Kaupunkiympäristössä toimivien energia-alan yritysten yhteinen kannanotto 4.3.2022

4.3.2022 | Ajankohtaista | Ajankohtainen,

4.3.2022 Klo: 16:01

Kaupunkiympäristössä toimivien energia-alan yritysten yhteinen kannanotto 4.3.2022

KANNANOTTO: KASVATUSMETSIEN ENSIHARVENNUSRÄSTIEN PURKAMINEN JA ENERGIATURPEEN HYÖDYNTÄMINEN KEINOJA TURVATA HUOLTOVARMUUS LÄHIVUOSINA

Venäjän tuomittava hyökkäys Ukrainaan on käynnistänyt uuden aikakauden Euroopassa. Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa myös Suomeen, joka on vuosia tuonut osan tarvitsemastaan energiasta Venäjältä, ja herättää kysymyksiä Suomen energian huoltovarmuuden varmistamisesta. Kaupunkiympäristössä toimivat energiayhtiöt katsovat, että tulevien talvien energiatarpeiden varmistamiseksi Suomen on syytä edistää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta nopeasti myös bioenergian tuotannon lisäämisen kautta. Tähän nopeita väyliä tarjoavat kasvatusmetsien ensiharvennusrästien purkaminen ja energiaturpeen asettaminen jatkoajalle lähivuosiksi.

Metsänhoidon sivuvirrat täysimääräisesti käyttöön

Noin viidennes Suomen energiahakkeesta tuodaan Venäjältä ja yleinen käsitys on, että energiantuonnin loppuminen Venäjältä ei aiheuta välittömiä ongelmia Suomelle. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kiristyneessä globaalissa tilanteessa on kuitenkin katsottava muutamia kuukausia pidemmälle aikavälille ja valmisteltava toimenpiteitä, joiden avulla turvataan Suomen energiantarpeet seuraaville lämmityskausille.

Kaupunkiympäristössä toimivat energiayhtiöt katsovat, että Venäjältä tuotavaa puupolttoainetta voidaan korvata muun muassa lisäämällä kotimaisen puupolttoaineen tuotantoa erityisesti ensiharvennusrästejä hoitamalla. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan Suomen nuorissa kasvatusmetsissä on myöhässä olevia hoitotöitä lähes puoli miljoonaa hehtaaria. Lisäksi ensiharvennusrästejä on lähes miljoona hehtaaria ja osalle tästä alasta voidaan myöntää myös pienpuun keruutukea (Kemera-tuki). Vuonna 2020 ulkomailta tuotiin ennätysmäärä eli 1,8 miljoonaa kuutiometriä puuta energiakäyttöön ja metsähakkeen käytöstä tuonnin osuus oli 24 prosenttia, mitä Bioenergia ry pitää strategisesti korkeana osuutena. Maamme nuorten kasvatusmetsien hoitorästeiltä voidaan korjata vastuullisesti ja kestävästi energiakäyttöön soveltuvaa energiapuuta määrä, joka vastaa lähes 20 vuoden tuontihakkeen määrää.

Kotimaisen puupolttoaineen tuotannon lisääminen edellyttää kuitenkin päättäväisiä toimia. Kaupunkiympäristössä toimivat energiayhtiöt katsovat, että ensiharvennusrästien purkamisen on oltava yksi keino puupolttoaineen saatavuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa Venäjältä tuodusta puupolttoaineesta luovutaan. Tavoitetta voidaan edistää pienpuun korjuuseen kohdistettavan Kemera-määrärahan kasvattamisella ja tukiehtojen muuttamisella. Viimevuosina kemeratukea on jäänyt käyttämättä, vaikka on ollut näköpiirissä, että puuta tarvitaan korvaamaan turvetta. Tämä on selkeä merkki tukiehtojen toimimattomuudesta. Tukiehtojen valuvika löytyy maksuperusteista ja tukitasosta. Nykyinen tuki maksetaan hehtaarikorvauksena, jonka takia tuen suuruus korjattua puukuutiota kohti on suurin tuen piiriin kuuluvissa alhaisen energiapuukertymän kohteissa. Kiireellisimmät hoitorästit ja parhaat energiapuukohteet ovat tiheissä, paljon pienpuuta sisältävissä kohteissa. Jotta nämä kohteet saadaan markkinoille, tulee tuki maksaa riittävän suurena korjattua puukuutiometriä kohden, jolloin pienpuun korjuusta tulee kannattavaa. Näissä kohteissa myös metsänhoidollinen hyöty on suurin.

Metsänomistajien kannustaminen harvennushakkuisiin taloudellisen tuen kautta lisää saatavilla olevan puupolttoaineen määrää. Lisäksi rästien purkamisen kautta on mahdollista kohentaa metsien arvokasvua ja terveyttä (ks. Bioenergia ry, 26.2.2022) sekä vähentää teollisuudelle käyttökelpoisen ainespuun energiakäyttöä.

Kaupunkiympäristössä toimivat energiayhtiöt pitävät tärkeänä, että Venäjältä tuotavan puupolttoaineen mahdollisen luopumisen yhteydessä pyritään varmistamaan kotimaisen puupolttoaineen saatavuus.

Energiaturpeesta huoltovarmuuspolttoaine seuraaville vuosille

Turpeen energiakäyttö on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mutta käytännössä alasajo on jo edennyt pitkälle ja käyttö vähentynyt rajusti. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan (MaaSTul 28.2.2022) Venäjän energiahaketta ei voi enää korvata polttoturpeella, koska turvetta ei ensi kesänä nosteta.

Kaupunkiympäristössä toimivat energiayhtiöt katsovat, että Venäjän aiheuttaman kriisin seurauksena turpeen roolia huoltovarmuuspolttoaineena on syytä arvioida uudelleen: Suomen on varmistettava energiaturvetuotanto seuraaville lämmityskausille luomalla turvetuottajille taloudelliset edellytykset jatkaa tuotantoa ja varmistamalla, että energiaturpeen varastoinnille on markkinaehtoiset edellytykset. Päätökset toimista on tehtävä maaliskuun 2022 aikana, jotta turpeen nosto ehditään aloittaa tulevalla kesäkaudella.

Kaupunkiympäristössä toimivat energiayhtiöt esittävät seuraavia toimia energiaturvetuotannon jatkuvuuden varmistamiseksi:

  • Turpeen vero lämmöntuotannossa on väliaikaisesti poistettava
  • Turpeen käytön päästöoikeusmaksua on väliaikaisesti alennettava ja/tai kompensoitava
  • Turpeen tuottajille on maksettava riittävälle pinta-alalle korvausta tuotantosoiden ylläpidosta
  • Turvetuotannosta luopumiseen liittyvän lainsäädännön voimassaoloaikaa on jatkettava, jotta yrittäjien taloudelliset edellytykset jatkaa tuotantoa säilyvät
  • Turvekoneiden romuttamiseen liittyvän lainsäädännön voimassaoloa on jatkettava, jotta vältetään liian nopea koneiden romuttaminen
  • Huoltovarmuuskeskuksen taseeseen on perustettava turpeen varmuusvarastot

Suomen energiariippuvuus Venäjästä voidaan katkaista, mutta, tasavallan presidenttiä vapaasta lainaten, se on tehtävä huolella – ei viivytellen, mutta huolella.

Kansallisesti ja alueellisesti merkittävinä energiayhtiöinä ja huoltovarmuuden varmistajina toivomme tulevamme kuulluksi.

Alva-Yhtiöt Oy
EPV Energia Oy
KSS Energia Oy
Kuopion Energia Oy
Lahti Energia Oy
Lappeenrannan Energia Oy
Oulun Energia Oy
Pori Energia Oy
Seinäjoen Energia Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy
Turku Energia Oy
Vaasan Sähkö Oy
Vantaan Energia Oy

Lisätietoja:

EPV Energian Lämpö-liiketoiminta-alueen johtaja
Mats Söderlund, p. +358 50 428 3757

mats.soderlund@epv.fi

Kirjoittanut 4.3.2022
Seinäjoen Energia

Ajankohtaista

13.5.2022 | Ajankohtainen

Seiverkkojen kehittämissuunnitelma on julkaistu

5.5.2022 | Ajankohtainen

Kaukolämpöverkkojen lämpökamerakuvaukset

2.5.2022 | Ajankohtainen

Energiakarnevaali 5.5.2022 Kyrkösjärvellä

Kaikki uutiset