31.3.2025 Klo: 08:25
Kaukolämmön tuotanto on lyhyessä ajassa kokenut nopean muutoksen, jonka ansiosta päästöt ovat vähentyneet. Nykyisin kaukolämpöverkko toimii energia-alustana, jonka kautta voidaan jakaa eri lähteistä syntyvää lämpöä.
Vielä takavuosina Suomessa merkittävä osa kaukolämmöstä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla, kuten turpeella ja kivihiilellä. Tänä päivänä asiat ovat toisin. Esimerkiksi Seinäjoella suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla biopolttoaineilla, sähkökattilalla ja teollisuuden hukkalämmöillä. Jyrsinturpeen ja kevyen öljyn osuus tuotannosta on laskenut viime vuosina merkittävästi.
“Vuonna 2024 turpeen osuus oli 19 prosenttia ja öljyn 1 prosentti tuotannosta. Seinäjoen voimalaitosalueella sijaitsevalla sähkökattilalla puolestaan tuotettiin jo yli neljäsosa Seinäjoen kaukolämmön tuotannosta. Sähkökattila on yksi esimerkki polttoon perustumattomista tuotantomuodoista”, kertoo lämpöliiketoiminnan johtaja Mikko Mursula.
Siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin ja uusiin tuotantomuotoihin on vähentänyt kaukolämmön fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Seinäjoen kaukolämpöverkossa fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuodesta 2020 vuoteen 2024 lähes 70 prosenttia. Vuonna 2020 fossiiliset hiilidioksidipäästöt olivat 272 kg CO²/MWh ja vuonna 2024 85 kg CO²/MWh.
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on vahvistanut kaukolämmön hintavakautta. Tuotannossa käytetään pääasiassa kotimaisia biopolttoaineita, jolloin kaukolämmön hinta ei ole sidoksissa fossiilisten polttoaineiden tai päästöoikeuksien hintavaihteluihin.
Hukkalämmöt hyötykäyttöön
Nimestään huolimatta kaukolämpö on todellista lähilämpöä, joka tuotetaan paikallisesti. Keskitetty tuotanto on hyvin tehokas tapa tuottaa lämpöä, ja tuotantotapa optimoidaan joka hetki sen mukaan, mikä sillä hetkellä on järkevintä ja taloudellisinta.
Samalla kaukolämmöllä on merkittävä rooli paikallisten energiajärjestelmien näkökulmasta. Yksinkertaisuudessaan kaukolämpöverkkojen toiminta perustuu kuumaan veteen, jota voidaan lämmittää monilla eri tavoilla. Voisikin sanoa, että kaukolämpöverkko tarjoaa alustan, jota pitkin voidaan jaella eri tavoilla tuotettua lämpöä.
Yksi hyvä esimerkki tästä ovat teollisuudesta syntyvät hukkalämmöt. Kaukolämpöverkon ansiosta nämä lämmöt saadaan talteen ja hyötykäyttöön sen sijaan, että se menisi hukkaan.
“Seinäjoella hukkalämmöillä tuotettiin vuonna 2024 8 prosenttia lämmöntarpeesta. Hukkalämpöä voidaan ottaa talteen esimerkiksi pakastehalleista ja datakeskuksista. Loppuvuonna 2025 alamme ottaa lämpöä talteen myös puhdistetusta jätevedestä.”
Monipuolinen tuotantoportfolio on myös huolto- ja toimitusvarmuuskysymys. Kun tuotanto ei ole vain yhden tai kahden tuotantomuodon tai polttoaineen varassa, antaa se joustonvaraa erilaisia häiriö- ja poikkeustilanteita varten.
Kirjoittanut 31.3.2025
Seinäjoen Energia