Uusiutuvien polttoaineiden merkitys energiantuotannossa kasvaa

Kohti uusiutuvia polttoaineita

Olen toiminut Seinäjoen Energialla ympäristöinsinöörinä vuodesta 2017. Toimenkuvaani kuuluvat Seinäjoen Energian kaukolämmön ympäristölupien mukaisen toiminnan ja tuotannon seuraaminen ja lupien päivittäminen tarpeen mukaan. Työhön kuuluu olennaisena osana ympäristölainsäädännön seuraaminen.

Tällä hetkellä energiantuotannosta puhuttaessa aiheina pyörivät tuotannon hiilineutraalisuus, turpeen käytön alasajo, biomassapolttoaineiden kestävyys ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja sen keinot. Suomi on luvannut olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, Seinäjoen kaupunki on liittynyt HINKU-kuntiin ja Seinäjoen Energia (monien muiden energiayhtiöiden tavoin) on luvannut olla hiilineutraali sähkön ja lämmön tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Seinäjoen Energialle tämä tarkoittaa käytännössä kaukolämmön tuotannon nopeaa uudistamista hiilineutraaleihin energianlähteisiin, kuten hukkalämpöön ja biomassapolttoaineisiin. Asioita onkin jo tehty paljon kohti hiilineutraalia tuotantoa, kun Hanneksenrinteen öljykattiloiden polttoaineeksi on vaihdettu puupelletti, Kapernaumin lämpölaitokselle rakennetaan uusi kiinteän polttoaineen kattila ja hukkalämpökohteita on otettu käyttöön ja uusia kohteita pohditaan edelleen.

Polttoaineiden kestävyys

Viime aikoina biomassapolttoaineiden käyttö lämmön tuotannossa on kasvanut merkittävästi. Käytön yleistymiseen on monia syitä, mutta muutamana esimerkkinä päästöoikeuden hinnan merkittävä nousu, kivihiilestä ja turpeesta luopuminen eli päästötavoitteiden ja hiilineutraalisuus tavoitteen saavuttaminen.  Biomassapolttoaineiden käytön kasvu on huomioitu lainsäädännössä niin Euroopan Unionissa kuin Suomessakin. Lainsäädäntö edellyttää, että sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettyjen biomassapolttoaineiden on oltava kestäviä. Kestävyyden osoittaminen on edellytyksenä nolla-päästökertoimelle päästökaupassa vuoden 2022 alusta alkaen. Lisäksi kestävyyden osoittaminen on edellytyksenä, että biomassapolttoaineella tuotettu energia laskettaisiin kansalliseen uusiutuvan energian osuuteen. Suomessa biomassapolttoaineiden kestävyys pitää pystyä osoittamaan vuoden 2021 alusta alkaen, ennen kuin sillä on vielä edes vaikutusta päästökauppaan, ja kestävyyskriteerijärjestelmään tulee hakeutua kesällä 2021.

Kestävyyskriteerijärjestelmään tulee määrittää kaikki lämpölaitoksella käytettävät biomassapolttoaineet eli maa- ja metsätaloudesta peräisin olevat biomassat. Käytettävien polttoaineiden alkuperä tulee olla jäljitettävissä. Polttoaineen alkuperän jäljitettävyydessä Seinäjoen Energia tekee yhteistyötä polttoainetoimittajan kanssa.

Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan lämmöntuotanto, polttoaineiden verotus ja päästöoikeuden hinnat menevät.

-Sanna Niinisalo, ympäristöinsinööri, Seinäjoen Energia Oy