Lämpö

Kaukolämmön lämpökamerakuvauksia suoritetaan viikkojen 18-19 aikana sään salliessa. Kuvaus suoritetaan helikopterikuvauksena. Kuvauksen suorittaa GridJet Oy.

Helikopteri lentää 200-300m korkeudessa ja kuvaa verkkoalueen kaistoissa. Kuvatun materiaali avulla tutkitaan maanpinnan lämpötilaeroja mahdollisten lämpövuotokohtien paikantamiseksi. Ilmakuvaus mahdollistaa 340km pituisen kaukolämpöverkon yleiskunnon kartoituksen nopeasti –  vuodot sekä eristevauriot voidaan paikantaa jopa kolmensadan metrin lentokorkeudesta.

Kuvaus on osa ennakoivaa kunnossapitoa millä Seinäjoen Energia Oy varmistaa mahdollisimman laadukkaan ja häiriöttömän kaukolämmön toimituksen asiakkailleen myös jatkossa.

Lennot suoritetaan auringonlaskun jälkeen illan ja yön aikana, jolloin maanpinta on tasalämpöinen, liikennettä kaduilla on vähän eikä auringon paiste haittaa kuvausta. Kuvaus saadaan suoritettua yhden illan ja yön aikana.

Pahoittelemme helikopterilentojen mahdollisesti aiheuttamaa ajoittaista meluhaittaa.

Lisätietoja asiasta antavat tarvittaessa:

Seinäjoen Energia Oy

Pasi Palomäki

puhelin 0207601331

sekä

GridJet Oy

Pekka Ristolainen

puhelin 0400 221 331

Artikkeli on osa valtakunnallista Tunnetko jo Kauko Lämmön – kampanjaa.

Kiertotalous koostuu monesta eri osa-alueesta, kuten raaka-aineiden kestävästä tuotannosta, tehokkaasta kierrättämisestä ja aiemmin hukkaan menneiden jakeiden käyttämisestä uusissa kohteissa. Kaukolämmöllä on tärkeä rooli osana kiertotaloutta: sen lisäksi, että se auttaa edistämään hukkalämpöjen käyttöä tehokkaasti, se toimii tärkeänä osana myös erilaisten raaka-aineiden kiertokulkua.

Erilaisia kierrätyksen ja esimerkiksi hukkalämmön käyttämisen tapoja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa tehokkaasti niin, että ne edistävät kiertotaloutta isossakin mittakaavassa.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä hyödynnetään esimerkiksi jätevesien puhdistusprosessissa syntyvän lietteen polttoa osana kaukolämmön tuotantoa.

“Vaikka jätevesien käsittelyprosessissa syntyvää lietettä voidaan kompostoida ja biomultaa käyttää esimerkiksi kaupunkien viherrakentamisessa, prosessissa on omat ongelmansa muun muassa lietteessä olevien mikromuovi- ja lääkejäämien takia. Ongelma voidaan ratkaista lietteen polttolaitoksissa, joissa erilaiset haitta-aineet häviävät korkeissa lämpötiloissa. Samalla prosessissa syntyvää ylimääräistä lämpöä siirretään puolestaan kaukolämmön käyttöön,” kertoo toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kyseessä on siis prosessi, jossa useammat eri osapuolet hyötyvät. Yhtenä tärkeänä lietteen jatkokäsittelyn osana on myös polttoprosessissa syntyvän tuhkan hyödyntäminen.

“Lietteen polttolaitoksessa syntyvää tuhkaa voidaan käyttää ja rakeistaa energian tuotannossa syntyvän tuhkan lisäravinteena sekä palauttaa ravinteet metsiin ilman haitta-aineiden leviämisen riskiä. Aineiden kiertokulun kannalta kyseessä on toimiva prosessi, kun ravinnepitoinen tuhka levitetään lannoitteeksi ja ylimääräinen energia saadaan talteen ja hyötykäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotaloutta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Kaukolämpö on erityisessä roolissa kiertotalouden näkökulmasta. Kaukolämpöverkot mahdollistavat tehokkaasti niin energiayhtiöiden asiakkaiden kuin muidenkin toimijoiden laajamittaisen hukkalämpöjen hyödyntämisen. Verkkoja pitkin lämpöä saadaan siirrettyä etäämmälläkin oleville asiakkaille.

Seinäjoella kaukolämmön kiertotalouden keskiössä on jätevesien ylimääräisen lämmön hyödyntäminen.

“Hukkalämpöjä on aiemmin jouduttu ohjaamaan mitä erilaisimpiin paikkoihin, joissa lämpöä ei voida hyödyntää. Esimerkiksi puhdistettuja, lämpimiä vesiä ohjataan vesistöihin ja suurien pakastamoiden käyttämän ison sähkömäärän hukkalämpö on saattanut mennä maaperään tehtaan ulkopuolelle. Niitä voidaan ja osataan nyt ottaa tehokkaammin lämpöpumpuilla talteen”, kertoo Mikko Mursula, Seinäjoen Energia Oy:n kaukolämpötoiminnan johtaja.

Erilaisia kiertotalouden ratkaisuja kehitetään alueellisesti. Toisaalla on tarjolla hukkalämpöjä, joita voidaan käyttää kaukolämpönä, ja toisaalla taas materiaali- ja jätevirtoja, joille etsitään uutta käyttöä. “Aina olisikin järkevää tarkastella tapauskohtaisesti, millaisia materiaali- ja jätevirtoja missäkin voidaan hyödyntää. Toisen sivuvirrasta tulee siten toisen liiketoiminnan osa”, Gullsten summaa.

Hukkalämmön hyödyntäminen alusta asti mielessä

Kiertotaloutta on tärkeää muistaa tarkastella laajemmastakin näkökulmasta. Esimerkiksi Lapissa välimatkat ovat pitkiä, ja materiaalien kuljettamista eri paikkoihin vältellään viimeiseen asti. Siksi paikallisuus ja oman paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan toimiminen on tärkeää.

“Kun erilaisia haasteita voidaan ratkoa paikallisesti ja kiertotalouden ympyrää pystytään tehokkaasti hyödyntämään, koko yhteiskunta hyötyy. Se on energiayhtiöille myös kustannuksien kannalta kannattavaa: kun ennen energiantuotannossa syntyvän tuhkan kaatopaikalle viemisestä on maksettu isoja summia, nyt ne voidaan palauttaa takaisin lähimetsiin, jolloin tuhkien ravinteet saadaan lannoitekäyttöön”, Gullsten sanoo.

Kiertotalouden yhtenä tärkeänä kehitysaskeleena on myös suunnitella uusia tehtaita, laitoksia ja muita mahdollisia hukkalämmön lähteitä niin, että ylimääräisen energian hyödyntäminen otetaan jo rakennusvaiheessa huomioon.

“Esimerkiksi suuret datakeskukset kuluttavat paljon sähköä ja hukkalämpöä syntyy suuria määriä. Seinäjoella uuden datakeskuksen projekti on vielä suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on, että energia hyödynnetään tehokkaasti ja hukkalämmön talteenotto maksimoidaan heti alusta alkaen”, Mursula kertoo.

Kauko Lämmön tärpit:

“Kiertotaloudesta voi äkkiseltään tulla vain kierrättäminen mieleen, mutta siinä on itse asiassa kyse aika laajasta käsitteestä. Oletko tullut ajatelleeksi, miten kiertotalous esimerkiksi kytkee eri toimijoita toisiinsa?

• Kiertotalousratkaisut syntyvät usein monen alueellisen toimijan yhteistyössä.
• Kaukolämpö kytkeytyy esimerkiksi jätevesien käsittelyyn, maaperän ravinnekiertoihin, elintarviketeollisuuden kylmälaitteiden sekä suurten datakeskusten hukkalämpöjen talteenottoon.
• Ratkaisut vaihtelevat paikkakunnittain. Jotakin yhteistä kuitenkin on: nimittäin se, että kaikki osapuolet hyötyvät eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä.”

Tutustu kampanjaan http://www.tunnetkokaukolammon.fi

Julkaistu kuntarahoituksen kotisivuilla 22.9.2021  kuntarahoitus.fi

Jäähyväiset turpeelle – Seinäjoen Energian pikatie hiilineutraaliuteen

Seinäjoen Energia tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Jos hyvin käy, yhtiö on lähellä sitä jo parin vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa Seinäjoki lämpenee biopolttoaineilla ja hukkalämmöllä. Turve on pian historiaa.

Seinäjoella oli pitkään selvitetty erilaisia voimalaitosratkaisuja. Kaupungin kaukolämmön tuotanto on ollut pitkään yhden laitoksen ja turpeen varassa. Turpeen käyttö on kallistunut kallistumistaan ja aiheuttanut kaukolämmön hintaan nostopaineita. Tämä sai Seinäjoen Energian pohtimaan uusia vaihtoehtoja. Erilaisia jätepolttokattiloita ja isompia voimalaitosratkaisuja vertailtiin. Vuonna 2018 tehtiin päätös tuotannon hajauttamisesta useaan pienempään laitokseen yhden suuren laitoksen sijaan. Syksyllä 2022 aletaan koekäyttää noin puolet kaupungista lämmittävää, Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitettua biopolttolaitosta.

– Päätimme, ettemme laita kaikkia munia samaan koriin. Uusi laitos turvaa luotettavan uusiutuvan energian tuotannon, mutta jättää tilaa myös muille ratkaisuille, Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula kertoo.  Vuosi hajauttamispäätöksen jälkeen yhtiö päivitti strategiansa. Tavoitteeksi asetettiin hiilineutraalius vuonna 2030. – Tuolloin meillä ei ollut Kapernaumin uuden laitoksen lisäksi sen enempää konkretiaa tavoitteeseen pääsemisestä kuin tietoa turpeen polton vähentämisen aikataulustakaan, Mursula kuvailee.

Kapernaumin uusi laitos käyttää polttoaineena erilaisia sahojen sivutuotteita ja metsähakkuiden tähteitä kuten puun kuorta, sahanpurua tai metsähaketta. Poikkeuksellista laitoksessa on, että se pystyy hyödyntämään hyvinkin kosteaa puuta – poltettavan puun vesipitoisuus voi olla jopa 65 prosenttia. Puuta ei tarvitse kuivatella kasoissa, kun tuorekin puu palaa tehokkaasti laitoksen uumenissa. Savukaasujen lämmöt otetaan talteen. – Tämä ei ole alalla uutta, mutta meille savukaasujen lämmön talteenotto tulee käyttöön nyt ensimmäistä kertaa. Teknologia on kehittynyt, taivaalle nousee 40-asteista savukaasua aiemman 150-asteisen sijaan. Uusi lämpökattilahanke on yli 30 miljoonan euron investointi, siihen kuuluvat myös jo valmistuneet polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä. Se palvelee myös vanhaa turvekattilaa. – Uuden logistiikkajärjestelmän myötä olemme jo kesällä saaneet säästöä aikaan, kun olemme polttaneet vanhassa kattilassa turpeen sijaan puuta.

Lämpöpumput suuressa roolissa

Uusi lämpökattila ei yksin tee Seinäjoen Energiasta lähes hiilineutraalia. Sen lisäksi Hanneksenrinteen öljyä pelletillä korvaava vara- ja huippulaitos valmistui 2020. Yhteensä investointeja on nyt tehty ja tullaan tekemään lähiaikoina noin 60 miljoonalla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen on arvioitu putoavan vuoden 2018 lähes 660 000 tonnista alle 14 000 tonniin vuoteen 2023 mennessä. Asiakkaille investoinnit tarkoittavat vakaahintaista ja puhdasta, uusiutuvaa energiaa. – Olemme selvitelleet kaikkea mahdollista ja tavoitteemme on lisätä kaikkea muuta kuin polttamalla tehtyä tuotantoa. Edes hiilidioksidivapaa polttamalla tehty energia ei välttämättä ole tulevaisuudessa kovin hyväksyttävää, Mursula pohtii.

Seinäjoelle rakennettava datakeskus tulee toteutuessaan tuottamaan noin 10 prosenttia kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta. Se on suurin piirtein kaupungin kaikkien pientalojen vuotuinen kaukolämmön tarve. Jatkossa datakeskus voi lämmittää noin kolmanneksen Seinäjoesta, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla. Datakeskushanke on ollut vireillä jo kymmenisen vuotta, energiayhtiö on ollut mukana suunnittelussa muutaman vuoden. – Datakeskuksen on tarkoitus toimia uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Datakeskuksen lämpö otetaan talteen lämpöpumpuilla ja siirretään kaukolämpöveteen. Vihreää sähköä sisään ja vihreää lämpöä ulos, Mursula selvittää.

Lämpöpumpuilla on muutenkin suuri rooli Seinäjoen Energian pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Lämmön talteenottoa ja hukkalämmön laajempaa hyödyntämistä selvitellään. Lämmön talteenotto jätevesistä voisi tulevaisuudessa kattaa jopa 10 % kaupungin energiantarpeesta. Vuonna 2022 valmistuu Seinäjoen voimalaitosalueelle EPV Energian toteuttama kaukolämpöakku- ja sähkökattilahanke. EPV:n kautta Seinäjoen Energialla on myös omaa tuulivoimaa. – Energia-ala ja sähkömarkkina ovat melkoisessa myllerryksessä. Tuulivoimaa on tulossa paljon lisää. Välillä sähköstä on ylitarjontaa ja välillä pulaa. Pakkaspäivinä Seinäjoen energiantarve voi kaksinkertaistua. Kaukolämpöakkuun voimme varastoida energiaa silloin, kun siitä on ylitarjontaa, Mursula kuvailee suunnitelmia.

Valtion tuki- ja veropolitiikka kannustaa vihreään siirtymään ja lämpöpumppuinvestointeihin. – Aiemmin lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on mietityttänyt. Investointituet vauhdittavat investointeja ja pienentävät niihin liittyviä riskejä. Tällä hetkellä investoiminen kannattaa myös alhaisten korkojen takia, Mursula jatkaa.

Teksti: Hannele Borra

Artikkeli on osa Tunnetko Kauko Lämmön – valtakunnallista kampanjaa.

Lämmityskustannuksia madalletaan niin tuotannon kuin kiinteistöjenkin omilla energiatehokkuustoimilla

 Kauko Lämmön tärpit:

“Hinnathan meitä kiinnostavat aina, ja niiden laskeminen sitäkin enemmän. Lämmityskustannuksiin – ja samalla asiakkaiden lämpölaskuihin – voidaan vaikuttaa aika simppeleillä tavoilla.

• Kaukolämpö tuotetaan eri paikkakunnilla eri tavoilla. Monet energiayhtiöt ovat siirtyneet uusien energiamuotojen, kuten hukkalämpöjen ja jätteiden hyödyntämisen, käyttöön. Näillä toimilla säilytetään kaukolämmön hinnan vakaus.
• Lämmönjakelun huippujen leikkaaminen on tehokas tapa säästää. Esimerkiksi aamulla, kun useat taloyhtiön asukkaat ovat kuumassa suihkussa, ei asuntoja lämmitetä turhaan täydellä teholla vaan asukkaat auttavat lämmityksessä hetken aikaa. Palveluna tarjottavien älykkäiden säätöjen avulla asukkaan ei tarvitse siis tehdä mitään – ja silti lämpölasku pienenee.
• Myös niinkin simppelit asiat kuin huonelämpötilan laskeminen parilla asteella, hyväkuntoiset ikkunat ja ilmanvaihdon oikeat säädöt saavat aikaan lämpölaskussa merkittäviä muutoksia.”

Kun kodin tai kiinteistön lämmityskustannuksia haluaa alemmas, ihan ensimmäisenä kannattaa selvittää, kuinka paljonko lämpöä kuluu, mihin sitä kuluu ja meneekö lämpöä hukkaan. Erilaiset energiatehokkuustoimet niin kaukolämmön tuotannossa kuin myös asiakkaan toimesta voivat tehdä lämpölaskusta pienemmän yllättävän helposti.

Lämmön tarjoaminen on tänä päivänä erittäin kilpailtu ala. Siksi ei ole yllättävää, että kustannusten pitäminen kilpailukykyisinä sekä niiden laskeminen ovat niin lämpöyhtiöiden kuin asiakkaidenkin mielessä. Kun lämmityksessä halutaan säästää, on erityisen tärkeää hahmottaa, miten kiinteistössä lämpöä käytetään.

Kuten lähes kaikkialla Suomessa, myös Kotkassa kaukolämpöä tuotetaan monella eri tuotantomuodolla.

“Kaukolämmön kustannukset koostuvat monista eri tekijöistä, kuten investointikustannuksista ja käyttökustannuksista. Käyttökustannuksiin vaikuttaa eniten se, mitä polttoainetta käytetään. Kaikkein tärkeintä kustannusten hallinnassa on tuotannon monimuotoisuus. Jos olisimme vain yhden tuotantotavan varassa, kustannuksien alentaminen olisi paljon vaikeampaa”, kertoo Annika Aalto, Kotkan Energian markkinointi- ja viestintäpäällikkö.

Energialähteiden valinnan lisäksi älykkäiden palveluiden lisääntyminen vaikuttaa kaukolämmön hintaan.

“Hajautettujen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisäksi älykkäät ratkaisut niin kaukolämmön tuotannossa kuin asiakkaan kiinteistössäkin tuovat energiansäästöä. Kiinteistöihin palveluna tarjottavat mittaukset ja säädöt ovat asiakkaalle helppoja. Taloyhtiöissä ymmärretään paremmin energiansäästömahdollisuuksista ja osataan kohdistaa toimet oikein ja asukkaiden kannalta kustannustehokkaasti”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Edullisempaa lämpöä älykkäillä ratkaisuilla ja pitkän tähtäimen suunnitelmilla

Tuotantolähteiden hajauttamisen lisäksi lämpöyhtiöt voivat tehdä useita muitakin säästötoimenpiteitä kaukolämmön kustannuksien ja siten asiakkaiden lämpölaskujen pienentämiseksi. Niistä tärkeimpiä ovat muun muassa tuotantolaitosten ja jakeluverkkojen hyvä kunnossapito sekä lämmön tarjoamisen tapojen jatkuva kehittäminen.

Tampereen sähkölaitoksen myyntipäällikkö Hanni Hirvonen korostaa, että kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen on kaukolämmön hinnan kannalta yksi olennaisimmista tekijöistä.

“Erilaisilla palvelukokonaisuuksilla voidaan tarjota älykkäitä ratkaisuja, jotka vaikuttavat positiivisesti kaukolämmön kustannuksiin. Esimerkiksi lämmön jakelun huippujen leikkaaminen fiksusti sekä laitteistojen ja vesivirtojen vuosittaiset tarkastukset pitävät huolta siitä, että lämmitys on mahdollisimman energiatehokasta”, Hirvonen sanoo.

“Samalla varmistetaan, että asiakkaan ei tarvitse huolehtia mistään.”

Myös lämpöyhtiöiden keskittyminen pitkän tähtäimen suunnitteluun auttaa kustannuksien laskemisessa ja fiksumman kaukolämmön tarjoamisessa. Katse on aina suunnattu useampien vuosien päähän.

“Siten voimme kehittyä koko ajan eikä ikävistä yllätyksistä tarvitse murehtia. Tällä hetkellä suunnitteilla on esimerkiksi rakentaa kesäaikaan tuotetun lämmön uusia varastointitapoja, jotta kylmilläkin säillä ympäristöystävällisesti tuotettu kaukolämpöä riittää ympärivuotiseen käyttöön tasaisella hinnalla”, Hirvonen sanoo.

Pienillä teoilla huomattavia vaikutuksia

Kaukolämpölaskuun voi vaikuttaa omilla kulutustottumuksilla samalla tavalla kuin vesi- tai sähkölaskuunkin. Pienilläkin teoilla voi olla iso merkitys.

Kaukolämpöyhtiöt tarjoavat myös älykkäitä kaukolämpöratkaisuja ja huoltopalveluita, joiden avulla laitteet pysyvät kunnossa ja kustannukset kurissa.

“Selkein ja helpoin tapa säästää on säätää huonelämpötilaa alemmaksi, käyttää vettä suihkussa kohtuullisesti sekä pitää talon kunnosta huolta. Kaukolämpölaitteet kannattaa huoltaa säännöllisesti. Erilaiset älypalvelut auttavat näissä arjen haasteissa”, Aalto summaa.

Jos kodin tai kiinteistön lämmön käytön tehokkuudesta ei ole varma, siitä voi hankkia tietoa useammalla eri tavalla. Mitä paremmin lämmön kulutuksesta on perillä, sitä helpompi siihen on vaikuttaa.

“Asiakkaiden on mahdollista hankkia esimerkiksi lämmitysjärjestelmän katsastuksia, joissa selvitetään kiinteistön lämmityksen säädöt, kulutustiedot, analysoidaan säästöpotentiaali ja annetaan suosituksia toimenpiteistä. Useimmat lämpöyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden seurata omaa kulutusta esimerkiksi lämpöyhtiön nettisivujen kautta – näin tehdään myös meillä”, Aalto sanoo.

Kampanjan sivuille tästä http://www.tunnetkokaukolammon.fi

Artikkeli on julkaistu Virtaa 1, 2021 lehdessä 27.5.2021, pääset digilehteen tästä linkistä http://view.24mags.com/kirjapaino/virtaa-1-2021

Teksti: Teija Ahtiainen

Seinäjoen Energia ja Valmet Technologies Oy allekirjoittivat viime vuoden lopulla sopimuksen uuden kattilan ja savukaasujen lämmön talteenoton toimittamisesta Kapernaumin lämpökeskukselle. Suuri osa kaukolämmöstä voidaan tuottaa jo ensi vuoden lopulta alkaen uusiutuvilla polttoaineilla ja hukkalämmöllä turpeen sijaan.

Seinäjoen Energia tilasi 50 MW:n biokattilan Kapernaumiin viime vuoden lopulla. Kattila on osa yli 30 miljoonan euron hanketta, jonka toteutus käynnistyi vuoden 2020 alussa.  – Valmetin toimitus turvaa kustannustehokkaan tuotannon tällä vuosikymmenellä. Tuotannon energiatehokkuus paranee merkittävästi ja luotettavuus turvataan jatkossakin tällä investoinnilla, valottaa lämpöjohtaja Mikko Mursula. Kaukolämmön toimitusvarmuus on huippuluokkaa, ollen 99.98% vuonna 2020.

Laitos valmistuu syksyllä 2022. Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä on tyytyväinen tehtyihin kauppoihin. – Tämä on merkittävä askel eteenpäin entistä puhtaamman kaukolämmön tuotannossa. Pystymme turvaamaan luotettavan ja hinnaltaan kilpailukykyisen lämmön asiakkaillemme tulevaisuudessakin, kertoo Hätilä. Kaukolämmön hinta on Seinäjoella Suomen edullisimpien joukossa Energiateollisuus ry:n hintatilastojen perusteella. – Lyhyellä tähtäimellä asiakashinnassa on korotuspainetta. Turpeen käyttö on mennyt järjettömän kalliiksi veronkorotuksen ja ennen kaikkea sen takia, että päästöoikeuden hinta on noussut ennätyslukemiin. Se pakottaa kiirehtimään turpeesta luopumista. Pitkällä tähtäimellä tulevaisuus näyttää hyvältä, Hätilä jatkaa.

Valmet rakentaa uuden kattilalaitoksen perustuksista ylöspäin piippuun saakka. Toimituksen ydin on Valmet BFB-kattila, joka hyödyntää kerrosleijuteknologiaa ja käyttää polttoaineena monipuolisesti erilaisia biomassoja. Valmetin toimitukseen sisältyvät myös mm. sähkösuodatin, savukaasulauhdutin ja Valmet DNA -automaatiojärjestelmä. Laitoksen polttoaineteho on 49,5 megawattia ja maksimi kaukolämpöteho 56,5 MWth yhdessä savukaasulauhduttimen kanssa.  – Hankkeella on huomattavia ympäristöarvoja ja suuri merkitys Seinäjoella tuotettavalle kaukolämmölle. Valmetin toimituksessa yhdistyvät vahva tekninen osaaminen sekä laadukas ja nopea projektointi. Arvostamme Seinäjoen Energian luottamusta Valmetiin, sanoo Valmetin energialiiketoiminnan johtaja Kai Janhunen.

havainnekuva Valmetin BFB kattilasta. Kuva:Valmet

Puuta ja hukkalämpöä turpeen tilalle

Rakennustyömaalla hankkeen eri projekteja ja urakoita on yhteensovittanut ja valvonut Seinäjoen Energian puolesta verkkopäällikkö Pasi Palomäki. – Tähän mennessä on rakentunut uusi kiinteän polttoaineen vastaanottoasema, seulomo, siilot ja ajoneuvovaaka. Parhaillaan on menossa mm. sprinklerijärjestelmän asennusurakka ja automaation rakentaminen, sekä uuden kattilan perustusurakka. Tavoite on saada kesäkuussa uusi polttoainejärjestelmä syöttämään vanhaa kattilaa ja korvata turvetta puulla. Syksyn aikana uusi kattilarakennus alkaa nousta hahmolleen, kertoo Palomäki projektin etenemisestä.

Hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä

Seinäjoen Energia on päättänyt olla hiilineutraali lämmön ja sähkön tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 suurin osa kaukolämmöstä tuotettiin vielä turpeella. Lämmön osalta Kapernaumin uusi kattila ja savukaasujen lämmön talteenotto on iso askel kohti uusiutuvaa ja hiilineutraalia tavoitetta, mutta muitakin ratkaisuja tarvitaan. Seinäjoen Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitos tuottaa tällä hetkellä suurimman osan Seinäjoen kaukolämmöstä. – Selvitykset voimalan korvaamistavasta ja aikataulusta ovat loppusuoralla. Erilaisia vaihtoehtoja on kartoitettu laajasti ja päätöksiä asiassa on tarkoitus tehdä lähiaikoina. Hiilineutraalisuus on mahdollista saavuttaa aikaisemmin kuin 2030, visioi toimitusjohtaja Hätilä.

Uusiutuva kaukolämpö on vastuullinen valinta

 Vuoden 2020 aikana Seinäjoen Energian Kaukolämpö lanseerasi uuden tuotteen, uusiutuva kaukolämpö, joka tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla ja hukkalämmöllä.

Artikkeli on osa valtakunnallista “Tunnetko jo Kauko Lämmön – kampanjaa”

Kaukolämmön tuotannossa niin energiatehokkuus kuin ympäristöystävällisyyskin ovat viime aikoina saaneet paljon ansaitsemaansa huomiota. Niiden lisäksi on kuitenkin olennaista nostaa esille parempi asiakasymmärrys sekä lämpöyhtiöiden portfolioiden kiihtyvä laajentaminen, jotka varmistavat kaukolämmön palveluiden kehittämisen aiempaakin paremmiksi.

Kaukolämmön tuotanto ja jakelu ei tänä päivänä ole vain kirjaimellisesti kotien ja liiketilojen lämmitystä mahdollisimman ympäristöystävällisesti – palvelukokonaisuuksien tarjoaminen ja teknologinen kehitys niiden takana ovat jatkuvasti tärkeämpiä lämpöyhtiöiden toiminnassa.
”Lämpöyhtiöt kehittävät omia palveluitaan tai tekevät yhteistyötä erilaisten palveluntarjoajien kanssa. Asiakkaalle voidaan tarjota ketterämmin uusimpia ratkaisuja, kun lämpöyhtiön osaamiseen yhdistetään sopivien kumppaneiden teknologiset sovellukset ja palvelutarjonta”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.

Käytännössä kattavien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen tarkoittaa sekä asiakastyytyväisyyteen keskittymistä että yhteistyötä eri palveluntarjoajien välillä parhaiden mahdollisten tuloksien saavuttamiseksi. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta kaukolämmön oikeanlaisesta käyttämisestä. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? ”Kaukolämmön oikeanlaisessa käyttämisessä asiakasymmärrys on kaiken ytimessä. On aina olennaista miettiä, mikä kunkin asiakkaan tilanne on, jotta voimme edistää eri tarpeisiin sopivien ratkaisujen valitsemista ja palveluiden tarjoamista”, kertoo Tero Holappa, Loimuan asiakkuus- ja kehitysjohtaja.“Se onnistuu esimerkiksi yhdistelemällä eri palveluita eri toimijoilta – myös energia-alan ulkopuolelta. Lämpöyhtiöiden yhtenä tärkeimpänä tehtävä on siten valita asiakkaille parhaimmat, energiatehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät vaihtoehdot ja yhdistelmät.”

Laajempia palvelukokonaisuuksia kumppaneiden avulla

Nykyään lämmön tarjoaminen on aiempaa laajemmin palveluliiketoimintaa sekä palvelusopimuksien tarjoamista. Siksi myös esimerkiksi Loimua tarjoaa energian monipalveluita kaukolämpöön keskittyen.
Erilaisia palveluita tarjoavia kumppaneita on kerääntynyt muutaman viime vuoden aikana jo useampia. Niiden avulla lämpöyhtiöt voivat varmistaa, että asiakkaiden ei tarvitse olla energia-asiantuntijoita, vaan parhaiden mahdollisten palvelukokonaisuuksien valinnan ja rakentamisen hoitaa lämpöyhtiö. ”Lämmön tuottamisen ja jakelun lisäksi tarjoamme monipuolisemmin myös esimerkiksi valvonnan, analysoinnin ja analytiikan palveluita. Kaikkea tätä emme pystyisi itsenäisesti tekemään, ja näin ollen kumppaneiden merkitys laadukkaiden palveluiden tuottamisessa on tärkeä”, Holappa sanoo. Saatujen tietojen pohjalta voidaan seurata monia eri asioita kodeissa ja liiketiloissa, ja informaatiota voidaan jakaa tehokkaasti edelleen asiakkaille. Tehostettu datan hankinta ja hallinta edistää siten lämpötilojen parempaa ohjaamista ja energiatehokkuudesta huolehtimista sekä mahdollisten ongelmien aikaista huomaamista.

Lämpöyhtiö vastaa sekä olemassaoleviin että tulevaisuuden tarpeisiin

Lämpöyhtiöiden palveluiden kehitys ei kuitenkaan rajaudu vain erilaisiin mittaamisen keinoihin. Kun kaukolämpöä tuotetaan ja jaetaan jatkuvasti älykkäämmin, energia-alan on mahdollista laajentua ja tarttua täysin uusiin mahdollisuuksiin.
VSV-Energia Oy (VSV) tarjoaa asiakkailleen muun muassa niin sanottua avaimet käteen -palvelua, joka on saanut erityistä kiitosta lämpöyhtiön asiakkailta.
”Vielä 10 vuotta sitten olimme hyvin perinteinen kaukolämpöyhtiö, mutta nykyään tarjontamme on paljon laajempaa. Kaukolämmön tuotannon ja jakelun lisäksi esimerkiksi kaukolämmön vaihtimien tarkastus- ja huoltopalveluiden tarjoaminen on tarjonnassamme olennaista”, kertoo VSV:n tuotannosta ja kaukolämmöstä vastaava Mika Salo. “Avaimet käteen -vaihtoehto varmistaa, että sopivan lämmitysvaihtoehdon hankinta ja ylläpitäminen pitkälläkin tähtäimellä on huoletonta.”

Teknologian kehittyminen ja uudet yhteistyömahdollisuudet varmistavat, että lämpöyhtiöissä katse on suunnattu pitkälle eteenpäin. “Nykyisen asiakkaille suunnatun olosuhdepalvelun lisäksi suunnitelmia on esimerkiksi siitä, että lämpöyhtiö voisi ottaa haltuun kokonaisen taloyhtiön kaipaamat palvelut – eli lämmityksen lisäksi myös muun muassa sähkön ja veden kulutuksen seuraamisen ja ohjaamisen. Portfolion laajentaminen ja siten palveluiden keskittäminen helpottaa sekä palveluiden hankintaa että niiden ylläpitoa. Samalla palvelukokonaisuuden tarjoama kustannustehokkuus pitää hinnat kurissa”, Salo sanoo. Lämpöyhtiöiden tarjonnan laajentamisen ytimessä on siis mahdollisuus reagoida asiakkaiden muuttuviin toiveisiin aiempaa paremmin – sekä vastata tarpeisiin, joita ei osattaisi vielä lämpöyhtiöiltä edes pyytää.
“Lämpöyhtiöillä on käsissään enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ennen. Radikaaleja ja kiiteltyjä muutoksia on tehty aiemmin esimerkiksi pankki- ja teleoperaattorialoilla, joten miksei niin tehtäisi myös kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa?” Holappa summaa.

Kauko Lämmön tärpit:

”Kun tätä nykyä puhutaan kaukolämmön tarjoamisesta, siihen pakettiin kuuluu aika paljon muutakin tavaraa kuin vain sopiva lämpötila kotosalla tai työpaikalla. Niin että mitä kaikkea sitten?

• Kun kaukolämpöä käytetään niin sanotusti oikein, tarkoitetaan sillä sitä, että asiakkaat saavat lämpöyhtiöltä just eikä melkeen niitä asioita, mitä tarvitsevat. Eli ei liikaa tai liian vähän.
• Lämpöyhtiöt huolehtivat koko ajan paremmin siitä, että kaukolämmön jakelua ja käyttöä myös seurataan koko ajan. Jos tulee tenkkapoo jossain asiassa, apua saa aina silloin, kun tarvitaan.
• Jos taas halutaan sellainen avaimet käteen -palvelu, sekin onnistuu. Eli kaikki hoidetaan niin, ettei tarvitse hankintavaiheessa tai vuosienkaan päästä huolehtia, että hommat toimivat.”