyvinkin kosteaa puuta – poltettavan puun vesipitoisuus voi olla jopa 65 prosenttia. Puuta ei tarvitse kuivatella kasoissa, kun tuorekin puu palaa tehokkaasti laitoksen uumenissa. Savukaasujen lämmöt otetaan talteen. – Tämä ei ole alalla uutta, mutta meille savukaasujen lämmön talteenotto tulee käyttöön nyt ensimmäistä kertaa. Teknologia on kehittynyt, taivaalle nousee 40-asteista savukaasua aiemman 150-asteisen sijaan. Uusi lämpökattilahanke on yli 30 miljoonan euron investointi, siihen kuuluvat myös jo valmistuneet polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä. Se palvelee myös vanhaa turvekattilaa. – Uuden logistiikkajärjestelmän myötä olemme jo kesällä saaneet säästöä aikaan, kun olemme polttaneet vanhassa kattilassa turpeen sijaan puuta.

Lämpöpumput suuressa roolissa

Uusi lämpökattila ei yksin tee Seinäjoen Energiasta lähes hiilineutraalia. Sen lisäksi Hanneksenrinteen öljyä pelletillä korvaava vara- ja huippulaitos valmistui 2020. Yhteensä investointeja on nyt tehty ja tullaan tekemään lähiaikoina noin 60 miljoonalla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen on arvioitu putoavan vuoden 2018 lähes 660 000 tonnista alle 14 000 tonniin vuoteen 2023 mennessä. Asiakkaille investoinnit tarkoittavat vakaahintaista ja puhdasta, uusiutuvaa energiaa. – Olemme selvitelleet kaikkea mahdollista ja tavoitteemme on lisätä kaikkea muuta kuin polttamalla tehtyä tuotantoa. Edes hiilidioksidivapaa polttamalla tehty energia ei välttämättä ole tulevaisuudessa kovin hyväksyttävää, Mursula pohtii.

Seinäjoelle rakennettava datakeskus tulee toteutuessaan tuottamaan noin 10 prosenttia kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta. Se on suurin piirtein kaupungin kaikkien pientalojen vuotuinen kaukolämmön tarve. Jatkossa datakeskus voi lämmittää noin kolmanneksen Seinäjoesta, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla. Datakeskushanke on ollut vireillä jo kymmenisen vuotta, energiayhtiö on ollut mukana suunnittelussa muutaman vuoden. – Datakeskuksen on tarkoitus toimia uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Datakeskuksen lämpö otetaan talteen lämpöpumpuilla ja siirretään kaukolämpöveteen. Vihreää sähköä sisään ja vihreää lämpöä ulos, Mursula selvittää.

Lämpöpumpuilla on muutenkin suuri rooli Seinäjoen Energian pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Lämmön talteenottoa ja hukkalämmön laajempaa hyödyntämistä selvitellään. Lämmön talteenotto jätevesistä voisi tulevaisuudessa kattaa jopa 10 % kaupungin energiantarpeesta. Vuonna 2022 valmistuu Seinäjoen voimalaitosalueelle EPV Energian toteuttama kaukolämpöakku- ja sähkökattilahanke. EPV:n kautta Seinäjoen Energialla on myös omaa tuulivoimaa. – Energia-ala ja sähkömarkkina ovat melkoisessa myllerryksessä. Tuulivoimaa on tulossa paljon lisää. Välillä sähköstä on ylitarjontaa ja välillä pulaa. Pakkaspäivinä Seinäjoen energiantarve voi kaksinkertaistua. Kaukolämpöakkuun voimme varastoida energiaa silloin, kun siitä on ylitarjontaa, Mursula kuvailee suunnitelmia.

Valtion tuki- ja veropolitiikka kannustaa vihreään siirtymään ja lämpöpumppuinvestointeihin. – Aiemmin lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on mietityttänyt. Investointituet vauhdittavat investointeja ja pienentävät niihin liittyviä riskejä. Tällä hetkellä investoiminen kannattaa myös alhaisten korkojen takia, Mursula jatkaa.

Teksti: Hannele Borra

 

 

 

Kaukolämmön hintoihin korotus 1.9.2021 alkaen

Tiedote 30.7.2021

Kaukolämmön hintoja korotetaan 1.9.2021 alkaen. Korotus koskee perusmaksuja ja kulutusperusteisia energiamaksuja.

Seinäjoen Energian lämmön tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi. Päästöoikeuksien hinnat ovat kasvaneet huomattavasti ja turpeen valmistevero on lähes kaksinkertaistunut 1.1.2021 alkaen. Lämmön tuotannon uudistaminen ja turpeesta luopuminen edellyttävät mittavia investointeja.

Kaukolämmön kokonaishinta nousee keskimäärin noin 9 %. Kaukolämmön arvonlisäverollinen energiahinta nousee 4 euroa /MWh. Uusi energiahinta on 64 euroa /MWh (sis. alv 24 %).

Hinnankorotuksen vaikutus esimerkiksi pientaloasukkaalle (jonka lämmönkulutus on noin 18 MWh vuodessa) on kuukaudessa noin 12,50 euroa.

Kohti hiilineutraalia lämmöntuotantoa

Tavoitteemme on olla hiilineutraali kaukolämmön tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Teemme tulevaisuuden lämmitysratkaisut vastuullisesti ja asiakkaidemme parhainta ajatellen.

Seinäjoen Energian kaukolämmön hinta on tällä hetkellä Suomen edullisimpien joukossa ja hinnankorotuksen jälkeenkin hinta on kilpailukykyinen ja keskiarvohinnan alapuolella.

Informoimme kaukolämmön asiakkaitamme asiasta myös kirjeitse.

Lisätietoja asiasta antaa Vesa Hätilä p. 040 726 8666.

Seinäjoella 30.7.2021

Vesa Hätilä

Toimitusjohtaja

Lämmityskustannuksia madalletaan energiatehokkuustoimilla

Artikkeli on osa Tunnetko Kauko Lämmön – valtakunnallista kampanjaa.

Lämmityskustannuksia madalletaan niin tuotannon kuin kiinteistöjenkin omilla energiatehokkuustoimilla

 Kauko Lämmön tärpit:

“Hinnathan meitä kiinnostavat aina, ja niiden laskeminen sitäkin enemmän. Lämmityskustannuksiin – ja samalla asiakkaiden lämpölaskuihin – voidaan vaikuttaa aika simppeleillä tavoilla.

  • Kaukolämpö tuotetaan eri paikkakunnilla eri tavoilla. Monet energiayhtiöt ovat siirtyneet uusien energiamuotojen, kuten hukkalämpöjen ja jätteiden hyödyntämisen, käyttöön. Näillä toimilla säilytetään kaukolämmön hinnan vakaus.
  • Lämmönjakelun huippujen leikkaaminen on tehokas tapa säästää. Esimerkiksi aamulla, kun useat taloyhtiön asukkaat ovat kuumassa suihkussa, ei asuntoja lämmitetä turhaan täydellä teholla vaan asukkaat auttavat lämmityksessä hetken aikaa. Palveluna tarjottavien älykkäiden säätöjen avulla asukkaan ei tarvitse siis tehdä mitään – ja silti lämpölasku pienenee.
  • Myös niinkin simppelit asiat kuin huonelämpötilan laskeminen parilla asteella, hyväkuntoiset ikkunat ja ilmanvaihdon oikeat säädöt saavat aikaan lämpölaskussa merkittäviä muutoksia.”

Kun kodin tai kiinteistön lämmityskustannuksia haluaa alemmas, ihan ensimmäisenä kannattaa selvittää, kuinka paljonko lämpöä kuluu, mihin sitä kuluu ja meneekö lämpöä hukkaan. Erilaiset energiatehokkuustoimet niin kaukolämmön tuotannossa kuin myös asiakkaan toimesta voivat tehdä lämpölaskusta pienemmän yllättävän helposti.

Lämmön tarjoaminen on tänä päivänä erittäin kilpailtu ala. Siksi ei ole yllättävää, että kustannusten pitäminen kilpailukykyisinä sekä niiden laskeminen ovat niin lämpöyhtiöiden kuin asiakkaidenkin mielessä. Kun lämmityksessä halutaan säästää, on erityisen tärkeää hahmottaa, miten kiinteistössä lämpöä käytetään.

Kuten lähes kaikkialla Suomessa, myös Kotkassa kaukolämpöä tuotetaan monella eri tuotantomuodolla.

“Kaukolämmön kustannukset koostuvat monista eri tekijöistä, kuten investointikustannuksista ja käyttökustannuksista. Käyttökustannuksiin vaikuttaa eniten se, mitä polttoainetta käytetään. Kaikkein tärkeintä kustannusten hallinnassa on tuotannon monimuotoisuus. Jos olisimme vain yhden tuotantotavan varassa, kustannuksien alentaminen olisi paljon vaikeampaa”, kertoo Annika Aalto, Kotkan Energian markkinointi- ja viestintäpäällikkö.

Energialähteiden valinnan lisäksi älykkäiden palveluiden lisääntyminen vaikuttaa kaukolämmön hintaan.

“Hajautettujen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisäksi älykkäät ratkaisut niin kaukolämmön tuotannossa kuin asiakkaan kiinteistössäkin tuovat energiansäästöä. Kiinteistöihin palveluna tarjottavat mittaukset ja säädöt ovat asiakkaalle helppoja. Taloyhtiöissä ymmärretään paremmin energiansäästömahdollisuuksista ja osataan kohdistaa toimet oikein ja asukkaiden kannalta kustannustehokkaasti”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Edullisempaa lämpöä älykkäillä ratkaisuilla ja pitkän tähtäimen suunnitelmilla

Tuotantolähteiden hajauttamisen lisäksi lämpöyhtiöt voivat tehdä useita muitakin säästötoimenpiteitä kaukolämmön kustannuksien ja siten asiakkaiden lämpölaskujen pienentämiseksi. Niistä tärkeimpiä ovat muun muassa tuotantolaitosten ja jakeluverkkojen hyvä kunnossapito sekä lämmön tarjoamisen tapojen jatkuva kehittäminen.

Tampereen sähkölaitoksen myyntipäällikkö Hanni Hirvonen korostaa, että kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen on kaukolämmön hinnan kannalta yksi olennaisimmista tekijöistä.

“Erilaisilla palvelukokonaisuuksilla voidaan tarjota älykkäitä ratkaisuja, jotka vaikuttavat positiivisesti kaukolämmön kustannuksiin. Esimerkiksi lämmön jakelun huippujen leikkaaminen fiksusti sekä laitteistojen ja vesivirtojen vuosittaiset tarkastukset pitävät huolta siitä, että lämmitys on mahdollisimman energiatehokasta”, Hirvonen sanoo.

“Samalla varmistetaan, että asiakkaan ei tarvitse huolehtia mistään.”

Myös lämpöyhtiöiden keskittyminen pitkän tähtäimen suunnitteluun auttaa kustannuksien laskemisessa ja fiksumman kaukolämmön tarjoamisessa. Katse on aina suunnattu useampien vuosien päähän.

“Siten voimme kehittyä koko ajan eikä ikävistä yllätyksistä tarvitse murehtia. Tällä hetkellä suunnitteilla on esimerkiksi rakentaa kesäaikaan tuotetun lämmön uusia varastointitapoja, jotta kylmilläkin säillä ympäristöystävällisesti tuotettu kaukolämpöä riittää ympärivuotiseen käyttöön tasaisella hinnalla”, Hirvonen sanoo.

Pienillä teoilla huomattavia vaikutuksia

Kaukolämpölaskuun voi vaikuttaa omilla kulutustottumuksilla samalla tavalla kuin vesi- tai sähkölaskuunkin. Pienilläkin teoilla voi olla iso merkitys.

Kaukolämpöyhtiöt tarjoavat myös älykkäitä kaukolämpöratkaisuja ja huoltopalveluita, joiden avulla laitteet pysyvät kunnossa ja kustannukset kurissa.

“Selkein ja helpoin tapa säästää on säätää huonelämpötilaa alemmaksi, käyttää vettä suihkussa kohtuullisesti sekä pitää talon kunnosta huolta. Kaukolämpölaitteet kannattaa huoltaa säännöllisesti. Erilaiset älypalvelut auttavat näissä arjen haasteissa”, Aalto summaa.

Jos kodin tai kiinteistön lämmön käytön tehokkuudesta ei ole varma, siitä voi hankkia tietoa useammalla eri tavalla. Mitä paremmin lämmön kulutuksesta on perillä, sitä helpompi siihen on vaikuttaa.

“Asiakkaiden on mahdollista hankkia esimerkiksi lämmitysjärjestelmän katsastuksia, joissa selvitetään kiinteistön lämmityksen säädöt, kulutustiedot, analysoidaan säästöpotentiaali ja annetaan suosituksia toimenpiteistä. Useimmat lämpöyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden seurata omaa kulutusta esimerkiksi lämpöyhtiön nettisivujen kautta – näin tehdään myös meillä”, Aalto sanoo.

Kampanjan sivuille tästä http://www.tunnetkokaukolammon.fi

Merkittävällä investoinnilla kohti uusiutuvaa lämmöntuotantoa

Artikkeli on julkaistu Virtaa 1, 2021 lehdessä 27.5.2021, pääset digilehteen tästä linkistä http://view.24mags.com/kirjapaino/virtaa-1-2021

Teksti: Teija Ahtiainen

Seinäjoen Energia ja Valmet Technologies Oy allekirjoittivat viime vuoden lopulla sopimuksen uuden kattilan ja savukaasujen lämmön talteenoton toimittamisesta Kapernaumin lämpökeskukselle. Suuri osa kaukolämmöstä voidaan tuottaa jo ensi vuoden lopulta alkaen uusiutuvilla polttoaineilla ja hukkalämmöllä turpeen sijaan.

Seinäjoen Energia tilasi 50 MW:n biokattilan Kapernaumiin viime vuoden lopulla. Kattila on osa yli 30 miljoonan euron hanketta, jonka toteutus käynnistyi vuoden 2020 alussa.  – Valmetin toimitus turvaa kustannustehokkaan tuotannon tällä vuosikymmenellä. Tuotannon energiatehokkuus paranee merkittävästi ja luotettavuus turvataan jatkossakin tällä investoinnilla, valottaa lämpöjohtaja Mikko Mursula. Kaukolämmön toimitusvarmuus on huippuluokkaa, ollen 99.98% vuonna 2020.

Laitos valmistuu syksyllä 2022. Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä on tyytyväinen tehtyihin kauppoihin. – Tämä on merkittävä askel eteenpäin entistä puhtaamman kaukolämmön tuotannossa. Pystymme turvaamaan luotettavan ja hinnaltaan kilpailukykyisen lämmön asiakkaillemme tulevaisuudessakin, kertoo Hätilä. Kaukolämmön hinta on Seinäjoella Suomen edullisimpien joukossa Energiateollisuus ry:n hintatilastojen perusteella. – Lyhyellä tähtäimellä asiakashinnassa on korotuspainetta. Turpeen käyttö on mennyt järjettömän kalliiksi veronkorotuksen ja ennen kaikkea sen takia, että päästöoikeuden hinta on noussut ennätyslukemiin. Se pakottaa kiirehtimään turpeesta luopumista. Pitkällä tähtäimellä tulevaisuus näyttää hyvältä, Hätilä jatkaa.

Valmet rakentaa uuden kattilalaitoksen perustuksista ylöspäin piippuun saakka. Toimituksen ydin on Valmet BFB-kattila, joka hyödyntää kerrosleijuteknologiaa ja käyttää polttoaineena monipuolisesti erilaisia biomassoja. Valmetin toimitukseen sisältyvät myös mm. sähkösuodatin, savukaasulauhdutin ja Valmet DNA -automaatiojärjestelmä. Laitoksen polttoaineteho on 49,5 megawattia ja maksimi kaukolämpöteho 56,5 MWth yhdessä savukaasulauhduttimen kanssa.  – Hankkeella on huomattavia ympäristöarvoja ja suuri merkitys Seinäjoella tuotettavalle kaukolämmölle. Valmetin toimituksessa yhdistyvät vahva tekninen osaaminen sekä laadukas ja nopea projektointi. Arvostamme Seinäjoen Energian luottamusta Valmetiin, sanoo Valmetin energialiiketoiminnan johtaja Kai Janhunen.

havainnekuva Valmetin BFB kattilasta. Kuva:Valmet

Puuta ja hukkalämpöä turpeen tilalle

Rakennustyömaalla hankkeen eri projekteja ja urakoita on yhteensovittanut ja valvonut Seinäjoen Energian puolesta verkkopäällikkö Pasi Palomäki. – Tähän mennessä on rakentunut uusi kiinteän polttoaineen vastaanottoasema, seulomo, siilot ja ajoneuvovaaka. Parhaillaan on menossa mm. sprinklerijärjestelmän asennusurakka ja automaation rakentaminen, sekä uuden kattilan perustusurakka. Tavoite on saada kesäkuussa uusi polttoainejärjestelmä syöttämään vanhaa kattilaa ja korvata turvetta puulla. Syksyn aikana uusi kattilarakennus alkaa nousta hahmolleen, kertoo Palomäki projektin etenemisestä.

Hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä

Seinäjoen Energia on päättänyt olla hiilineutraali lämmön ja sähkön tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 suurin osa kaukolämmöstä tuotettiin vielä turpeella. Lämmön osalta Kapernaumin uusi kattila ja savukaasujen lämmön talteenotto on iso askel kohti uusiutuvaa ja hiilineutraalia tavoitetta, mutta muitakin ratkaisuja tarvitaan. Seinäjoen Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitos tuottaa tällä hetkellä suurimman osan Seinäjoen kaukolämmöstä. – Selvitykset voimalan korvaamistavasta ja aikataulusta ovat loppusuoralla. Erilaisia vaihtoehtoja on kartoitettu laajasti ja päätöksiä asiassa on tarkoitus tehdä lähiaikoina. Hiilineutraalisuus on mahdollista saavuttaa aikaisemmin kuin 2030, visioi toimitusjohtaja Hätilä.

Uusiutuva kaukolämpö on vastuullinen valinta

 Vuoden 2020 aikana Seinäjoen Energian Kaukolämpö lanseerasi uuden tuotteen, uusiutuva kaukolämpö, joka tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla ja hukkalämmöllä.

 

 

Kaukolämmön ”oikeanlainen käyttö” varmistaa tehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden

Artikkeli on osa valtakunnallista “Tunnetko jo Kauko Lämmön – kampanjaa”

Kaukolämmön tuotannossa niin energiatehokkuus kuin ympäristöystävällisyyskin ovat viime aikoina saaneet paljon ansaitsemaansa huomiota. Niiden lisäksi on kuitenkin olennaista nostaa esille parempi asiakasymmärrys sekä lämpöyhtiöiden portfolioiden kiihtyvä laajentaminen, jotka varmistavat kaukolämmön palveluiden kehittämisen aiempaakin paremmiksi.

Kaukolämmön tuotanto ja jakelu ei tänä päivänä ole vain kirjaimellisesti kotien ja liiketilojen lämmitystä mahdollisimman ympäristöystävällisesti – palvelukokonaisuuksien tarjoaminen ja teknologinen kehitys niiden takana ovat jatkuvasti tärkeämpiä lämpöyhtiöiden toiminnassa.
”Lämpöyhtiöt kehittävät omia palveluitaan tai tekevät yhteistyötä erilaisten palveluntarjoajien kanssa. Asiakkaalle voidaan tarjota ketterämmin uusimpia ratkaisuja, kun lämpöyhtiön osaamiseen yhdistetään sopivien kumppaneiden teknologiset sovellukset ja palvelutarjonta”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Käytännössä kattavien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen tarkoittaa sekä asiakastyytyväisyyteen keskittymistä että yhteistyötä eri palveluntarjoajien välillä parhaiden mahdollisten tuloksien saavuttamiseksi. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta kaukolämmön oikeanlaisesta käyttämisestä. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? ”Kaukolämmön oikeanlaisessa käyttämisessä asiakasymmärrys on kaiken ytimessä. On aina olennaista miettiä, mikä kunkin asiakkaan tilanne on, jotta voimme edistää eri tarpeisiin sopivien ratkaisujen valitsemista ja palveluiden tarjoamista”, kertoo Tero Holappa, Loimuan asiakkuus- ja kehitysjohtaja.“Se onnistuu esimerkiksi yhdistelemällä eri palveluita eri toimijoilta – myös energia-alan ulkopuolelta. Lämpöyhtiöiden yhtenä tärkeimpänä tehtävä on siten valita asiakkaille parhaimmat, energiatehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät vaihtoehdot ja yhdistelmät.”

Laajempia palvelukokonaisuuksia kumppaneiden avulla

Nykyään lämmön tarjoaminen on aiempaa laajemmin palveluliiketoimintaa sekä palvelusopimuksien tarjoamista. Siksi myös esimerkiksi Loimua tarjoaa energian monipalveluita kaukolämpöön keskittyen.
Erilaisia palveluita tarjoavia kumppaneita on kerääntynyt muutaman viime vuoden aikana jo useampia. Niiden avulla lämpöyhtiöt voivat varmistaa, että asiakkaiden ei tarvitse olla energia-asiantuntijoita, vaan parhaiden mahdollisten palvelukokonaisuuksien valinnan ja rakentamisen hoitaa lämpöyhtiö. ”Lämmön tuottamisen ja jakelun lisäksi tarjoamme monipuolisemmin myös esimerkiksi valvonnan, analysoinnin ja analytiikan palveluita. Kaikkea tätä emme pystyisi itsenäisesti tekemään, ja näin ollen kumppaneiden merkitys laadukkaiden palveluiden tuottamisessa on tärkeä”, Holappa sanoo. Saatujen tietojen pohjalta voidaan seurata monia eri asioita kodeissa ja liiketiloissa, ja informaatiota voidaan jakaa tehokkaasti edelleen asiakkaille. Tehostettu datan hankinta ja hallinta edistää siten lämpötilojen parempaa ohjaamista ja energiatehokkuudesta huolehtimista sekä mahdollisten ongelmien aikaista huomaamista.

Lämpöyhtiö vastaa sekä olemassaoleviin että tulevaisuuden tarpeisiin

Lämpöyhtiöiden palveluiden kehitys ei kuitenkaan rajaudu vain erilaisiin mittaamisen keinoihin. Kun kaukolämpöä tuotetaan ja jaetaan jatkuvasti älykkäämmin, energia-alan on mahdollista laajentua ja tarttua täysin uusiin mahdollisuuksiin.
VSV-Energia Oy (VSV) tarjoaa asiakkailleen muun muassa niin sanottua avaimet käteen -palvelua, joka on saanut erityistä kiitosta lämpöyhtiön asiakkailta.
”Vielä 10 vuotta sitten olimme hyvin perinteinen kaukolämpöyhtiö, mutta nykyään tarjontamme on paljon laajempaa. Kaukolämmön tuotannon ja jakelun lisäksi esimerkiksi kaukolämmön vaihtimien tarkastus- ja huoltopalveluiden tarjoaminen on tarjonnassamme olennaista”, kertoo VSV:n tuotannosta ja kaukolämmöstä vastaava Mika Salo. “Avaimet käteen -vaihtoehto varmistaa, että sopivan lämmitysvaihtoehdon hankinta ja ylläpitäminen pitkälläkin tähtäimellä on huoletonta.”

Teknologian kehittyminen ja uudet yhteistyömahdollisuudet varmistavat, että lämpöyhtiöissä katse on suunnattu pitkälle eteenpäin. “Nykyisen asiakkaille suunnatun olosuhdepalvelun lisäksi suunnitelmia on esimerkiksi siitä, että lämpöyhtiö voisi ottaa haltuun kokonaisen taloyhtiön kaipaamat palvelut – eli lämmityksen lisäksi myös muun muassa sähkön ja veden kulutuksen seuraamisen ja ohjaamisen. Portfolion laajentaminen ja siten palveluiden keskittäminen helpottaa sekä palveluiden hankintaa että niiden ylläpitoa. Samalla palvelukokonaisuuden tarjoama kustannustehokkuus pitää hinnat kurissa”, Salo sanoo. Lämpöyhtiöiden tarjonnan laajentamisen ytimessä on siis mahdollisuus reagoida asiakkaiden muuttuviin toiveisiin aiempaa paremmin – sekä vastata tarpeisiin, joita ei osattaisi vielä lämpöyhtiöiltä edes pyytää.
“Lämpöyhtiöillä on käsissään enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ennen. Radikaaleja ja kiiteltyjä muutoksia on tehty aiemmin esimerkiksi pankki- ja teleoperaattorialoilla, joten miksei niin tehtäisi myös kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa?” Holappa summaa.

Kauko Lämmön tärpit:

”Kun tätä nykyä puhutaan kaukolämmön tarjoamisesta, siihen pakettiin kuuluu aika paljon muutakin tavaraa kuin vain sopiva lämpötila kotosalla tai työpaikalla. Niin että mitä kaikkea sitten?

  • Kun kaukolämpöä käytetään niin sanotusti oikein, tarkoitetaan sillä sitä, että asiakkaat saavat lämpöyhtiöltä just eikä melkeen niitä asioita, mitä tarvitsevat. Eli ei liikaa tai liian vähän.
  • Lämpöyhtiöt huolehtivat koko ajan paremmin siitä, että kaukolämmön jakelua ja käyttöä myös seurataan koko ajan. Jos tulee tenkkapoo jossain asiassa, apua saa aina silloin, kun tarvitaan.
  • Jos taas halutaan sellainen avaimet käteen -palvelu, sekin onnistuu. Eli kaikki hoidetaan niin, ettei tarvitse hankintavaiheessa tai vuosienkaan päästä huolehtia, että hommat toimivat.”

Seinäjoen Energian ja Valmetin välinen kattilasopimus julkistettiin tänään

Valmet toimittaa kattilalaitoksen kaukolämmön tuotantoon Seinäjoen Energialle

https://www.valmet.com/fi/media/uutiset/lehdistotiedotteet/2021/valmet-toimittaa-kattilalaitoksen-kaukolammon-tuotantoon-seinajoen-energialle/

Valmet Oyj:n lehdistötiedote 21.1.2021 klo 11:00

Valmet toimittaa kattilalaitoksen Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin lämpökeskukseen. Uusi
kattila mahdollistaa uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämisen kaukolämmön tuotannossa.
Tilaus sisältyi Valmetin vuoden 2020 neljännen neljänneksen saatuihin tilauksiin. Tilauksen
arvoa ei julkisteta. Laitos luovutetaan asiakkaalle syksyllä 2022.

”Olemme tyytyväisiä saadessamme hankkeen käyntiin. Tämä on merkittävä askel eteenpäin
puhtaamman kaukolämmön tuotannossa. Pystymme turvaamaan luotettavan ja hinnaltaan
kilpailukykyisen lämmön jatkossakin asiakkaillemme”, sanoo Seinäjoen Energian toimitusjohtaja
Vesa Hätilä.

”Hankkeella on huomattavia ympäristöarvoja ja suuri merkitys Seinäjoella tuotettavalle
kaukolämmölle. Valmetin toimituksessa yhdistyvät vahva tekninen osaaminen sekä laadukas ja
nopea projektointi. Arvostamme Seinäjoen Energian luottamusta Valmetiin”, sanoo Valmetin
energialiiketoiminnan johtaja Kai Janhunen.

Tietoa Valmetin toimituksesta

Valmet rakentaa uuden kattilalaitoksen perustuksista ylöspäin polttoaineen syöttösiilosta
piippuun saakka. Toimituksen ydin on Valmet BFB-kattila, joka hyödyntää kerrosleijuteknologiaa
ja käyttää polttoaineena monipuolisesti erilaisia biomassoja. Valmetin toimitukseen sisältyvät
myös mm. sähkösuodatin, savukaasulauhdutin ja Valmet DNA -automaatiojärjestelmä koko
laitokselle. Kattilalaitoksen polttoaineteho on 49,5 megawattia (MW) ja maksimi kaukolämpöteho 56,5 MWth
yhdessä savukaasulauhduttimen kanssa.

Tietoa asiakkaasta Seinäjoen Energia Oy

Seinäjoen Energia on Seinäjoen kaupungin omistama yhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen sähkön,
kaukolämmön ja vesihuollon palveluja. Seinäjoen Energian kaukolämmön käyttöpaikkoja on
noin 4500 ja lämmöntarve on yli 500 GWh vuodessa.

Valmet

Konserniviestintä
Lisätietoja:
Juha Uvanto, myyntipäällikkö, projektimyynti, Valmet, puh. 040 548 2980
Jouko Latva-Somppi, johtaja, lämpö- ja kattilalaitokset, Sellu ja Energia -liiketoiminta, Energialiiketoimintayksikkö,
Valmet, puh. 040 868 4020